Muistellaan vanhaa Stockmannia!
Ykköskerroksessa oli takana luontaistuoteosasto ja karkkiosasto. Ylhäällä oli musiikkiosasto. Nelosessa oli kangasosasto.
Kyllä ovat osanneet pilata hyvän tavaratalon.
Kommentit (326)
Casa Stockmann -merkin lakanat ja pyyhkeet olivat huippulaatua. Mulla on vieläkin 20 vuotta vanhoja lakanoita tuolta merkiltä ja ne eivät ole menneet miksikään. Pyyhkeetkin ovat edelleen ihan ok kunnossa.
🇺🇦🇮🇱
Muistan tuhannen vuotta sitten miten sain joululahjan Stockmannilta ostettuna, oli Tuhannen ja Yhden yön tarina. Se kauniisti kääritty paketti, kaunis paperi kimalsi kädessäni, se oli ylellistä. Vatsanpohjaa kutitti kun mietin, voinko edes aukaista näin kauniisti käärittyä pakettia siten, ettei paperi mene rikki. Avasin upeat nauhat varovasti, varovasti myös poistin teipin ja avasin lopulta paperit kokonaan. Sisällä oli mitä ihastuttavin yöpaita, silkinkosketus iholla ja sen lisäksi sen aikainen upea ja arvokas naisten tuoksu vielä lisäksi. Niitä aikoja kaipaan kun kauppa oli vielä kauppa joka osasi houkutella asiakkaita oikealla tavalla.
Marion Rungin kaunis äiti nutturakampauksineen oli hissien viereisessä infossa.
Näin mennessäni liukuportailla kolmanteen kerrokseen, toisessa kerroksessa olleessa miesten uhreiluosastolla esiintymässä olleen Arnold Schwarzeneggerin. Nyt hänkin on jo vanha pappa.
Stocka on pilattu osakkeenomistajien ja päälliköiden ahneudella. Ja mistäs ne rahat, henkilökunnan selkänahasta tietenkin.
Jouluikkunat! Lapsena en tiennyt mitään niin ihanaa, piti käydä monta kertaa aina joulun allan katsomassa.
Vierailija kirjoitti:
Stocka on pilattu osakkeenomistajien ja päälliköiden ahneudella. Ja mistäs ne rahat, henkilökunnan selkänahasta tietenkin.
ja markkinointiosasto on lähtenyt liikaa somehullutukseen. Somea voi tehdä tyylikkäästi, ei siten että valitaan joku pinnalla oleva vaikuttaja tekemään yhteistyötä. Esim. itselleni Sabina oli liikaa viime hullareiden kampanjassa. Sori vaan.
Vierailija kirjoitti:
Muistan tuhannen vuotta sitten miten sain joululahjan Stockmannilta ostettuna, oli Tuhannen ja Yhden yön tarina. Se kauniisti kääritty paketti, kaunis paperi kimalsi kädessäni, se oli ylellistä. Vatsanpohjaa kutitti kun mietin, voinko edes aukaista näin kauniisti käärittyä pakettia siten, ettei paperi mene rikki. Avasin upeat nauhat varovasti, varovasti myös poistin teipin ja avasin lopulta paperit kokonaan. Sisällä oli mitä ihastuttavin yöpaita, silkinkosketus iholla ja sen lisäksi sen aikainen upea ja arvokas naisten tuoksu vielä lisäksi. Niitä aikoja kaipaan kun kauppa oli vielä kauppa joka osasi houkutella asiakkaita oikealla tavalla.
Vieläkin siellä kääritään tuotteita kassalla silkkipaperiin, ihan tänä syksynä ainakin kun ostin rintsikat ja neulepaidat.
Stockan alamäen syynä on, että sinne tuli johtoon henkilöitä, jotka ylenkatsoivat vanhaa meininkiä. Hommaa lähdettiin sitten "kehittämään" sillä ajatuksella, että asiakkaat muka haluaisivat jotakin "hienompaa" kuin ennen.
Totuus on kuitenkin se, että suurin osa asiakkaista arvosti nimenomaan niitä perinteisempiä, hyväksi havaittuja juttuja. Kunnon valikoimaa, kohtuullisia hintoja. Sitä, ettei valikoimaa ole suunnattu hyvin rajatulle asiakaskunnalle jotain Eiran kermaperseitä.
Oikeasti moni asiakas tykkäsi niistä palvelunumerolla toimivista leipätiskeistä ja muista, joita alettiin pitää firman sisällä jotenkin taatumuksellisina.
T. Entinen Stockan myyjä
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat tädit puhuivat kuuluvalla äänellä ruotsia. Samoin muuten oli Munkkiniemen raitiovaunuissa.
Ska vi åka en pysäkki till ?
