Minä vuonna olet syntynyt? Piiskattiinko sinua lapsena?

1981, sain maistaa vitsaa pari kertaa.

1972 ja kyllä. Vitsa piti itse hakea. Kerran tein sen virheen että otin "pienen" ja ohuen mutta sehän sattui kahta kauheammin. En minä näitä silti pahalla muistele. Samaa sai muutkin

Vierailija kirjoitti:

1972 ja kyllä. Vitsa piti itse hakea. Kerran tein sen virheen että otin "pienen" ja ohuen mutta sehän sattui kahta kauheammin. En minä näitä silti pahalla muistele. Samaa sai muutkin

 

Se ohut vitsa kirpaisi ilkeästi mutta nopeasti. Sillä vedettiin sellainen muutaman sivalluksen lyhyt sarja paljaalle pepulle. Sitten se oli ohi.

1974 eikä piiskattu eikä muutenkaan rangaistu, vapaa kasvatus. Olisin kyllä ehdottomasti jotain pöllyttämistä ansainnut. Olin karsea teini ja nuorena aikuisena kohtelin läheisiäni huonosti ja käyttäydyin törkeästi heitä kohtaan. Piti sitten opit käyttäytymisestä ja muiden kohtelusta ja omasta asemasta maailmassa saada muualta kuin kotoa. Mulla on kaksi sisarta ja yksi veli ja me kaikki ollaan samaa mieltä sekä mun käytöksestä että he omasta käytöksestään. Rajaton ja vapaa kasvatus ei ollut kenellekään meistä hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tämmöinen täysin tottelematon lapsi sopeudu yhteiskuntaan ja tule muiden kanssa toimeen, joten ei ole lapselle millään lailla hyväksi. 

 

Vaatii niin hyvää voimanhallintaa ja ihmistuntemusta ihmisestä, joka ei ole taysikassvuinen yksilö vaan vanhempiensa jatke mieleltään. Kaikki käytös tulee käytännössä matkittuna vanhemmilta, jos siitä satutetaan, niin se aiheuttaa paljon ristiriitaisia ajatuksia. Koska lapsi ja vanhempi on yhtä, vaikkei se enää ole tissillä tai napanuorassa kiinni, niin lapselle syli on todiste siitä että vanhempi on yhtä ja lapsi ei ole vielä täysikasvuinen oma itsensä. Kuritus on vanhemman tulkinta siitä että lapsi on vain pieni versio aikuisesta ja omatoiminen ajatteleva yksilö. Tosiasiassa lapsi on edelleen yhtä vanhempansa kanssa. Samaa lihaa ja ajatusta.

On suuri vaara mennä aina yli. Toiset on kovapäisempiä ja ei edes

Niin, tuo ns. leijonamieli veljesi siis vain ärsytti tarkoituksella, että pahensi vaan omaa pahoinpitelyään. Ei hirveästi itsesuojeluvaistoa. Varmaan menee snagarillakin haastamaan riitaa itseään isompien kanssa ja kokee olevansa joku sankari? Ja tuollaista sinä täällä julkisesti ihannoit?

N vm-75. Ei sitä muulla tavalla rangaistukaan kuin kurittamalla. En muista saaneeni aresteja tms., mutta remmiä perseelle tuli. Joskus pienemmistä jutuista selvisi tukkapöllyllä tai luunapilla

1969, ei

-76. Vanhempamme olivat uskovaisia. Meille perusteltiin piiskaamista niin, että joka vitsaa säästää se lastaan vihaa. Asuttiin maalla. Lähimmän naapurin poikaa, kaveriamme, isä hakkasi vyöllä. Ei silloin tiedetty mistään lastensuojelusta. 

Lasten fyysinen kurittaminen tuli laittomaksi vasta 1984. 

Itse olen käynyt terapiassa näitä asioita läpi. Isovanhempani olivat sodan käyneitä, kotinsa menettäneitä evakkoja. He siirsivät traumansa omiin lapsiinsa, eli vanhempiinsa, jotka siirsivät traumansa meihin. Itse olen yrittänyt katkaista jatkumon. Lasteni - 72 syntynyt isä, jota myös hakattiin lapsena, ei osannut katkaista sitä. 

Me ollaan monen sukupolven väkivaltaisuuden traumatisoima kansa, ja se näkyy. 

