~~ Viikonloppuun, SYY(S)LÄISET 04 ~~

Saamuskalle ja Kerpulle lämmin osanotto suruun! Halauksia! Myös Pilelle voimia saattomatkaan.





Pojat lähtivät käymään parturissa isänsä saattamana - molemmat pojat haluaisivat kasvattaa " pitkää tukkaa" mutta mummun hautajaisiin on kyllä oltava siisti. Suostuivat sitten menemään sillä ehdolla ettei ihan lyhyeksi kesätukaksi leikata. Jännä nähdä minkänäköiset jätkät sieltä tulevat.



Lilli on ollut koko viikon kipeänä. Aina illaksi noussut kuume sinne 37.8 tietämille. Ihan terveeltä on tyttö muuten vaikuttanut, mutta vähän kiukkuinen ja sitten tuo iltakuume. Isäni hoiti maanantain ja tiistain ja mies sitten loppuviikon. Torstaina kävivät lääkärissä, crp 6 ja muutkin arvot normaalit. A-virusta lääkärimme veikkasi. Taas. Myös Kare kävi labrassa ottamassa erinäisiä kokeita, joista on jo selvinnyt että laktoosi-intoleranssista ei ainakaan ole kysymys. Muita tuloksia vielä odotellaan.



Tiistaina tapahtui jotain mitä ajattelin että tätä ei ikinä tapahdu minulle. Istuin seminaarissa viideltä iltapäivällä kun puhelin soi: eskarista soitettiin että Kare on vielä hakematta... Niin, isäni oli hoitanut Lilliä, enkä ollut erikseen sanonut Karen hakemisesta. Mies oli kotiin tullessaan olettanut että Kare on ulkona leikkimässä kavereitten kanssa, ja sitten poikaa ei ollut kukaan hakenut. No, poika pääsi kotiin ja ehtivät jumppaankin, mutta kyllä nolotti. Ja nolottaa vieläkin. Vaikka ihan aukioloajan puitteissa sentään oltiin.



Tänään ei taida olla juuri asiaa ulos, ainakaan sään puolesta. Ehkäpä jaksaisin käydä tuon vaatehuoneen kimppuun, sinne ei ole enää moneen viikkoon päässyt sisälle vaan tavaroita on vaan heitelty sinne sikin sokin...



Kerppu: Aika kurja hautajaispäivä tuo vappuaatto. Vaikka sinänsä ihan kiva jos on arkipäivä niin lähiomaiset saa palkallisen vapaapäivän. Meillä on lauantai niin ei saa palkallista vapaapäivää vaikka koko perjantai menee paikan päälle matkustamiseen.



Kukkuuta kaipailen minäkin.



Ihanaa viikonloppua kaikille!



Puss och kram,

Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Voimia hautajaisiin ja niiden järjestelyyn!



Tällä kertaa yksin täällä liikkeellä, pojat on vanmemmillani hoidossa ja mies lähti kaverinsa firman virkistyspäivään (hällä niin vähän työntekijöitä että otta aina kavereita lisäksi mukaan). Menevät Edeniin, sviittiin, epistä..



Ee ei sitten eilen ollutkaa yökylässä vaan puoli kymmenen maissa soitti hakemaan pois. nyt suostu lähtemään mummulle ja papalle vain jos Aa tulee mukaan ja lähtihän Aa.



Aan viimepäivien kiukutteluun löytyi tänä aamuna syy, kun puras miestä. Iso etuylä hammas on puskenut läpi ja toinen puhkeaa ihan kohta.



Taitaa tulla super hiljainen päivä, onneksi on netti täällä niin on tekemistä. Ehkä tuo kmala kelipitää ihmiset neljän seinän sisällä...





Mari

Ja vapaata sellaista - ihan outoa, ettei tarvitse tehdä lähtöä työmaalle. Mutta mies on töissä, joten taaskaan emme voi viettää yhteistä vapaapäivää... noh, ainahan ei kaikkea voi saada!



