Lue keskustelun säännöt.
Olen nyt elänyt 48 vuotta ja rehellisesti voin sanoa, että tämä on paras ikä tähän mennessä.
03.12.2025 |
Ja jos se näin tulee jatkumaan, niin vanheneminen on kivaa. Voi toki johtua myös siitä, että minulla on aikuiset lapset, olen omasta halustani sinkku, täyssinkku.
Eli en siis edes halua tavata ketään missään merkeissä.
Olen osa-aikatyössä, harrastan monenlaista, pidän kehostani ja kunnostani huolta. Koira on.
En kestäisi enää päivääkään uhmaikäisiä, en teinejä.
En halua luopua vapaudestani piiruakaan, eli en senkään takia halua minkäänlaiseen suhteeseen.
Minulle jo se, että pitäisi menonsa ja tulonsa setviä jollekin, olisi äärimmäisen ahdistavaa.
En tarvitse sellaisia suhteita, en tarvitse läheisyyttä, en intiimiä kanssakäymistä, en jotain kanssani kävelemään.
Parasta elämää se tämmöinen!
Kommentit (11)
47. Pienen lapsen isä. Kyllä paras ikä. Olen treenaannut hulluna 20v. Kondis paras koskaan. Oppinut elämästä paljon. Ei tarvi enää stressata
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
parikymppisenä täynnä testosteronia vuosi japaniassa oli kyllä paras aika.
On se elämä edelleen hauskaa toki,.
Vierailija kirjoitti:
Eikä seksiä?!!
Ei. Sekin sisältää nykyään liikaa riskejä. Miksi antaisin puhtaan kehoni jonkun käyttöön? Oi miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin 38 niin edessä olisi mukavat esivaihtarit,,,,<D
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin 38 niin edessä olisi mukavat esivaihtarit,,,,<D
Niinpä 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sä oo vielä edes alkanut vanheta. Luin jostain et vanheneminen alkaa vasta n. 66-vuotiaana
Samanikäisenä olin samaa mieltä. Tuosta parin vuoden kuluttua kuitenkin alkoi katastrofien sarja, joiden aluksi tein konkurssin ja joiden loppua elän nyt sairaana ja toimeentulotuen varassa. Tällaisena en loppuelämääni nähnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et sä oo vielä edes alkanut vanheta. Luin jostain et vanheneminen alkaa vasta n. 66-vuotiaana
En. Mutta olen sen ensimmäisen rupsahduksen jo läpikäynyt, sen kevyemmän, sehän tapahtuu noin 45 vuotiaana, vai pidätkö minua 30-vuotiaana
Eikä suhteeseen haluamattomuus johdu mistään kelpaamattomuudesta, päinvastoin. Olen erittäin nuorekas joka kohdasta. Ottajia löytyisi. Mutta puuttuu täysin oma kiinnostus asiaan. Enkä onneksi kärsi läheisriippuvuuksista enkä traumoista, jonka vuoksi vain ajautuisin omituisiin sairaisiin suhteisiin.