Lue keskustelun säännöt.
Diagnosoi mut
10.12.2025 |
En tunne häpeää. Huomaan heti, jos joku valehtelee tai esittää jotain. Havaitsen muiden heikkoudet ensimmäisenä, en kuitenkaan käytä niitä hyväkseni. Minulla on vahva oikeudentunto, myös muita kohtaan. Puolustan aina heikompia. Suutun ja rauhoitun nopeasti. Minulla on kiero huumorintaju. Olen hyvin rehellinen, mutta en halua loukata. Monesti ajatukseni ovat liian vaikeita tai edellä aikaansa muille. En ole koskaan nauttinut mistään työstä, käyn vain rahan takia. Opiskelin maisterin tutkinnon, että saan parempaa palkkaa. Luen nopeasti ja minulla on valokuvamuisti, mutta en jaksa kuunnella mitään. Arvaan dekkareista tappajan melko heti. Muistan kaiken ja tarkasti. Yksityiskohdat kiehtovat , mutta pystyn näkemään niiden välillä yhteyksiä ja suuria kokonaisuuksia. Usein muut eivät näe niitä. Muut ihmiset lähinnä turhauttavat minua. Pidän enemmän eläimistä. Lapset ja kasvit pitävät minusta.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja rakastaa itseään epänormaalin paljon, epäilen vahvasti hänen olevan narsisti. Haluaa tietää mitä muut ajattelevat hänestä, jopa aivan tuntemattomat ihmiset. Minä minä minä, tuskin kuitenkaan on erityisen poikkeava.
Minäminä. Kyllä. Mutta tekeekö se ihmisestä narsistin? Vai tarvitaanko siihen muutakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole aloittaja mutta voisit ehkä lukea omasta viestistäsi tämän kohdan uudestaan "Et huomaa, vaan teet pääsi sisällä vääriä tulkintoja, jotka uskot olevan totta."
Ja tuo että kenestä lapset ja eläimet tykkää ei kyllä sitten mitenkään liity ulkonäköön. Mäkin muistan lapsena tykänneeni sellaisista ihmisistä jotka oli ulkoisesti jopa pelottavia. Lapsi aistii energiaa eikä niitä pysty huijaamaan. Itsekin yritän pitää yllä vähän sellaista natsimutsi-imagoa ja siinä missä resting bitch face toimii aikuisiin, niin aivan toivotonta lasten suhteen. Se on kummallista ettei noi mee niille ollenkaan läpi ja on aina talo täynnä naapuruston lapsia niin kuin olisi joku lapsimagneetti vaikka mitä tekisi. Introverttinä yritän kyllä kaikkeni.
AP pyysi antamaan itselleen diagnoosin, jonka tein. Joten mitä oikein itket tuossa ekassa lauseessa?
Tutkitusti lapset pitävät pyöreistä kasvoista ja rauhoittuvat enemmän ihmisen lähellä, joilla on pyöreät ja ns. pehmeät kasvonpiirteet kasvonpiirteet.
Tottakai tässä nyt on aika iso ero puhummeko lapsista jotka on 0-3v vai puhummeko lapsista, jotka on 6-10v.
Sinä pyysit diagnoosia ja sitten suutut siitä, kun sinulle annetaan diagnoosi? Pyysit muita tulkitsemaan tekstiäsi ja sitten suutut, kun sitä tulkitaan.
Myös jos et kykenisi tuntemaan häpeää, laittaisit tänne oman nimesi ja kuvasi.
Häpeä tai häpeän vaara ohjaa ihmisten käyttäytymistä aika paljon.
Vierailija kirjoitti: Sinä pyysit diagnoosia ja sitten suutut siitä, kun sinulle annetaan diagnoosi? Pyysit muita tulkitsemaan tekstiäsi ja sitten suutut, kun sitä tulkitaan. Myös jos et kykenisi tuntemaan häpeää, laittaisit tänne oman nimesi ja kuvasi. Häpeä tai häpeän vaara ohjaa ihmisten käyttäytymistä aika paljon.
Missä olen suuttunut? Lisäkysymykset eivät liene suuttumusta, vaan syvemmän ymmärryksen saamista. Pyysin diagnoosia kyllä. Kiitos jokaisesta. Mitään konsensusta tästä ei kyllä saa. Miten nimeni ja kuvani auttaisivat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko ettet tunne häpeää sellaisissakaan tilanteissa joissa yleensä tunnetaan häpeää vai?
Niin. En ole kiinnostunut siitä, mitä muut miettii. Voin ilman häpeää kertoa ravintolassa, että ruoka ei ollut hyvää, kampaajalle, ettei tämä osannut työtään, en häpeä jos teen virheen, kaadun kadulla tai sanon jotain hassua väärässä paikassa.