SaanaMarialle ja Kerpulle osanotto ja paljon voimia. Itsekin vasta mummon menettäneenä tiedän, että ikävä on ja aika sekä ihanat muistot helpottavat. Syöpä taasen... surullinen asia ja koskettaa nykyään useita, valitettavasti. Itselläkin on lähipiirissä tarinoita, jotka osa on päättynyt onnellisemmin kuin toiset. Miehen isähän kuoli muutama vuosi sitten syöpään - ihan liian aikaisin.



Tean vauva-arki kuulostaa jotenkin helpolta. Tulehan sitten kertomaan vähintään s-postissa, minkä nimen Pikku-Myy virallisesti saa.



Enkelin kirjoitusta luin onnenkyynel silmäkulmassa. Ihanaa, että Nekku on voittanut ujoutensa ja rohkaistunut. Samoin Minin ja Nean leikit saivat hymyn huulille.



Pilelle onnea tätiytymisestä, vai oliko se tupla-tätiytyminen... kaikkea kun ei tarkasti voi muistaa :)



Lillille pikaista paranemista, kurjaa tuollainen jatkuva sairastelu. Ankkikselle samoin jaksamista tulevaa varten.



Ja kaikille muillekin tasapuolisesti voimia!



Sitten omaa napaa. Ei tosin mitään erikoista tänne päin. Neiti ja T viettävät kanssa nykyisellään paljon aikaa kaksin leikkien keskellä. Huomaa, että saa itse tehdä rauhassa enemmän kotiaskareita tai lukea vaikka päivän lehden hiukan rauhaisimmissa merkeissä kuin aikaisemmin. Tosin nyt on alkanut esiintyä myös enemmän keskinäistä kahnausta ja nahinaa, mikä kuulunee tähän kuuluisaan sisar-rakkauteen.



T:n pottailu sujuu jo hiukan mallikkaammin. Tosin vaippoja kuluu vielä melkoisen ahkeraan tahtiin. Pullostahan meillä on luovuttu jo toista vuotta sitten, samoin tutista. Neitillä on enää unipullo käytössä, samoin tuttia tarjotellaan enään nukkumapuuhiin. Josko nekin saisi tuossa kesän korvilla pois kokonaan. Jos vain jaksaa...



Itse olen melkoisen väsynyt. Siitä oiva esimerkki on siinä, että maanantaina aamuvuorosta tullessa nukahdin ulos portaille istualleen. Onneksi mies oli myös ulkona, joten lapset eivät jääneet ihan heitteille.... Naapurit olivat seuranneet varttitunnin ajan minua ja lyöneet vetoa, putoanko rappusilta alas vai en. Onneksi en sentäs tipahtanut. Että todistetusti ihminen nukkuu vaikka aidan seipäässä, kun on vain tarpeeksi väsynyt.



Siitäpä puheenollen, taidan mennä päikkäreille, kun pienetkin nukkuvat. Illalla pitää sitten lähteä Vuokattiin, kun esikoisella on siellä kauden päättäjäiset (jääkiekossa), ja nillä on kaikenlaista ohjelmaa otteluista keilaamiseen, uimiseen ja palkintojen jakamiseen. Lähdetään sinne sitten koko porukalla!



Voikaa hyvin!



Mimmu ja lapset x3

Voimia kaikille surun keskellä taisteleville!!!



Syyliin saattaa tehota aamusylki(ennen kuin laitat mitään suuhusi tai peset hampaasi)Aamulla sylki on niin hapan.Mulla vei tämä vanhankansan keino jalasta syylän aikoinaan.Nyt kuitenkin kantapäässä komeilee uusi johon ei sylkemiset tehoa=)

Teatree öljy kuulemma vois myös auttaa,sitä olenkin nyt itse kokeillut!