Synnyin vuonna 1961, isosisaruksia oli kuusi, yksi syntyi vielä jälkeeni. Kuritukset meille tytöille määräsi äiti ja toimeenpani isä. Vain muutaman kerran muistan isän rankaisseen meitä omin päin. Nuorimmalle isosisarukselleni (ainoa poika) isä antoi selkään säännöllisesti, eikä äidillä muistaakseni ollut näihin rangaistuksiin mitään vaikutusta. Saatan olla väärässäkin. Isän alttius kurittaa ei välttämättä liity sukupuoleen vaan siihen että isä ja veli olivat pohjimmiltaan hyvin samankaltaisia ja ottivat siksi välillä yhteen.

70-luvulla taisi olla vielä suhteellisen yleistä, 80-luvulla vielä jotkut saivat, 90-luvulla harvemmat ja nykyään ei onneksi juuri kukaan. Joka vuosikymmen väheni ja kun vanhemmiksi tulivat ne, joita ei ollut kuritettu, loppui se. Mutta miten maahanmuuttajaperheissä?

Syntymävuoden ohella miettii sukupuolta. Oma kokemukseni on, että pojat saivat selkäsaunoja paljon useammin kuin tytöt. Jopa samassa perheessä.

1970. Ei mitään ruumiillista rangaistusta.

1959, en ole saanut piiskaa enkä tukkapöllyäkään. 

1977, kerran tukistettu.

1986, tuli lapsuudessa luunappeja ja sitten harvemmin mutta joskus niin tukkapöllyä ja vielä harvemmin myös remmiä. Loppui kun olin noin 12 tai vähän yli. 

Pikkuveli on kaksi vuotta nuorempi (olen isosis siis), ja hänelle oli melko samanlaista, tosin hänen pahoinpitelynsä hiipui samaan aikaan kun minun eli 2v vähemmän sai hän.

Luulin 25-vuotiaaksi asti että se oli ollut normaalia lapsuutta ja tapa vasta sen jälkeen aloin tajuamaan että ei ne kaverit lapsena saaneet samanlaista kohtelua tai "kuria" jos sitä nyt siksi voi kutsua. Molemmat vanhemmat kuolivat ennen sitä eli en koskaan päässyt selvittämään asiaa mistä tämä oikeasti johtui ja miksei sitä koskaan puhuttu auki kun kuritus loppui eli varmasti tajusivat silloin että väärin oli tehty. 

Ja molemmat olivat korkeasti koulutettuja ja hyvissä työpaikoissa, se varmaan vaikutti että en kyseenalaistanut lainkaan. Omia lapsia en ole hankkinut enkä hanki, en siksi että pelkäisin tekeväni samoin mutta oma lapsuus vaikuttanut myös toki osin.

455, minulla sama. Ei ollut mikään ongelmaperhe vaan muuten tavallinen keskiluokkainen. En minäkään tajunnut, että siinä olisi jotain erikoista. Lapsihan ajattelee, että muillakin on samoin. Periaatteessa kuritukseen oli aina syy, mutta tilanne olisi tietenkin pitänyt ratkaista toisin.

Kun monet sanovat, että piiskaa tuli isommista rikkeistä, niin mitä sellaiset asiat saattoivat olla, että aikuinen teki niin lapselle?

1968, kyllä. Kiitoksena olen katkaissut välit, inhottaa kumpikin vanhempani. Kuolisivat jo.

Vierailija kirjoitti:

Kun monet sanovat, että piiskaa tuli isommista rikkeistä, niin mitä sellaiset asiat saattoivat olla, että aikuinen teki niin lapselle?

Kerran opettaja oli laittanut lapun kotiin myöhästelyistä. Piti palauttaa vanhemman allekirjoituksella varustettuna. Lappuni palautui väärennetyn allekirjoituksen kanssa ja opettaja huomasi asian ja oli sitten soittanut kotiin. Sain vyötä myöhästelystä ja ankarasti vitsaa ja tukkapöllyn nimen väärennöksestä. Se oli kuulemma vakavampi rike kun myöhästely. 

Kyllä. Sanoisin jopa että ihan hyvä niin.

Kuullostaa nykynuorista varmaan hullulta mutta olen silti sitä mieltä.