Mitä, jos lapsi ei suostu pyytämään anteeksi?

Opetin lapset pyytämään anteeksi, ja sittenpä he kivahtivat anteeksi sellaisella fuck off -äänellä. 

Tehokkainta on ollut pyytää itse oma-aloitteisesti anteeksi, kun on kiivastunut. Silloin on lapsen puolelta tullut aito anteeksipyyntö siitä omasta osuudesta.

Totuus on, että lapset hakevat välillä konflikteja. Se on opettelua, mallista opettelua.

Vierailija kirjoitti:

Entisiltä lestadiolaisilta voit kysyä, miten hienosti se kasvatuksessa toimii, että pakotetaan pyytämään ja antamaan anteeksi. Hyvä aihe käsitellä terapiassa. 

Lapselle pitää opettaa myötätuntoa ja ymmärtämään, miltä joku jostain toisesta tuntuu, puhumalla, esimerkkitarinoilla ym. Mutta älä pakota pyytämään anteeksi. Siitä tulee vaan ihan turhaan mörkö.

Näytä esimerkkiä ja pyydä itse anteeksi jos toimit huonosti tai sanot pahasti. 

Miltään entisiltä edellisistä ei kannata kysellä mikäli ei halua kuulla kuin pas kaa

Olin muutaman vuoden ikäinen, kun minua vaadittiin ottamaan aikuista, olisiko ollut äiti tai mamma, kaulasta kiinni ja pyytämään anteeksi. En ymmärtänyt lainkaan, mistä on kysymys. Kukaan ei selittänyt, miksi pitää toimia noin. Ja miksi ottaa toista kaulasta kiinni, kun meillä ei halailtu koskaan. Jos olisi ensin selitetty, että tein jotain väärin tai pahaa ja loukkasin siten toista ihmistä, ja silloin pitää pyytää anteeksi. Ei meillä kukaan muukaan koskaan pyytänyt anteeksi. Miksi siis minun piti tehdä niin?

Vierailija kirjoitti:

Annetaanko tilaa kasvaa kiusaajaksi jos ei laiteta pyytämään anteeksi eli ymmärtämään väärää tekoa ?

Ei pakottamalla synny mitään oikeaa ymmärtämistä.

Ankarat vanhemmat kasvattavat huijareita, teeskentelijöitä ja silmänpalvojia.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi pitää saada ymmärtämään mikä meni pieleen. Jos on perheessä parikin lasta, anteeksi pyytämiselle tulee tilanteita ja se opitaan jo kotioloissa.

Ensin tulee opettaa mikä on omatunto. Aika pieni lapsi oppii jo erottamaan oikean ja väärän eron ja sitä kautta sen, että ihmisellä on omatunto joka ohjaa tekemisiämme. Kun omatunto kolkuttaa että teit / toimit väärin silloin tulee pyytää kohteelta anteeksi. Siitä saa itsekin mielenrauhan ja hyvän olon.

Selvittäisin ensin, onko anteeksipyyntöön syytä. 

Ei mene mun oikeustajuun, että jos esim. toinen on lyönyt lastasi, niin molempien pitäisi pyytää anteeksi.

Miksi, sen ketä on vahingoitettu, eikä lyönyt takaisin pitäisi pyytää anteeksi mitään? 

Pakotettu anteeksipyyntö ei opeta mitään.

Ihan vaan kysymällä miltä lapsesta tuntuisi, jos ei pyydettäisi anteeksi. Jos vaikuttaisi kylmältä kiinnittäisin enemmän huomiota ja juttelisin neuvolassa terapian tarpeesta.

sOLKIPÄÄ ja nälkäkuuri.

Ensin on syytä ottaa selvää, tietääkö lapsi, mitä anteeksi pyytäminen tarkoittaa. 

Sitten kysyä, tietääkö lapsi, miksi hänen pitää pyytää anteeksi. Lopulta se keskustelu riittää, eikä mitään "tyhjää sanaa" tarvita.

Hyvin monille ihmisille sana 'anteeksi' on vain keino päästä pois ikävästä tilanteesta.

Jouduin lapsena pyytämään anteeksi sitä, että olin pahoittanut mieleni. En edes tiennyt, miksi ja mistä asiasta minun olisi pitänyt mieleni pahoittaa. Ilmeisesti äitini oli sanonut minulle jotain, mistä minun olisi "kuulunut" loukkaantua, mutta minä en sitä tajunnut. Enkä minä ymmärrä, miksi sitä loukkaantumista tai mielensä pahoittamista pitäisi anteeksi pyydellä.