Vauvan tuoksun(ja itkujen)keskeltä terveisiä pikaiseen.

Ihana on tyttö,ihan syötävän suloinen.Päivät nukkuu hyvin ulkona ja reissunpäälläkin tyytyväisenä.Yöt sitten asia erikseen.Nukahtaa 22-23 ja nukkuu omassa sängyssään n4h ja sen jälkeen alkaa tissittely aamuun asti.Köhnää ja könyää kainalossa,nenu kiinni tississä.Vatsavaivaa siis löytyy.Nyt disflatyl tuntuu helpottavan ja päivisin ainakin tyytyväinen typy.Pierii kyllä kuin ukko...

Eilen oltiin neuvolassa ja paino alun maitovaikeuksien jälkeen lähtenyt nousuun.Nyt mittoja 3viikon ja 2:n päivän iässä 4100(3700)/53(50)eli hyvin kasvaa rintamaidolla.Ihanaa ettei tarvii enää antaa lisämaitoa.



Syysherra on ollut sangen tyytyväinen vauvaan ja hämmästyneenä katselen miten isoveikka paijaa pientä siskoaan.Ei mustasukkaisuuden häivääkään!Ja minä kun niin jännitin miten käy!Turha stressi oli sekin...



Tänään tosin vauvalla itkupäivä,nelkku tuli mamman luota yökylästä korkeassa kuumeessa ja päivän olen viettänyt sisällä,aamutakkiin yhä vaan sonnustautuneena.

Eipä ilmakaan kyllä houkuta ulos lähtemään.



Tässä pikaiset kuulumisemme.

Leanna ja puoli tusinaa

Meillä asuu äitiä ikävöivä pieni:( Vilkaisu peiliin ja syyllinen on helppo löytää:( Tällä viikolla oli kolme iltamenoa (näin lapset just sängyissään kahtena iltana niistä), viime lauantainakin oli illan pois (ja päivälläkin monta tuntia). Tänään oltiin siitä hyvästä miehen kanssa kaveriperheen läksiäisissä vain tunti, että päästiin lasten luo kotiin. Pieni meni silloinkin vessaan ja laittoi oven kiinni, kun lähdettiin. Siellä siis murjotti. Olin niin ajatellut, että tonne mennään yhdessä ja saadaan olla perheen kanssa jossain, mutta pieni on niin nuhainen, ettei voitu ottaa mukaan. Jätettiin sitten esikoinen tänne seuraksi, kun mummo tuli hoitamaan.



Kylläpä ollaan syliteltykin kotiin tultuamme. Toinen on niin ihana! Joskus tunnen syyllisyyttä, etten esikoista halaile yhtä paljoa, mutta eihän tyttö ole koskaan ollut niin läheisyyden kipeä kuin pikkusiskonsa. Todella harvoin tulee itse halaamaan tai syliin. Ja ihan samalla tavalla hoidin ja hellin silloin pienenä.



Kiva kuulla Leannan kuulumisia!



Korjasin juuri veroilmoitukseen matkakustannukset ja laitoin juhannusmökin maksuun (eihän sitä enää yli kk päästä muistais). Nyt odottaa pyykit. Olen laiskotellut vähän kotihommissa tällä viikolla.



T: Ynis

tietääkö kukaan hyvää ja kohtuuhintaista puuseppää pk-seudulta tai lähistöltä? Pitäis niitä keittiön hyllyjä viimein hankkia. Bauhausista lähdin viimeksi pois, kun palvelua oli täysin mahdoton saada.



Saamuska, mikä on lumitilanne? :) Nettisivujen mukaan näyttää kyllä hyvältä.



T: Ynis

Aurinko paistaa raivoisasti (mutta niin kauniisti). Meidän takapihallamme on metri lunta (mutta siellä onkin lunta aina viimeiseen asti :)), tiet ja pyörätiet ovat sulat, mutta latu näyttää vielä ihan hyvältä, samoin rinne (eturinne ainakin, en ole käynyt tutkailemassa toista puolta tunturia).



