Mitä opettajaksi pääseminen vaatii?

On ihmetelty, miks tämä palsta on nykyään niin toope. Ehkä siksi, että tuntuu olevan täynnä opettajia. Myös ylläpitäjissä; kohta tämäkin ketju suljetaan opettajiin kohdistuvan kritiikin vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, minkä koulutustason opettajia tarkoitat, mutta kyseessä on ylempi korkeakoulututkinto eli viiden vuoden opinnot yliopistossa.  Yleissivistys on aika laaja käsite.  Jos kysyt vaikka joitakin urheilijoiden nimiä ja ennätyksiä, ei niiden tietämisellä ole välttämättä mitään merkitystä opetettavan aineen kassa.  Ala-asteen opettajat saavat koulutusta pedagogiikan lisäksi useamman oppiaineen sisällöistä. Yläasteelta alkaen opettajat ovat oman alansa asiantuntijoita, puhumattakaan lukion opettajista.  Ovat todellisia ammattilaisia.  Kilpailu viroista on kova.  Virassa olevalla opettajalla voi olla valtava määrä arvosanoja tai vaikka tohtorin paperit.

Yläkoulun ja lukion opettajat ovat täsmälleen samalla tavalla koulutettuja. Moni on ollut töissä molemmissa, ennen yläkoulut ja lukiot olivat samoissa laitoksissa, eli opettajat oli samoja. 

 

Ja itse olen aineenopettaja. Maisterin tutkinto fysiikasta, sivuaineopinnot matematiikasta, kemiasta, tietojenkäsittelytieteestä, teoreettisesta fysiikasta ja kasvatustieteestä. 

 

Ja virkojen suhteen tilanne vaihtelee. Ei minulla ollut vaikeuksia saada virkaa. Mutta esim historian opettajilla usein on. 

Kyllä sitä omiltakin kouluvuosilta muistaa että opettajissa on eroja. Osa hyvinkin sivistyneitä, mutta osalla ei edes hajua siitä mitä oppikirjassa sanotaan.

Vierailija kirjoitti:

Pelisilmää on oltava. Löydettävä keinot motivoida ihmisyksilöä ja rakentaa luottamussuhde opettajan ja oppilaan välille.

Juuri näin. Ja juuri tämä kyky puuttuu kansankynttilöiltä, jos oppilas ei ihan vastaa odotuksia eli on keskimääräiatä hitaampi tai luovasti välkky.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Aineopettajat" alansa asiantuntijoita :-)

No joo, aineenopettajat ovat ehkä

vähän fiksumpia, mutta ei todellakaan ala-asteen opet ja vakaopeista puhumattakaan. 

 

Luokanopettajakoulutukseen vaaditaan aika kovat paperit. Itse olen aineenope, mutta silloin kun itse opiskelin, Helsingissä ei päässyt edes pääsykokeisiin luokanopettajaksi, jos ei ollut laudaturin papereita. 

 

Opettajilla usein on muutenkin aika hyvät todistukset. Itse olen kuuden laudaturin ylioppilas, eikä se ole opettajissa harvinaista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverin poika ollut sijaisena merkonomin papereilla, että ei se paljoa vaadi.

Epäpäteviä sijaisia valitettavasti joudutaan käyttämään, ja joskus he onnistuvat, yleensä eivät.  Opettaja yleensä valmistelee sairaanakin heidän työnsä ja korjaa sitten tehdyt hiljaiset työt.

Ei jouduta, vaan halutaan käyttää, koska tulee halvemmaksi. Sijaisuuksissa epäpätevä voi ohittaa pätevän. Näitä on vaikka kuinka paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverin poika ollut sijaisena merkonomin papereilla, että ei se paljoa vaadi.

Epäpäteviä sijaisia valitettavasti joudutaan käyttämään, ja joskus he onnistuvat, yleensä eivät.  Opettaja yleensä valmistelee sairaanakin heidän työnsä ja korjaa sitten tehdyt hiljaiset työt.

