Muisteista on ollut pulaa ainakin 20 vuotta, miksi alalle ei saada kilpailua?

Suomeen muistitehdas? Harmi ettei ole osaamista, eikä se olisi edes kannattavaa tässä maassa.

Kilpailussa tarvitsee olla jotain millä kilpailla. Jos pykäät Suomeen muistitehtaan tyhjästä infroineen päivineen, niin millä kilpailet? Hinnalla? Osaamisella? Taitaa olla paha rasti kummallakaan.

Otsikosta tuli ensimmäiseksi mieleen muustisairaus.

Mutta asiaan. Ap:han voi perustaa tuollaisen tehtaan ja rikastua ryökäleesti.

Vierailija kirjoitti:

Otsikosta tuli ensimmäiseksi mieleen muustisairaus.

No sillä alalla löytyy suomessa jo hyvin bisnestä.

Niissä on ollut myös ihan raaka-ainepulaa, ja tätä ei oikein tuotannon lisäämisellä / uusilla yrityksillä taklata.

Vierailija kirjoitti:

Kilpailussa tarvitsee olla jotain millä kilpailla. Jos pykäät Suomeen muistitehtaan tyhjästä infroineen päivineen, niin millä kilpailet? Hinnalla? Osaamisella? Taitaa olla paha rasti kummallakaan.

Laadulla tietysti! Pitkät valoisat kesäyöt ja eteläisiä maita viileämpi ilmasto tuottavat laadukasta muistia. Eikö vain.

Vierailija kirjoitti:

Niissä on ollut myös ihan raaka-ainepulaa, ja tätä ei oikein tuotannon lisäämisellä / uusilla yrityksillä taklata.

Onko ksylitolin soveltuvuus käyttötarkoitukseen jo tutkittu?

Kovasti kehutaan että Suomi on korkea teknologia maa, mutta ollaanko sitä kuitenkaan? Taitaa se sellun keittely ja laivojen rakentaminen olla korkeinta osaamista mihin suomalaiset kykenee. Muistien valmistuksessa olisi katteet kohdallaan, kun niistä on aina pulaa. Ei vaan löydy osaamista.

Vierailija kirjoitti:

Kovasti kehutaan että Suomi on korkea teknologia maa, mutta ollaanko sitä kuitenkaan? Taitaa se sellun keittely ja laivojen rakentaminen olla korkeinta osaamista mihin suomalaiset kykenee. Muistien valmistuksessa olisi katteet kohdallaan, kun niistä on aina pulaa. Ei vaan löydy osaamista.

Katteet ovat kohdallaan ainoastaan niillä jotka toimittavat laitteet muistisirujen valmistamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Kovasti kehutaan että Suomi on korkea teknologia maa, mutta ollaanko sitä kuitenkaan? Taitaa se sellun keittely ja laivojen rakentaminen olla korkeinta osaamista mihin suomalaiset kykenee. Muistien valmistuksessa olisi katteet kohdallaan, kun niistä on aina pulaa. Ei vaan löydy osaamista.

Eipä kyllä raaka-aineitakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovasti kehutaan että Suomi on korkea teknologia maa, mutta ollaanko sitä kuitenkaan? Taitaa se sellun keittely ja laivojen rakentaminen olla korkeinta osaamista mihin suomalaiset kykenee. Muistien valmistuksessa olisi katteet kohdallaan, kun niistä on aina pulaa. Ei vaan löydy osaamista.

Katteet ovat kohdallaan ainoastaan niillä jotka toimittavat laitteet muistisirujen valmistamiseen.

Miksi Suomi ei valmista niitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovasti kehutaan että Suomi on korkea teknologia maa, mutta ollaanko sitä kuitenkaan? Taitaa se sellun keittely ja laivojen rakentaminen olla korkeinta osaamista mihin suomalaiset kykenee. Muistien valmistuksessa olisi katteet kohdallaan, kun niistä on aina pulaa. Ei vaan löydy osaamista.

Eipä kyllä raaka-aineitakaan.

Eikös pii ole yksi yleisimmistä alkuaineista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovasti kehutaan että Suomi on korkea teknologia maa, mutta ollaanko sitä kuitenkaan? Taitaa se sellun keittely ja laivojen rakentaminen olla korkeinta osaamista mihin suomalaiset kykenee. Muistien valmistuksessa olisi katteet kohdallaan, kun niistä on aina pulaa. Ei vaan löydy osaamista.

Eipä kyllä raaka-aineitakaan.

Eikös pii ole yksi yleisimmistä alkuaineista?

