Lue keskustelun säännöt.
Kyllä se ero vaan pilaa lapsen elämän
Kommentit (444)
Vierailija kirjoitti:
Mun mutsin miespuolinen työkaveri jätti vaimon ja kolmen alakouluikäisen lapsensa kun ihastui toiseen naiseen. Sillä naisella oli myös kolme lasta. He seurustelivat vuoden.
Kannattiko tuon takia erota?
Sitten mun miesserkun vaimo haki avioeroa heidän lapsen ollessa 7-vuotias, kun "äiti ei enää rakasta isää".
Luuletko, että tuollainen mies olisi jäänyt pysyvästi suhteeseen, jos noin helpolla lähti?
Ikävä kyllä kusipäisiä ihmisiä on olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tässä maassa erotaan aivan liian heppoisin perustein. "ei ollut enää kivaa" - on aika yleinen syy, jota kuulee. Sen takia sitten laitetaan lasten elämät palasiksi ja vielä perustellaan, että kyllä lapset sopeutuu. :D Aletaan viikko-viikko systeemit ja uuvutetaan lapset kodittomiksi matkalaukkueläjiksi.
Mitäpä jos yrittäisitte edes tehdä elämästä kivaa.. menkää terapiaan! Hakekaa vaihtoehtoja! Ehäyttäkää itsenne. Nähkää vaivaa parisuhteen eteen!
väkivaltaiset päihdeongelmaiset suhteet ja kumppanit ovat eriasia. Lasten ei tarvii sellaistakaan kärsiä.
Se vaan on niin, että tämä maa on kohta täynnä mielenterveysongelmaisia, kun mitään ei yritetä korjata/parantaa. Jos parisuhteen ongelma on tylsyys, niin kyllä sen saa korjattua helpostikin. Helpompi luovuttaa ja ravata vieraissa.
Us
Parisuhde on kahden aikuisen välinen seksisuhde, ja jos ajattelee sen olevan jotain muuta, niin kannattaisi tuoda se julki ennen tiukempaa sitoutumista.
Parisuhde ei ole mikään tivoli, missä mies tekee kärrynpyörää, että kumppaninsa saisi kiksejä ja kenties viestittelisi kavereilleen että "nyt tämä toimii".
Parisuhde on käytännöllinen järjestely arjen ja elämän helpottamiseksi. Tarkoituksena ei ole piinata toista omilla vaatimuksilla ja pistää omaa huonoa oloa kumppanin viaksi.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde on kahden aikuisen välinen seksisuhde, ja jos ajattelee sen olevan jotain muuta, niin kannattaisi tuoda se julki ennen tiukempaa sitoutumista.
Parisuhde ei ole mikään tivoli, missä mies tekee kärrynpyörää, että kumppaninsa saisi kiksejä ja kenties viestittelisi kavereilleen että "nyt tämä toimii".
Parisuhde on käytännöllinen järjestely arjen ja elämän helpottamiseksi. Tarkoituksena ei ole piinata toista omilla vaatimuksilla ja pistää omaa huonoa oloa kumppanin viaksi.
Mutta itsehän jo osoitit olevasi väärässä. Seksisuhde ja parisuhde tarkoittaa ihan eri asiaa, siksihän niillä on eri sanat.
Suosittelen, että sun kannattaa tuo sanoa alussa, että sulle parisuhde on vain seksisuhde eikä muuta, niin ei tule väärinkäsityksiä.
Muuta en tiedä kuin sen, että omat vanhempani olivat naimisissa 59 vuotta ja äiti loppuelämänsä (kuusi vuotta) suri syvästi isän kuolemaa. Minä olen ollut naimisissa 33 vuotta ja pidän avioliittomme onnistumisen takeena sitä, että meillä ei ole lapsia.
Läheinen sukulaiseni onnistui menemään naimisiin psykopaattinarsistin kanssa, joka tuhosi varsinkin vanhimman poikansa elämän. Sitä kurjuutta kesti 18 vuotta ennen kuin sukulaiseni otti itseään niskasta kiinni ja erosi.