Ei jouduta, vaan halutaan käyttää, koska tulee halvemmaksi. Sijaisuuksissa epäpätevä voi ohittaa pätevän. Näitä on vaikka kuinka paljon.

Kyllä pätevistä opettajista on ihan todellista pulaa. Riippuu aineesta ja paikkakunnasta, mutta kaikkiin paikkoihin ei oikeasti saa päteviä opettajia. 

Nuoret opettajat on jo itse kulkeneet tämän pilatun koulupolun läpi. Ei ihme, että yleissivistystä ei juuri ole. Ovat oppilaiden kavereita ja käyttäytyvät sen mukaan. 

No. Piti päästä peruskoulusta lukioon. Ja kirjoittaa laudaturin todistus, läpäistä Hgin yliopiston pääsykoe (sisään taisi päästä 20 - 30 prosenttia hakijoista) ja suorittaa maisterin opinnot graduineen. Sillä välillä piti erikseen pyrkiä ja päästä auskultoimaan vuodeksi.

Opiskeluaikana piti tehdä sijaisuuksia, että olisi ollut kokemusta, kun sitten hain pätevänä ekaa tuntiopettajuutta. Se tuli vähän tuurilla, mutta pärjäsin yläkoulun open työssä niin hyvin, että rehtori myöhemmin pyysi minua virkaan, kun se vapautui. En siis joutunut hakemaan sitä, mikä saattoi olla kyllä lain venyttämistä.

Sitten on seuraavat 25 vuotta pitänyt pärjätä yhteensä tuhansien murrosikäisten kanssa ja saada heidät siinä sivussa oppimaan opetussuunnitelman mukaiset asiat. Ei tämä varmasti kaikkein vaativinta työtä ole, mutta toisaalta ei yläkoulussa läheskään jokainen pärjää. Työ vaatii kanttia, pitkää pinnaa, esiintymiskykyä ja taitoa reagoida nopeasti eteen tuleviin tilanteisiin.

Pitää myös pärjätä yksin ja tehdä lähes kaikki työhön liittyvät ratkaisut itsenäisesti. Kukaan ei tule sinua pelastamaan ja auttamaan, kun on vaikeaa. Ei voi arviointien alla lykätä koepinoa kollegalle, kun itsellä on kiire. Eikä voi nakittaa ketään muuta ratkaisemaan, miten asia x opetetaan ryhmälle a. Tai soittamaan puolestasi huoltajalle, kun sinulla on muuta. Töistä ei voi lähteä huolettomana vain siksi, että kello lyö neljä. Jos ei ole suunnitellut seuraavan päivän tunteja, siitä tulee kaaos. 

Mutta työ on työtä ja olen ollut valintaani tyytyväinen.

Sen kyllä sanon, että helppo on täällä huudella. Lukuvuosi yläkoulun opettajana voisi pistää ap:nkin nöyräksi. 

Soittaa kitaraa kengät jalassa opettajanpöydällä, vetää höpöheinää ja punk.

Vierailija kirjoitti:

kerran Tinderissä viestittelin 4-kymppisen luoknaopettajamiehen kanssa. Sieltä tuli kyllä tosi mauttomia juttuja. Luulin, että luokanopettajat ovat fiksuja.

Jos sanoo Tinderissä olevansa lentokapteeni, sinä ilmeisesti uskot.

Opetusalalla on yleisesti ottaen tosi mukavia ihmisiä töissä. Turvallisuusalalla on kaikista ilkeimmät ihmiset töissä.

Roppakaupalla osaamattomuutta.

Vierailija kirjoitti:

Kaverin poika ollut sijaisena merkonomin papereilla, että ei se paljoa vaadi.

Päteviä sijaisia voi olla mahdoton saada. Eli sijainen voi olla juuri paperinsa saanut ylioppilaskin.