Ei se pii ole ainoa asia, jota mikropiireihin käytetään.

Vierailija kirjoitti:

Suomeen muistitehdas? Harmi ettei ole osaamista, eikä se olisi edes kannattavaa tässä maassa.

Tuleville datakeskuksillekin kannattaa vain kun valtio tukee niille halpaa sähköä. Jos ei tue niin eivät tule.

Veronmaksajat sponsoroi siis noitakin sähkösyöppöjä ja lisöksi maksavat kovempia sähkölaskuja koska niukkuutta sähköstä.

Mikä tekee muistipiirien valmistuksesta vaikeaa?

Mietitään

Haetaan

Muistipiirien, kuten DRAM-muistin, valmistus on yksi maailman vaativimmista teknologisista prosesseista. Haastavuus johtuu äärimmäisestä tarkkuusvaatimuksesta, monimutkaisista tuotantovaiheista ja ympäristön puhtaussäädöksistä, joissa ei sallita virheitä.

Muistipiirien valmistuksen vaikeudet voidaan jakaa seuraaviin pääalueisiin:

1. Äärimmäinen tekninen tarkkuus ja skaalautuvuus

Nanomittakaavan valmistus: Nykyaikaiset muistipiirit valmistetaan nanometrien tarkkuudella. Esimerkiksi DRAM-piirien skaalaaminen alle 10 nanometrin on fyysisesti erittäin vaikeaa.

3D-rakenteet: Tallennuskapasiteetin kasvattaminen vaatii monimutkaisia kolmiulotteisia rakenteita (kuten 3D-pinoaminen), joiden valmistus ja mittaaminen (metrologia) on huomattavasti perinteisiä kaksiulotteisia piirejä vaikeampaa.

Mittaushaasteet: Piirien sisällä olevien, syvälle haudattujen ominaisuuksien tarkka mittaaminen ja laadunvarmistus vaativat kehittyneitä ionisuihku- ja laserlaitteita, koska perinteiset menetelmät eivät riitä. 

2. Virheetön valmistusympäristö

Puhdastilavaatimukset: Siruja valmistetaan puhdastiloissa, joiden ilma on puhtaampaa kuin kuun pinnalla. Yksikin pölyhiukkanen, hius tai ihosolu voi tuhota koko piirin.

Ultrapuhdas vesi (UPW): Valmistuksessa käytetään massiivisia määriä ultrapuhdasta vettä, josta on poistettu kaikki mineraalit, bakteerit ja kaasut. Se on yhtä kriittinen raaka-aine kuin pii, koska sitä tarvitaan kiekkojen puhdistamiseen jokaisen vaiheen välissä. 

3. Prosessin monimutkaisuus ja kesto

Tuhansia työvaiheita: Yhden modernin muistisirun valmistus voi vaatia yli 1 000 erillistä prosessivaihetta, joiden kaikkien on onnistuttava lähes täydellisesti.

Pitkä läpimenoaika: Tuotantoprosessi raaka-aineesta valmiiksi, pakatuksi siruksi voi kestää jopa 26 viikkoa.

Kemikaalien käyttö: Valmistuksessa käytetään satoja eri kemikaaleja, joista osa on liikesalaisuuksia. Kemikaalien käsittely ja niiden jätevirtojen hallinta on teknisesti erittäin haastavaa. 

4. Taloudelliset ja logistiset esteet

Massiiviset investoinnit: Yhden valmistuslaitoksen (fab) rakentaminen maksaa yli 10 miljardia dollaria ja kestää 34 vuotta.

Osaajapula: Alalla vallitsee jatkuva pula koulutetusta työvoimasta, ja valmistus on keskittynyt maantieteellisesti hyvin harvoihin paikkoihin, kuten Taiwaniin.

Saanto (Yield): Koska prosessi on herkkä virheille, tuotannon taloudellinen kannattavuus riippuu "saannosta" eli siitä, kuinka suuri osa piikiekolle tehdyistä siruista on toimivia. Pienetkin häiriöt sähkönjakelussa tai laitteistossa voivat romahduttaa saannon. 

Tarvitaanko valmistuksessa harvinaisia raaka-aineita?

Mietitään

Haetaan

Kyllä, muistipiirien valmistuksessa tarvitaan useita harvinaisia ja kriittisiä raaka-aineita. Nämä aineet ovat välttämättömiä joko itse piirin toiminnan kannalta tai erittäin tarkassa valmistusprosessissa, kuten piirien syövyttämisessä.