Tuohan kuulostaa normaalilta ihmiselle joka ei vain välitä toisten mahdollisesta arvostelusta.
Myös aiheelliselta kritiikiltä ostamiensa palvelujen suhteen, mikäli tarvetta. Sillä on väliä ilmaiseeko kritiikin asiallisesti.
Häpeä tunteena on tarpeellinen esim. huomattuaan loukanneensa sanoillaan tai teoillaan, löytyyk
Ei näkynyt noita vastauksia kun aloin kirjoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP ei ole rehellinen itselleen. Sanoo, ettei välitä ihmisistä, mutta selkeästi viettää paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, missä nimenomaan on ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole aloittaja mutta voisit ehkä lukea omasta viestistäsi tämän kohdan uudestaan "Et huomaa, vaan teet pääsi sisällä vääriä tulkintoja, jotka uskot olevan totta." Ja tuo että kenestä lapset ja eläimet tykkää ei kyllä sitten mitenkään liity ulkonäköön. Mäkin muistan lapsena tykänneeni sellaisista ihmisistä jotka oli ulkoisesti jopa pelottavia. Lapsi aistii energiaa eikä niitä pysty huijaamaan. Itsekin yritän pitää yllä vähän sellaista natsimutsi-imagoa ja siinä missä resting bitch face toimii aikuisiin, niin aivan toivotonta lasten suhteen. Se on kummallista ettei noi mee niille ollenkaan läpi ja on aina talo täynnä naapuruston lapsia niin kuin olisi joku lapsimagneetti vaikka mitä tekisi. Introverttinä yritän kyllä kaikkeni.
AP pyysi antamaan itselleen diagnoosin, jonka tein. Joten mitä oikein itket tuossa ekassa lauseessa? Tutkitusti lapset pitävä
Ylipaino ei ainakaan selitä itseni kohdalla mitään, koska sitä ei ole. Naamakaan ei ole pyöreä. Omakohtaisesta kokemuksesta lapset ovat melko valikoivia ja aistivat aikuisia enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti: AP ei ole rehellinen itselleen. Sanoo, ettei välitä ihmisistä, mutta selkeästi viettää paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, missä nimenomaan on ihmisiä.
Täälläkö? Eilen ja tänään. Onko se paljon? Ehkä vähemmän kuin monella, mutta enemmön kuin toisilla. Muuta somea en omista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: AP ei ole rehellinen itselleen. Sanoo, ettei välitä ihmisistä, mutta selkeästi viettää paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, missä nimenomaan on ihmisiä.Täälläkö? Eilen ja tänään. Onko se paljon? Ehkä vähemmän kuin monella, mutta enemmön kuin toisilla. Muuta somea en omista.
Kuten sanottu, et selkeästi ole rehellinen, haluat vain muiden kuvittelevan, että olet rehellinen. Ja kun et ole yhdestä asiasta rehellinen edes itsellesi, myös muut asiat mitä kirjoitit eivät mitä todennäköisemmin ole totta. Ne ovat todennäköisemmin asioita mitä haluaisit olla, ei asioita, mitä oikeasti olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: AP ei ole rehellinen itselleen. Sanoo, ettei välitä ihmisistä, mutta selkeästi viettää paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, missä nimenomaan on ihmisiä.
Täälläkö? Eilen ja tänään. Onko se paljon? Ehkä vähemmän kuin monella, mutta enemmön kuin toisilla. Muuta somea en omista.
Kuten sanottu, et selkeästi ole rehellinen, haluat vain muiden kuvittelevan, että olet rehellinen. Ja kun et ole yhdestä asiasta rehellinen edes itsellesi, myös muut asiat mitä kirjoitit eivät mitä todennäköisemmin ole totta. Ne ovat todennäköisemmin asioita mitä haluaisit olla, ei asioita, mitä oikeasti olet.
Eli ilmiöiden ja toimintatapojeni pohtiminen muiden kanssa poistaa sen ajatukseni, etten välitä ihmisistä? Voit olla oikeassa, että oikea muoto olikin, en välitä useimmista ihmisistä. Ehkä välitänkin aidoista ja syvällisistä ihmisistä, joiden kanssa voi käydä mielenkiintoisia keskusteluja. Hyvä huomio. Mutta tekeekö se minusta epärehellisen? Vai onko niin, että nämä asiat eivät poissuljekaan toisiaan?
Vierailija kirjoitti:
Eli ilmiöiden ja toimintatapojeni pohtiminen muiden kanssa poistaa sen ajatukseni, etten välitä ihmisistä? Voit olla oikeassa, että oikea muoto olikin, en välitä useimmista ihmisistä. Ehkä välitänkin aidoista ja syvällisistä ihmisistä, joiden kanssa voi käydä mielenkiintoisia keskusteluja. Hyvä huomio. Mutta tekeekö se minusta epärehellisen? Vai onko niin, että nämä asiat eivät poissuljekaan toisiaan?