Hain lapset seikkailupäivältä. Olivat käyneet mm. ratsastamassa, vetokoiria katsastamassa ja lumikenkäilemässä :) Arvatkaa, olivatko innoissaan..?



Tein päivällä pitkän kävelylenkin Antsan ja koiran kanssa. Oli ihanaa, kun sai kävellä (poika rattaissa) ja mietiskellä omiaan.



Mukavaa lauantai-iltaa siskot!



Saamuska♥

Pinon nosto, ettei ihan kakkos sivulle putoa. Pikaisesti vaan ehdin kirjoittaa kun pitää Venla mennä nukuttamaan.



Ihanaa kuulla Leannan kuulumisia.



Ja aivan ihana oli lukea Enkelin kuulumisia. Ihanaa että teillä on helpottanut.



Mies on ens viikon yövuorossa. Menee siis jo huomenna illalla 22.00 töihin. Haluttiin että saisi nyt viikon tehdä yövuoroa että saadaan enemmän rahaa saksan reissua varten. Pitää jotenkin saada molemmat lapsukaiset yksin nukutettua. Veeti kun on tottunut isin kanssa iltatoimet hoitamaan.



Tänään oltiin siskon poikani synttäreillä. Näin siskoni ja minun yhteisen kaverin pitkästä aikaa. Hänellä on 1v6kk vanha poika ja toinen lapsi tulossa elokuussa 07. Ihanaa oli nähdä pitkästä aikaa ja sovittiin että aletaan nyt näkemään päivisin useammin. Asuvat aika lähellä. Minullakun ei juurikaan kavereita ole päivisin. Niin kiva jos on joku jonka kanssa lähteä vaikka puistoon yms.



Nyt hermostui neiti. Pitää siis mennä.



Öttis, Veeti ja Venla

Kiitos kaikille osanotoista :)



Osanottoni myös Ankkikselle ja Saamuskalle.



Pakko kertoa tarina sairaalalta. Aloin lähtöä tekemään ja arvaatte varmaan että väkisinkin itketti. Mummoni sanoi mulle että älä itke lapsi-kulta, on aika lähteä, sinun ja minun.



Aiemmin päivällä oli päivitellyt etteikö ahdistukselle voida jotain tehdä. Jouduin vastaamaan henkilökunnalta kuulemani vastauksen ettei sille taida olla mitään tehtävissä :( Eli jouduin tavallaan kertomaan Mummolleni että se on siinä.......





Nyt täytyy mennä nukkumaan. Mies on taas liesussa. Sillä oli firma-salibandyn sm-turnaus tänään. Aika pitkälle pääsivät, muttei ihan finaaliin kuitenkaan. Taitaa siepata ;-)



Huomenna vien 9v kummipoikani synttärilahjakseen katsomaan Mr. Bean, saapa itekin pään nollattua!







Palaillaan,



Kerppu



Ai juu, aivan ihana oli lukea että Enkelillä on valoisampaa :)) IHANAA!!!

Näin aivan omituisia vauva-aiheisia unia yöllä. Johtuisko siitä, että perjantaina kuulin yksien kavereiden saavan kolmannen lapsen. Jospa jäi jotenkin alitajuntaan, vaikka noi unet oli kyllä vähemmän kivoja unia.



Eilen taas väänsin kättä esikoisen kanssa nukkumaanmenosta. Ei sitten suostunut siihenkään, kun " kielsin" nukkumasta ollenkaan koko yönä:)



Pieni on tosi paljon mun perään nyt. Heti kyselee, jos tulen vaan yläkertaankin. Mies ei myöskään saanut istua mun viereen sohvalle, vaan itse piti päästä siihen. Kiva jättää lapset ensi viikonlopuksi hoitoon.