Että onko ihan vaan tuurista kiinni, että saa itselleen hyvän puolison, joka on täysjärkinen?
Sarjaeroajalta pitäisi ottaa lapset huostaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti: Omassa kaveripiirissä ja suvussa about 30% eronneita. Kyllä kaikki heidän lapset voi hyvin lukuunottamatta yhtä perhettä, jossa muutenkin vanhemmat kummatkin epävakaita eivätkä välitä tarpeeksi lapsistaan. Muiden lapset on ihan hyvin selvinneet erosta, kun vanhempina on ollut kaksi aikuista, jotka ajattelevat lastensa parasta. Se vaikuttaa olevan, että he jotka jätetään ovat niitä, jotka väittävät ettei lapset selviä erosta, vaikka oikeasti se syy miksi lapset ei selviä erosta on se, että ne vanhemmat (varsinkin jätetty) muuttuu kyyniseksi ja riidanhaluiseksi, eikä suostu työskentelemään yhdessä lapsien kasvatuksessa vaan keskittyy enemmän valittamaan ja kaatamaan omat ongelmat lasten niskaan.
Mun biosuvussa ei ole ainoatakaan eronnutta. Mun kaveripiirissä on 1 eronnut. (Ei omasta tahdostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole. Luen lehtiä ja katselen dokkareita. Seuraan aikaani. Käyn töissä ja harrastan (näitä en pidä lähipiirinäni, enkä asiakkaitani) Ei kaiken tarvitse olla oma kokemus, että voi ymmärtää ja olla mielipide. :).
Minäköhänlaisia dokkareita olet muka katsonut, koska suurin osa kyllä aidoista dokkareista (ei siis mistään draamasarjoista) käsittelee kyllä sitä, että kyllä siellä on aina ollut aito syy eroon. Ihan tutkimuksissa (ootko kuullut sellaisista?) suurin syy naisten eroon on se, ettei puoliso esimerkiksi osallistu kotitöihin tai lasten kasvatukseen, mistä syystä rakkaus lopulta kuolee. Sen jälkeen taisi yleisin syy olla joko alkoholin käyttö/henkinen tai taloudellinen väkivalta. Kyllä suurimmassa osassa parisuhteita yritetään korjata parisuhde, mutta se ei korjaannu. Sulla on vaan omien kokemuksiesi tai paremmuudentuntemuksesi takia jonku
Ei kovin kummoinen rakkaussuhde jos siivoamisen määrä saa sen murenemaan:(
Kannattaa myös hoksata, että kyse ei ole siivoamisesta, vaan sen määrästä ja tasosta, jonka nainen on käsityksensä mukaan oikeutettu määrittelemään.
Elikkä miehelle riittäisi vähempikin siivoaminen, mutta nainen ei suvaitse sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En antanut ikinä anteeksi äidille kun lähti jonkun baari tuttavuuden matkaan. Isä ei tehnyt mitään väärin enkä nähnyt vanhempiani koskaan riitelemässä tai edes korottaneet ääntään toisille. Nyt kun on oma perhe niin en edelleenkään halua nähdä äitiä, vaikka tämä olisi halunnut nähdä lapsenlapsensa. Jatkaoot nyt valitsemallaan tiellä. Isä ei selvinnyt erosta ikinä ja erakoitui viimeistään kun muutin omilleni. Hän on silti maailman paras isä ja käymme kylässä viikoittain.
Jotain väärää se isäsi teki kun baarituttavuuskin oli houkuttelevampi vaihtoehto. Lapset ei näe kaikkea mitä vanhempien välillä on.