Vierailija kirjoitti:
Stockmannilla oli kiva kierrellä ja katsella. Ne yhden hengen liukuportaat olivat hauskat. Muistan erityisesti kangasosaston ja naisten alusvaateosaston ja Akateemisen. Katutason kemikalio oli kaikenlaisia aarteita täynnä, mutta siellä olivat myös kaupungin nirppanokkaisimmat myyjät.
Olin jonkin aikaa päätavaratalossa koulutustehtävissä, ulkopuolisena. Vinttikerros, jossa koulutettiin, oli aika viehättävä romuvarasto. Kaikkein kivoin muistoni on pater noster -hissi, jolla ajelin ylimääräistä sekä tullessani että lähtiessäni.
Kävin myös Jumbon Stockmannilla, jossa myyjät olivat ihan asiallisia, kunhan heidät vain onnistui juoksemaan kiinni. Paitsi viihde-elektroniikkaosastolla, jonka henkilökunta oli muutenkin luokattoman huonoa työssään. Kauppa ei tainnut käydä, ja yhtenä päivänä jäljellä olivatkin vain lasiseinät ja tyhjät hyllyt.
Keskustan Stockmann alkoi mennä epäviihtyisäksi sitä mukaa, kun osastoja s
Ne yhdenhengen liukuportaat nykyisen kosmetiikkaosaston kohdalla oli muuten Suomen ensimmäiset liukuportaat! Sääli, että purettiin, mun mielestä olisi voitu jättää historiallisena muistona.
Vierailija kirjoitti:
Marion Rungin kaunis äiti nutturakampauksineen oli hissien viereisessä infossa.
Tuostapa tulikin mieleen että melko usein kuulutettiin eksyneitä lampaita !
Oletteko muuten nähneet "Syntipukki" elokuvan 50-luvulta, jossa Lasse Pöysti on pääosassa? Sehän tapahtuu Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalossa.
Hauska filmi.
On kyllä vanhaa keskustan Stockaa ikävä. Itiksen Stockakin oli hyvä ennen, kun se muutti kauppakeskuksen vihonviimeiseen nurkkaan (ja sittemmin lopetti kokonaan).
Oli palvelua ja tuotteita ja jos ei ollut esim vaatekokoa, tilattiin toisesta myymälästä se oli herkku
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marion Rungin kaunis äiti nutturakampauksineen oli hissien viereisessä infossa.
Tuostapa tulikin mieleen että melko usein kuulutettiin eksyneitä lampaita !
Juu.. "Neljävuotias Katri odottaa äitiä lastenosaston kassalla. Katri on puettu punaiseen toppapukuun ja siniseen pipoon."
Muistan vielä, miltä ne Delin take away-leivät maistuivat.. Etenkin tomaatti-mozarella oli suosikkini ja sellainen foccacia, jossa oli täytteenä pestoa ja paahdettuja vihanneksia. Nami.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marion Rungin kaunis äiti nutturakampauksineen oli hissien viereisessä infossa.
Tuostapa tulikin mieleen että melko usein kuulutettiin eksyneitä lampaita !
Juu.. "Neljävuotias Katri odottaa äitiä lastenosaston kassalla. Katri on puettu punaiseen toppapukuun ja siniseen pipoon."
Löytötavarat oli mielenkiintoisia, sieltä löytyi melkein mitä vaan. Paras oli kyllä lastenrattaat, onneksi ei sentään lasta ollut siellä;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan tuhannen vuotta sitten miten sain joululahjan Stockmannilta ostettuna, oli Tuhannen ja Yhden yön tarina. Se kauniisti kääritty paketti, kaunis paperi kimalsi kädessäni, se oli ylellistä. Vatsanpohjaa kutitti kun mietin, voinko edes aukaista näin kauniisti käärittyä pakettia siten, ettei paperi mene rikki. Avasin upeat nauhat varovasti, varovasti myös poistin teipin ja avasin lopulta paperit kokonaan. Sisällä oli mitä ihastuttavin yöpaita, silkinkosketus iholla ja sen lisäksi sen aikainen upea ja arvokas naisten tuoksu vielä lisäksi. Niitä aikoja kaipaan kun kauppa oli vielä kauppa joka osasi houkutella asiakkaita oikealla tavalla.
Vieläkin siellä kääritään tuotteita kassalla silkkipaperiin, ihan tänä syksynä ainakin kun ostin rintsikat ja neulepaidat.
Verkkokaupan tuotteet on todennäköisesti pakannut joku idiootti, sillä paketissa on vaatteet, lasitavara ja muu ihanasti sikin sokin ja oikeastaan mitään suojaa ei ole pakattu mukaan, jolloin tuotteet liikkuvat helposti paketissa edes takaisin. Minun kynttilät oli täynnä lommoja ja kolhuja juuri tästä syystä, ettei niitä oltu yksittäispakattu. Eikä ollut ensimmäinen kerta.
Stockmann auto toimi Pitäjänmäellä vielä ainakin 2010-luvulla, nyt on kaikki poissa.