Tänään täytyy käydä Plantagenissa ostamassa multaa. Pitäis jo istuttaa auringonkukan alut isompiin ruukkuihin jatkamaan esikasvamistaan. Just mietin, että minne ihmeeseen kuvittelen laittavani ne pihalla. Mun kukkapenkkien hoito on ihan vinksallaan, kun innoissani olen tökkinyt kukkasipuleita niihin ja niiden takia en sitten vois kauheasti kaivella ja möyriä niitä enää. Kuitenkin ainakin yhteen penkkiin pitää saada lisää kukkia, kun viime kesän siinä kasvoi vaan edellisen kesän orvokinsiemenistä kasvaneet kukat. Muistakaa siis puutarhurit, että ensin muut perennat ja sitten kun ne on oikeilla paikoillaan, niin sitten sipulikukat maahan:)



T: Ynis

vinkkejä hyviin puutarhan perustamis- ja hoitamissivustoja nettiin. Linkkivinkkejä, pliis. Tarkoitus olisi tehdä muurikivistä iso korotettu kukkapenkki. Ne on vaan niin hirveän hintavia...



Nyt pitää mennä.



Mimmu

hävetys kun olen ollut laiska koneilemaan viime kuukausina... Jotensakin riittää töissä istuminen niin ei jaksa illalla kuin postin äkkiseltään lukea. Nyt ajattelin ihan tsempata ja kommentoida juttujanne.



Ensinnäkin suurensuuri halaus Saamuskalle ja Kerpulle. Tuntuu niin vääriltä tapaukset joissa jää pieniäkin lapsia vaille toista vanhempaa, ei osaa edes ajatella sitä surua ja lasten avuttomuutta suuren edessä. Kyllähän sellaisesta selviää varmasti ajan kanssa, mutta on se niin surullista. Vanhuksen kuolema on myös surullista mutta niin erilaista. Useinmitenhan sitä osaa odottaa, tekee surutyötä jo etukäteen jos sairastelua. Kyllä sitä vieläkin kaipaa sitä mummia jonka lempilapsia olin. Aikanaan kun ei ymmärtänyt kysellä omasta lapsuudestaan tarpeeksi eikä mummin kokemuksista, nyt se on myöhäistä. kauniit muistot lapsuudessa ovat onneksi olemassa.



Tealle jaksamista, huih, varmaan olen väsynyt. Kello 6 herätykset olisivat olleet painajaista meikäläiselle, aamuuniselle. Nytkin siirrän kelloa jatkuasti ja sitten on kiire ja ärtymys kun myöhästyy töistä joka aamu. tai onhan meillä liukuma-aika, mutta nyt on taas miinuksella ja niistä on vaikea päästä eroon kun lisää tulee kokoajan...



Öttis, oletpas sinö ompeluihminen,ihan dinosaurus puku! Meissä on osaajia siis joka saralle. Teetko sen ihan kotioloihin vai onko hän hoidossa?



Tomeralle myös jaksua väsymykseen. Toivottavasti kiinteä parantuu yöuniakin.



Reelille: tutulata kuulostaa kahden kanssa. Alkuun melkoista rumbaa, mutta kyllä se helpottaa. Meilähän on ikäroa 1,5v ja syyslapsonen on se pienempi. Kovasti touhuavat yhdessä, ei tarvii kyllä itse leikkeihin puuttua kuin erotuomarin muodossa. Kummasti niistä leluista pitää aina tapella, grrrr :/ Toisinaan taas käyttää niin hienosti. On ne vaan niin ihania... vaikka väsy välillä vaivaa kun yhdistää työn ja perheen. Siivous on meillä myös se joka jää melkoisesti taka-alalle. Siivoan sitten kun hermo menee, sillä sitä sotkua on heti kohta uudelleen kun saa siivottua. Tulikin mieleen, että tänää pyykättävä kun kaksi koria täpötäynnnä ja oishan nuo matotkin ulkoilutettava joskus, milloin lie viimeksi.



