Muistellaan au pair -aikoja!

Olen mies ja pääsin panemaan perheen 17-vuotiaan tyttären kanssa.

Annoin pari kertaa viikossa kyydit isäntäperheen isälle.

Huijasivat työajoissa. Väittivät että lapset on kolme tuntia kerhossa eli työaikani olisi klo 8-10 ja 13-17 (siinäkin oli jo tunti liikaa koska työaika per viikko piti olla max 25 h). No oikeasti kerhoa oli vain kaksi kertaa viikossa ja kaiken lisäksi joka toinen viikko piti jäädä auttamaan sinne kerhoon. 

Sitten niitä oikeita tarinoita, eikä näitä fantasioita perheen tyttären tai isännän/emännän panemisesta. Kuten tuolla alussa jo ehtivät.

Vierailija kirjoitti:

Sitten niitä oikeita tarinoita, eikä näitä fantasioita perheen tyttären tai isännän/emännän panemisesta. Kuten tuolla alussa jo ehtivät.

Edellinen jatkaa. En itse ollut todellakaan kiinnostunut perheen isästä, hän oli yli 20 v minua vanhempikin mutta perheen äiti oli selkeästi mustasukkainen jos puolisonsa esimerkiksi sanoi mulle jotain kivasti, kehui vaikka englannin ääntämystäni. Lopetin pestin etuajassa, oli jotenkin ikävä ilmapiiri koko ajan. 

Olin lapsenlikkana ilkeälle pikkutytölle, joka puri ja löi. Perheen isä oli mukava, mutta äiti kohteli minua jäisesti. Usein sovittu vapaailta jäi pitämättä kun vanhemmille tuli menoja. Heillä oli lapselleen hyvin vähän aikaa. Ei ihme että lapsi oli niin vihainen.

.

Varakkaassa perheessä Lontoon varakkaalla alueella. 

Se ihmetytti, kuinka vähän perhe vietti aikaa yhdessä. Isä lähti aamulla töihin niin aikaisin, etten aina edes nähnyt häntä. Heti perään kahdeksan aikaan perheen äiti lähti töihin ja vei lapset mennessään kouluun, lapset kävivät yksityisiä kouluja jotka eivät olleet ihan lähellä. Äiti palasi lasten kanssa joskus viiden aikaan illalla. Hirveän huudon kanssa läksyt, lapsille illallinen ja lapset nukkumaan seitsemän aikaan. Perheen isä tuli töistä joskus puoli 8 - 8 aikaan, sitten illallinen. Isä ei useimpina iltoina edes nähnyt lapsiaan enää illalla. Joka arkipäivä sama rutiini. Lauantaina isä oli töissä ja äiti humputteli omissa menoissaan, illalla vanhemmat menivät ulos, minä vahdin lapsia koko päivän.

Siivosin monta tuntia joka päivä äidin laatiman ohjelman mukaan. Olin enemmän siivooja kuin lastenvahti.

Perheen kanssa en lähentynyt millään lailla. Heille au pairit olivat sikahalpaa työvoimaa, eivät olleet mistään muusta kiinnostuneita kuin siitä että tein työni, uusi tyttö tuli samana päivänä kun minä lähdin kotiin. Mutta ihania kavereita sain muista au paireista ympäri Eurooppaa ja opin sujuvan enkun. Ja olihan se mielenkiintoista kurkistaa hyvin varakkaiden ihmisten arkeen. Hieno kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Varakkaassa perheessä Lontoon varakkaalla alueella. 

Se ihmetytti, kuinka vähän perhe vietti aikaa yhdessä. Isä lähti aamulla töihin niin aikaisin, etten aina edes nähnyt häntä. Heti perään kahdeksan aikaan perheen äiti lähti töihin ja vei lapset mennessään kouluun, lapset kävivät yksityisiä kouluja jotka eivät olleet ihan lähellä. Äiti palasi lasten kanssa joskus viiden aikaan illalla. Hirveän huudon kanssa läksyt, lapsille illallinen ja lapset nukkumaan seitsemän aikaan. Perheen isä tuli töistä joskus puoli 8 - 8 aikaan, sitten illallinen. Isä ei useimpina iltoina edes nähnyt lapsiaan enää illalla. Joka arkipäivä sama rutiini. Lauantaina isä oli töissä ja äiti humputteli omissa menoissaan, illalla vanhemmat menivät ulos, minä vahdin lapsia koko päivän.

Aika samanlainen kokemus Lontoosta. Vanhemmat eivät nähneet lapsiaan juuri lainkaan. Ja ihmetytti se että lasten piti juurikin olla nukkumassa huoneissaan klo 19. Tai oikeastaan huoneessa hiljaa piti olla jo 18.30.

Au pair teenies oli hyvä elokuva

Multa jäi tuo kokemus väliin. Olin jo laittanut hakemuksen järjestön kautta ja homma oli etenemässä. Sairastuin kuitenkin syöpään 20-vuotiaana ja jäi sitten kokematta tämä asia. Harmitti tuolloin, mutta pääasia oli pysyä hengissä. Tästä on nyt aikaa 26 vuotta.