Pikkumussukka onkin tunnekylmä mulattiäpärä...kuka olisi uskonut?!?!?!?!?!?!?

Miksi lapsi ei suostu pyytämään anteeksi ?

Aikuinen ei voi määrittää sitä, milloin lapsi on valmis pahoittelemaan toimintaansa, eikä aikuinen saa koskaan pakottaa lasta pyytämään anteeksi.

Jos on niinkuin minulla lapsena, että kaveripiirissä oli vähän häiriintynyt kiusanhenki, joka toistuvasti ja vakuuttavasti valehteli minun niskoille asioita, joita en ollut tehnyt mutta kaikki, myös isäni uskoivat häntä. Tavaroiden rikkomista, ilkivaltaa ym. Väkisin sitten raahattiin pyytämään anteeksi asioita, vaikka itse tiesin että olin syytön. Aikuisena en ole pyytänyt mitään anteeksi, enkä pyydä.

Sitten sitä saa sanoa pyörän vanteeksi.

Päiväkodeissa ja kouluissa käytetään Verso-sovittelua, eikä siihen anteeksipyyntö kuulu. Pääasia on se, että jokainen tulee kuulluksi(tunteet ja näkemys asiaan) ja sovittelijat itse sopivat pelisäännöt jatkoa varten.

Versosta on olemassa nettisivut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi pitää saada ymmärtämään mikä meni pieleen. Jos on perheessä parikin lasta, anteeksi pyytämiselle tulee tilanteita ja se opitaan jo kotioloissa.

Ensin tulee opettaa mikä on omatunto. Aika pieni lapsi oppii jo erottamaan oikean ja väärän eron ja sitä kautta sen, että ihmisellä on omatunto joka ohjaa tekemisiämme. Kun omatunto kolkuttaa että teit / toimit väärin silloin tulee pyytää kohteelta anteeksi. Siitä saa itsekin mielenrauhan ja hyvän olon.

Hyvä neuvo jota on hyvä muistuttaa meille aikuisillekin. Itselleni omantunnon merkitys opetettiin lapsuudessa kotona ja myös koulussa siihen aikaan. Esimerkin ja esimerkkien avulla lapsikin tajuaa mistä on kyse. Voi laittaa lapsen miettimään miltä hänestä tuntuu kun toinen on tehnyt väärin. Miten se pitäisi ratkaista.

Varhaiskasvatuksessa ei laiteta lasta pyytämään mekaanisesti anteeksi, mikäli toimitaan nykysuositusten mukaan. Oleellista on tukea lasta havainnoimaan, millaista vahinkoa hän tuli -  tahallisesti tai tahattomasti - tehneeksi ja hyvittämään se jotenkin (esim. rikotun rakennelman kasaus). Jos väärin kohdeltu toivoo esim. halausta, halataan. Ja todetaan, että luotetaan siihen, ettei lapsi tee samaa virhettä uudelleen. Seuranta on oleellista. 

Aiemmin mainottu miniverso voi myös olla käytössä. 

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatuksessa ei laiteta lasta pyytämään mekaanisesti anteeksi, mikäli toimitaan nykysuositusten mukaan. Oleellista on tukea lasta havainnoimaan, millaista vahinkoa hän tuli -  tahallisesti tai tahattomasti - tehneeksi ja hyvittämään se jotenkin (esim. rikotun rakennelman kasaus). Jos väärin kohdeltu toivoo esim. halausta, halataan. Ja todetaan, että luotetaan siihen, ettei lapsi tee samaa virhettä uudelleen. Seuranta on oleellista. 

Aiemmin mainottu miniverso voi myös olla käytössä. 

Jatkan vielä, että toki anteeksi opetetaan pyytämään ja siihen kannustetaan, koska se on kohtelias tapa, mutta niin että anteeksi pyytäminen tulee lapselta itseltään. Ei pakotetusti. Muut keinot ovat käytössä tilanteen ollessa akuutisti päällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rankaisu tietysti, meillä toimii kotiaresti ja puhelimen takavarikko, kun lapset ovat jo kouluikäisiä. Pienempänä joutuivat jäähylle. 

 

Imurointi, lattianpesu, ruoanlaitto, vessan ja  kylppärin pesu, hiljaa oleminen viikon.

Selviääkö rangaistuksilla pyytämättä anteeksi, jos on esimerkiksi haukkunut toista rumasti ? Ei kai !

 

Ei tietenkään. Vaan

Tekee noita hommia JA pyytää anteensi. Itkee ja pyytää.