Siitäpä iskikin siivousG: olettko hysteerisiä puunaajia vai tällaisia hälläväliä mikä kaaos on, siivotaan kun inspis iskee ja kaikki on kaaoksessa, vai siltä väliltä? Meillä on työkamun kanssa antoisat keskustelut kun vertaamme tapojamme. mie oon tällainen hälläväliä siivooja ja hän puunaa kokoajan, ihan sairaalloisesti välillä. Kummallakin olisi sii opittavaa, hänen pitäisi höllätä eikä suorittaa joka osa-alueellaa aina 10+ arvoisesti ja minun pitäisi taas tsempata ja koittaa saada tää kaaos hallintaan. Aamuisin tuskin petaan, hankimme ihan uuden päiväpeitteenkin, että nyt tsempataan vaan tuolla tuo lattialla on enimmän osan ajasta. Jos vieraita tulossa niin silloin tottakai puunataan ja pedataan, mutta muulloin...Voi hävetys jos joku tulee tietämättä, kuten vesimittarin lukija...heh heh. Kiva kun lompsii läpi kämpän ja näkee kaiken... Kukista en jaksanut multia vaihtaa, tosin silloin ei kyl ollut rahaakaan. Suihkuttelin ja lisäsin pintamultaa ja lannoitustikkuja, hyvin näytti auttavan. Kertakaikkiaan en jaksa stressata. Vatteita lojuu siellä täällä, mun viikon työvaatteet yms. on hienosti sohvan nojalla, aika kiva keko :/ Siihen sitten poikien vaatteita pitkin poikin. Nyt kun koiraa ei ole niin ei tuo pölykään näy niin hyvin :))) Imurointia kerran viikossa siis, matot ulkos, no jaa todella harvoin. Keittiössä on kaaos monet kerrat, joko tiskikone tyhjentämättä ja siksi astioita pöydillä tai sitten ruokapöydällä viikon lehdet sikinsokin. Ei meillä nyt sikaista ole, kuten noista töllön ohjelmista joskus katsoo. Ihan peruspuhdasta mutta en kertakaikkiaan ole mikään siivousintoilija, tavaroita saa olla sikinsokin ja missä ovat, ja sitten kun siivoan, järjestelen kaiken. Ehkä liian lasika komentamaan poikiakin keräämään lelunsa, tekevät kyllä kun mamma muistaa sanoa. Isompi on kyl nyt ollut nyt tarkkana, kun hänen mielestä' olkkarin matto on muumimaailmaa, niin siinä ei saa olla muita leluja, sehän ei mua haittaa. yhden tutun kanssa juttelin ja hän on opetellut sairaalloisesta siivoamisesta pois koiran myötä. Sekin on siis mahdollista, myös toinen tuttu sanoi samaa, että opettlu oli kauheen vaikeaa mutta nyt hän panostaa perheeseen ja siivoaa kun jaksaa. Minä voisin kyllä tsempata hieman toiseen suuntaan. Vaikka samapa tuo kunhan ei ole sikaista ja likaa joka paikassa...



Onpa Enkelillä ollut ihana viikko! Voin kuvitella mammsi hyörimässä keittiössä ja pullan tuoksun, aah. Varmasti ollut iso apua arkeen ja ihanaa viettää varmasti mummollaki lasten kanssa aikaa. Hienoa että olet itsekin pirteänä ja yöt sujuu. Hampaat voi olla kuulemma kamalia, meillä niitä ei suinkaan ole koskaan podettu tai aika kultaa muistot :))) Hienoa kun Neea on innostunut kerhoilusta. Minä kyllä suosittelen niitä lämpimästi. Me aloitimme kerhoilut vajaa vuotta ennen kuin menivät hoitoon ja var,masti oli apua siihen sopeutumisessa. Vaikka nuo olikin sellaisia missä olin itse mukana, lapset itsenöistyi silmissä, alussa roikuttiin äidissä kiinni ja äisin piti olla joka leikissä vaan eipä montaa kertaa tarvinnut käydä kun äiti jo unohtui :) samalla opiivat toisten kanssa olemaan ja sen ettei aina voi itse saada kaikkea. Meillä on pojat pph:lla mutta kun on 3v niin pääsee sieltä 2 kertaa viikossa haluettaessa srk:n kerhoon. Minun puolesta saavat menä ja Nyttynen odottaa kovasti syksyä että hän saa myös omat eväät ja kerholaukun. Nyt hää saa nauttia hoitotädin seurasta ihan yksin kaksi kertaa viikossa.