Varmaan se kun ei lähtenyt mielellään sinne baareihin ja muihin illanviettoihin. Oli kiinni yrityksessään joka vei paljon aikaa ja viikonloput piti yleensä päivystää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero pila niiden uhrien elämän, kendn takia ero taaoahtui. On ylinkyllin ihmisoletettuja, kegkä etjkäteen tietävät ji, että tuleva pouliso on uhfi, kapset myös. Muta kukaa sitä kenelläkään ei kerro, koska on bipolaariset. Käesimään jäävät puoliso ja lapset, mutta pitemmän päälle ajatteltuna on syyttömillä helpotus päästää jatkamaan oma elämää ja valutsemaan
seuraavan kumppanin oikein.
Mikä seuraava kumppani? Ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset eroilevat nykyään heppoisin syin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde on kahden aikuisen välinen seksisuhde, ja jos ajattelee sen olevan jotain muuta, niin kannattaisi tuoda se julki ennen tiukempaa sitoutumista. Parisuhde ei ole mikään tivoli, missä mies tekee kärrynpyörää, että kumppaninsa saisi kiksejä ja kenties viestittelisi kavereilleen että "nyt tämä toimii". Parisuhde on käytännöllinen järjestely arjen ja elämän helpottamiseksi. Tarkoituksena ei ole piinata toista omilla vaatimuksilla ja pistää omaa huonoa oloa kumppanin viaksi.
Mutta itsehän jo osoitit olevasi väärässä. Seksisuhde ja parisuhde tarkoittaa ihan eri asiaa, siksihän niillä on eri sanat. Suosittelen, että sun kannattaa tuo sanoa alussa, että sulle parisuhde on vain seksisuhde eikä muuta, niin ei tule väärinkäsityksiä.
Ammatti-ihminen on sanonut, että parisuhde on kahden aikuisen välinen seksisuhde ja lapset on tämän seksisuhteen tuotoksia.
Todella simppeliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu täysin tilanteesta. Jos kotona on ahdistava tunnelma ja vanhemmat riitelevät jatkuvasti, niin ero on lapsillekin varmasti helpotus. Jos kaikki on muuten hyvin ja lapsilla on turvallinen kasvuympäristö, niin ero vain sen takia etteivät vanhempien suhde on muuttunut kaverilliseksi (tai jompi kumpi on ihastunut toiseen) voi tosiaan pilata lapsen elämän. Ainakin sen on paljon kovempi isku, kun perhe hajotetaan ns turhaan ja vanhemman itsekkäiden halujen takia.
Vierailija kirjoitti:
Muuta en tiedä kuin sen, että omat vanhempani olivat naimisissa 59 vuotta ja äiti loppuelämänsä (kuusi vuotta) suri syvästi isän kuolemaa. Minä olen ollut naimisissa 33 vuotta ja pidän avioliittomme onnistumisen takeena sitä, että meillä ei ole lapsia.
Läheinen sukulaiseni onnistui menemään naimisiin psykopaattinarsistin kanssa, joka tuhosi varsinkin vanhimman poikansa elämän. Sitä kurjuutta kesti 18 vuotta ennen kuin sukulaiseni otti itseään niskasta kiinni ja erosi.
Että onko ihan vaan tuurista kiinni, että saa itselleen hyvän puolison, joka on täysjärkinen?
Pieni määrä on tuurista kiinni, mutta iso osa parinvalinnassa vaikuttaa oma lapsuus ja se, millainen parisuhde vanhemmilla oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu täysin tilanteesta. Jos kotona on ahdistava tunnelma ja vanhemmat riitelevät jatkuvasti, niin ero on lapsillekin varmasti helpotus. Jos kaikki on muuten hyvin ja lapsilla on turvallinen kasvuympäristö, niin ero vain sen takia etteivät vanhempien suhde on muuttunut kaverilliseksi (tai jompi kumpi on ihastunut toiseen) voi tosiaan pilata lapsen elämän. Ainakin sen on paljon kovempi isku, kun perhe hajotetaan ns turhaan ja vanhemman itsekkäiden halujen takia.
Erittäin hyviä ja oikeaan osuvia havaintoja vanhemman itsekkyydestä ja itsekeskeisyydestä joka rikkoo lasten elämän.