Jos välittäisit pelkästään joistain ihmisistä, et olisi täällä keskustelematta tuntemattomien kanssa ja hakemassa hyväksyntää täysin tuntemattomilta ihmisiltä, vaan keskustelisit sen pienen ihmisryhmän kanssa, joita siedät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleisenä huomiona riippumatta ap:n kirjoituksesta, mikä suuri tarve täällä on mitätöidä aina toisten kokemuksia ja tunteita? Onko se jotain kaivattua ylemmyydentuntoa, jota ei muualta saa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ilmiöiden ja toimintatapojeni pohtiminen muiden kanssa poistaa sen ajatukseni, etten välitä ihmisistä? Voit olla oikeassa, että oikea muoto olikin, en välitä useimmista ihmisistä. Ehkä välitänkin aidoista ja syvällisistä ihmisistä, joiden kanssa voi käydä mielenkiintoisia keskusteluja. Hyvä huomio. Mutta tekeekö se minusta epärehellisen? Vai onko niin, että nämä asiat eivät poissuljekaan toisiaan?
Jos välittäisit pelkästään joistain ihmisistä, et olisi täällä keskustelematta tuntemattomien kanssa ja hakemassa hyväksyntää täysin tuntemattomilta ihmisiltä, vaan keskustelisit sen pienen ihmisryhmän kanssa, joita siedät.
Hainko hyväksyntää vai yritänkö ymmärtää itseäni vielä paremmin? Siksi etten koe meneväni muottiin. Eihän minua tarvitse hyväksyä. Mitä minä tuntemattomien hyväksynnällä teen? Mitä sillä kukaan tekee? Lähtökohtaisesti ihmiset eivät edes paljoa ajattele muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleisenä huomiona riippumatta ap:n kirjoituksesta, mikä suuri tarve täällä on mitätöidä aina toisten kokemuksia ja tunteita? Onko se jotain kaivattua ylemmyydentuntoa, jota ei muualta saa?
Eikö aihe ole nimenomaan AP:n tulkitseminen ja diagnoosin antaminen?
Jos AP ei halua ihmisten tulkitsevan hänen piirteitään, silloin olisi kannattanut kirjoittaa asia niin, että hän hakee vertaistukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisenä huomiona riippumatta ap:n kirjoituksesta, mikä suuri tarve täällä on mitätöidä aina toisten kokemuksia ja tunteita? Onko se jotain kaivattua ylemmyydentuntoa, jota ei muualta saa?
Eikö aihe ole nimenomaan AP:n tulkitseminen ja diagnoosin antaminen? Jos AP ei halua ihmisten tulkitsevan hänen piirteitään, silloin olisi kannattanut kirjoittaa asia niin, että hän hakee vertaistukea.
On toki. Se olikin yleinen huomio, joka toistuu ketjusta toiseen. Ap hakikin vertaistukea ja saikin. Sanoi diagnoosin olevan vitsi, vitsillä huomio.
Vierailija kirjoitti:
Hainko hyväksyntää vai yritänkö ymmärtää itseäni vielä paremmin? Siksi etten koe meneväni muottiin. Eihän minua tarvitse hyväksyä. Mitä minä tuntemattomien hyväksynnällä teen? Mitä sillä kukaan tekee? Lähtökohtaisesti ihmiset eivät edes paljoa ajattele muita.
Tälläisen keskustelun aloittaminen on nimenomaan hyväksynnän hakua. Loppujen lopuksi ei kukaan ihminen mahdu mihinkään muottiin. Jos kuvittelet, että muut mahtuvat, se kertoo vain hyvin kapeasta kuvasta ihmisistä ja muiden persoonista, ei mistään muusta.
Jos haluat jollain tavalla itseäsi kehittää, niin tuo voisi olla ihan hyvä lähtökohta - se, että tunnistaa, että muutkin ovat yhtä spesiaaleja ja erilaisia, kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Main Character - syndrooma.
Onko jokainen oman elämänsä päähenkilö? Muiden elämiinhän harva tunkee väkisin.
Olet outolintu, Aristoteleen perillinen. Jos sinulla olisi enemmän kunnianhimoa, olisit mahdollisesti hyvinkin vaikutusvaltainen ja/tai vihattu. Pelokkaat ja feikit ihmiset eivät kestä kaltaisiasi, vaikka ehkä hurmaantuvatkin hetkellisesti.
Kiinnostaa tietää, tunnetko kuitenkin syyllisyyttä joskus. Oletko taiteellinen?
Aa. Älykäs huomio. Ehkä siis tunnenkin sitä, mutta erehdyn luulemaan sitä joksikin muuksi. Usein tunnen vaikka turhautumista, mutta se voikin olla häpeää omasta tunteesta.