Käyvät asioilla ja kaupassa, syövät aiemmin ja nukkua puhnottaa kun muut tulevat kerhosta. Varmaan kiva hoitotädillekin, hetken rauha kun muutoin 4 poikaa, kahdet veljekset, huh.



Pilelle myös osanottoni mummun johdosta. Ja samaanhengen vetoon onnittelut tätiytymisestä :)



T@hdelle voimia arkeen, mulla on samat fiilarit kun mies on iltatuureissa, tuntee olevansa niin yksin kaiken keskellä, vaikka onhan hää muulloin läsnä. Ikuisuusriita on nuo kotityöt, puuh. Wau, Pekka kakkaa sentää pönttöön. Mie oon ollut tsoi laiska pottailun kanssa, en kertakaikkiaan jaksa ja muista,. Hoidossa (kai) tekee ihan pottaan useinmiten mutta kotona ei tahdo ja en muista patistaa. Kerran kokeilin ilman vaippaa mutta kun pissasi ja kakkasi housuun kerran niin sen jälkeen ei oo suostunut olemaan ilman vaippaa. Jospas kesällä sitten onnistuisi ja jaksaisi tsempata.



Ankkiksellakin taitaa olla ollut surua perheessä, osanottoni vaikka en olekaan vielä perillä asiasta, täytyy lukea taaksepäin palstoja.



Syylistä: lapsuusaikaisiin en muista mitä tepsi, mutta sormessani oli yksi raskausaikoina. Sitä koitettiin syväjäädyttää jne. Jo eka synnytyksen jälkeen huomasin että se parani kuin ihmeekseni. Tuli kuitenkin takaisin. Nyttysen synnytyksen jälkeen se kuitenkin katosi, jotenin ajattelen että sillä olsi yhteys asiaan, parantaa jotenkin ihoa, koska otsassni oleva finniarpi myös aina vaaleni (punainen läiskä) aina synnytysten yhteydessä, outoa mutta niin vain kävi. Pieni punainen piste muistuttaa sormessa sen olinpaikaln, mutta ei siinä enään varsinaista syylää ole.



Leannalle ONNEA pikkuisesta, en ole palstaillut näköjään aikoihin :) Vasta muitelin salamatkustajauutisia :)



Ynikselle jaksua myös kotiarkeen. Pikkuiset reagoi aika nopesti poissaoloihin illalla. Onneksi ne menee pian ohi, viikossa hyvinkin unohtuu ja pääsee takaisin entiseen. Nyt ei mun tarvinnut onneksi kauheesti olla ylitöissä kun oli välitilinpäätös, pitkäperjantain olin suosiolla 10,5t mutta tavallaan se menui " tavallisesta" työpäivästä lasten näkökannasta, olivat isän kanssa kotosalla.