Vierailija kirjoitti:
Ei kovin kummoinen rakkaussuhde jos siivoamisen määrä saa sen murenemaan:(
Lueppa sellainen kuin "my wife left me because of dishes" netistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloit aika nopsaan riitelemään. Kerrot: " Kai tiedät, että tuo johtaa siihen, että sun lapset ajautuu myös huonoihin suhteisiin". Aloit puhumaan paskaa, vaikka sinulla ei ole aavistustakaan siitä mikä tai kuka minä olen? Tuolla tyylillä et kyllä parisuhdetta rakenna:( Oliko nämä nyt niitä tunteita joista pitäisi parisuhteissa vääntää yömyöhään? Hiukan rakentavampi ote kiitos. Ota järki käteen ja pelasta perheesi.
Omien vanhempien parisuhde on ensimmäinen suhde, josta lapset ottaa oppia millainen romanttisen parisuhteen kuuluu olla. Siitä he ottavat parisuhteen mallin ja millä tavalla saa omaa kumppania kohdella ja millä tavalla ei saa. Tämä ei miksikään muutu, vaikka kuinka jankkaisit asiasta. Parisuhde mikä ei toimi ja missä on rakkaus kadonnut on suhde, mitä harvoin saa pelastettua vaikka kuinka käydään terapiassa. Parisuhde, joka antaa haitallisen kuvan l
No ilmankos lapsillani on niin hyvät parisuhteet ja ihanat puolisot. Kiva tietää, että olemme näyttäneet heille hyvää esimerkkiä ydinperheestä ja kuinka tulee kohdella rakasta puolisoaan. Toisen kunnioitus on tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu täysin tilanteesta. Jos kotona on ahdistava tunnelma ja vanhemmat riitelevät jatkuvasti, niin ero on lapsillekin varmasti helpotus. Jos kaikki on muuten hyvin ja lapsilla on turvallinen kasvuympäristö, niin ero vain sen takia etteivät vanhempien suhde on muuttunut kaverilliseksi (tai jompi kumpi on ihastunut toiseen) voi tosiaan pilata lapsen elämän. Ainakin sen on paljon kovempi isku, kun perhe hajotetaan ns turhaan ja vanhemman itsekkäiden halujen takia.
Ei se ole itsekkäitä haluja, jos parisuhde ei toimi eikä rakkautta ole.
Kyllä vanhemmillakin saa olla oikeus hyvään ja toimivaan parisuhteeseen.
Tätä ei kukaan ole vielä maininnut, mutta ero on usein myös iso taloudellinen kriisi. Ei ole mitenkään mahdollista, että eri talouksissa pystyy pitämään samaa elintasoa kuin yhdessä. Kaksi asuntoa on kalliimpaa kuin yksi. Täytyy sanoa, että minulla on aika suuri kynnys erota, kun sen jälkeen lapsille olisi tarjolla ahdasta asumista kerrostalossa ja rikkoontunut perhe. Meillä ei toki ole niin vakavia ongelmia kuin monella, mutta ilman lapsia ei oltaisi yhdessä. Itse olen aikoinaan muuttanut pois vanhemman luota ahtauden vuoksi 16-vuotiaana enkä halua, että lapseni joutuu samaan tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
No ilmankos lapsillani on niin hyvät parisuhteet ja ihanat puolisot. Kiva tietää, että olemme näyttäneet heille hyvää esimerkkiä ydinperheestä ja kuinka tulee kohdella rakasta puolisoaan. Toisen kunnioitus on tärkeää. .
Upeaa, hienoa, loistavaa! Nyt, jos sulla on vielä kyky asettua muiden ihmisten kenkiin niin ymmärrät, ettei kaikilla tuollaista suhdetta ole ja siksi eroavat?
Eikö sitä kotia voi hoitaa ammattilaiset, joku firma? Jos on myrkkyä niin ei tänä päivänä ole ongelma. Toksisen kodin voi varmaan fiksata.
Allergialääkkeet keksitty.