1. Harvinaiset kaasut (jalokaasut)

Valmistusprosessissa tarvitaan erityisesti kolmea harvinaista jalokaasua, joilla on keskeinen rooli sirujen kuvioinnissa:

Neon (Ne): Välttämätön puolijohdeteollisuuden käyttämissä eksimeerilasereissa, joilla "piirretään" muistipiirin rakenteet piikiekolle fotolitografian avulla.

Krypton (Kr) ja Xenon (Xe): Käytetään erityisesti piirien syövytyksessä (etching), jossa niillä kaiverretaan nanometrin tarkkoja kytkentöjä ja syviä uria, kuten 3D-muistirakenteissa (NAND). 

2. Harvinaiset maametallit

Harvinaisia maametalleja (REE) käytetään parantamaan piirien suorituskykyä ja ne ovat tärkeitä valmistuskoneille:

Neodyymi ja dysprosium: Käytetään erittäin voimakkaisiin magneetteihin, jotka ovat välttämättömiä valmistuslaitteissa, kuten piikiekkoja käsittelevissä roboteissa ja litografiakoneissa.

Lantaani ja yttrium: Käytetään valmistuslaitteiden linssien pinnoitteissa ja optisissa materiaaleissa, joilla saavutetaan nanoluokan tarkkuus.

Gadolinium: Käytetään kehittyneissä seuraavan sukupolven muistiarkkitehtuureissa parantamaan tallennuskykyä. 

3. Kriittiset metallit ja muut aineet

Tietyt metallit ovat harvinaisia tai niiden tuotanto on keskittynyt harvoille alueille:

Germaanium ja gallium: Molemmat ovat kriittisiä puolijohteiden raaka-aineita, joiden maailmanlaajuinen tuotanto on hyvin keskittynyttä (erityisesti Kiinaan).

Palladium: Käytetään sirujen kytkennöissä varmistamaan piirin pitkäikäisyys ja suojaamaan sitä hapettumiselta, mikä on elintärkeää sirujen kutistuessa.

Tantaali ja indium: Tärkeitä metalleja, joita tarvitaan piirien sähköisten ominaisuuksien hallintaan. 

Saatavuushaasteet

Monien näiden aineiden saatavuus on altis geopoliittisille häiriöille. Esimerkiksi ennen vuotta 2022 Ukraina toimitti yli 50 % maailman puhtaasta neonkaasusta, kun taas Kiina hallitsee valtaosaa (noin 7075 %) harvinaisten maametallien jalostuskapasiteetista. Tämän vuoksi siruvalmistajat kehittävät jatkuvasti menetelmiä näiden kalliiden ja harvinaisten kaasujen ja metallien kierrättämiseksi suoraan valmistuslaitoksissa. 

Ei täällä ole osaamista tehdä tuollaisia. Muutaman atomin kokoisia osia täynnä. Kärpäsenpaskakin näyttää Mount Everestiltä siinä mittakaavassa.

Vierailija kirjoitti:

Ei täällä ole osaamista tehdä tuollaisia. Muutaman atomin kokoisia osia täynnä. Kärpäsenpaskakin näyttää Mount Everestiltä siinä mittakaavassa.

Tästä se on kiinni. Suomi on pohjoinen kehitysmaa vaikka muuta meille uskotellaan. Nokian aikaan kansalla nousi neste päähän.

Vierailija kirjoitti:

Kovasti kehutaan että Suomi on korkea teknologia maa, mutta ollaanko sitä kuitenkaan?

Ongelma on monelle eri osa-alueelle ulottuva lyhytnäköisyys. Ajatellaan että kun tilanteen päälle on päästy niin siinä pysytään. Nokia meni kun ei uudistuttu, televisiovalmistus kuihtui lähes pois ja päätyi Turkkiin kun ei ennakoitu että kuvaputkiteknologia saatetaan syrjäyttää jollain paremmalla.

Asiat käsitetään lähtöviivan ja maaliviivan väliltä, ei jatkuvana kehityksenä ja muutoksena johon varautua. Reagoidaan kun ollaan jo kaulaa myöten juoksuhiekassa, keksitään laastareita ja paniikkiratkaisuja ja sitten ihmetellään kun on kansantauteja ja mielenterveysongelmia, sote-kriisiä ja puolet infrastruktuurista ihan jonkun muun omistuksessa.

Suomi sitä, suomi tätä. Ei noita valmistajia ole montaa koko planeetan tasolla.

Hommaan hyppääminen olisi kova haaste tuhannen miljardin dollarin bonusten miehellekin.