Olin perjantain ja lauantain työporukalla juhlimassa ja " virkistäytymässä" Aika nuutuneena mamma palasi kotiin, kun ei taas uni tullut. Lienekö vika yliväsymyksessä vai siinä ettei lapset olleet lsänä. Ei tullut uni ei, viimeksi sama homma. aamu neljän aikaan mökille takaisin tanssimasta ja seiskan aikaan vielä tuskailin kun ei uni tullut. Nappsin sitten roima annoksen särkylääketta, rentoutti sen verta että ehdin tunnin toista nukahtaa ennen kuin esimies konkoili ovia hakkaamaan ja huutelemaan aamupalalle. :/ Saatiin onneksi vanha mieskin pidettyä hereillä sinne neljään niin ei tullut seiskalta hakkaan mökkien ovia. Liikaa katos huolehtii enekeleistään. Viimeksi kyl sitten palvelu pelasi kun kantoi sänkyyn suolalihaleipiä ja juomista :) Tosin kelloaaika voisi olla joku muu julimista seuraavana aamuna heh. Mukavaa oli ja tanssimaankin joutui noiden humppaikäisten kanssa, tyylistä viis. Pääasia että synkkaa ja on hauskaa. Harmitti vaan kun nuoremmat miehet työpaikalta olivat kuskeina ja kotiutuivat ruokailun jälkeen. Viimeksi olivat melko vauhdissa. Aika näky kun 2 metrinen ukko sukeltaa syöksyllä tanssilattialle ja huutaa pois alta! Sain eilen onnksi nukuttua hetken iltaäivällä kun kotiuduin, oli ihanaa nukahtaa lasten METELISSÄ, uni tuli heti :)



Tällaista tänne. Arki on sitä samaa työn ja perheen sovittamista. Ylityöt vähentyneet, mutta ei niistä eroon pääsen kuunvaihteissa koskaan. Sairasteluja ollut, mutta nyt mennyt hyvin, pientä nuhaa pienemmällä. Kevätarska paistaa aivan ihanasti, lähden keittään lämmintä kaakaota ja menemme retkelle takapihalle. Lapsille kun ihan pinetkin jutut on isoja, skippaan luonasruoan ja teemme eväsleivät ja mukaan pipareita ja kaakaota. Että rakastan noita mussukoita, on se vaan hyvä olla erossa välillä, siitä sen tajuaa.



Haleja kaikille ja aurinkoista sunnnuntaita

toivottaa Tuttis ja poikaset

toivottavsti joku ees jaksaa tavata loppuun :)

Ja olo aika hedelmäinen:) Oli sellaiset tuparit, että huh huh. Kostautui nimittäin eilinen kiire, kun en ollut ehtinyt syödä kunnolla. Meni sitten vähän niin ku päähän se viini ja sidu. Onneksi sitten oltiin kotona jo ennen yhtä varmaan, siitä päätellen, että taksia olen soitellut jo puolen yön jälkeen. Ehti joten kuten toipua neljäksi kun oli pesuainekutsut..



Onnia tässä kotiin odottelen. Oli mummulassa hoidossa yön ja mies lähti pyörällä sinne puolilta päivin kun meidän auto on mummulassa. Eipä ollut Onnilla oikein uni maistunut mummulassa vaan seiskalta on tänään jo heränny. Eilen nukkui 9.15 asti!!! Käsittämätöntä!



Mimmun hyvät unenlahjat sai hymyn huulille. Kyllä sitä vissiin sitten nukkuu missä vaan kun on riittävän raato. Naapureilla ollut varmaan lystiä;)



Perjantaina meidän pihalla käveli iso elukka ja kauhistelin, että oliko se rotta. Tuttu sanoi tuntomerkkien perusteella, että olisko vesimyyrä. Katsoin netistä ja siellä sanottiin vesimyyrän olevan hieman rottaa pienempi. Kauhistuin, että jos rotta on vielä tuota otusta isompi, niin sehän vaikka syö minut! Oli sen verran iso, kissan kokoinen melkeinpä. Otus paljastuikin piisamiksi mutta ilettää vieläkin kun näin sen niin läheltä ja mielsin sen rotaksi.



Nyt kyllä töksähtelee. Pitää lopettaa.



Kiva oli kuulla Leannasta ja puolesta tusinasta.



T-P