Minkä itsestäänselvyyden olet tajunnut vasta pitkän ajan kuluttua. Minä aloitan:
Miksi ennen kahvikupit olivat pieniä ja usein koristeellisiakin. Nykyään usein juodaan mukeista ja vanhat kupit on turhan pieniä.
Itsestään selvä syy: Ennen kahvi oli kallista tuontitavaraa. Ei viitsitty vajaata mukia antaa vieraallekaan, vaan tarjottiin näyttävästi kauniista mukiin nähden pienestä kupista. Voitiin sitten tarjota toinenkin kupillinen.
Kommentit (121)
Hiljaisuus ja introverttiys ei tarkoita, että ihminen on viisas tarkkailija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ravistat mitä ravistat, mutta viimeinen tippa tulee aina kalsareihin.
Takuuvarmaa on, että valkoisten kalsarien keksijä ei ole ollut mies.
Valkoiset kalsarit - uhka vai mahdollisuus?
Jotkut ihmiset miettivät etukäteen, miten sanovat asioita. Itse en osaa edes mielikuvitella, millaista olisi keskustella toisten kanssa niin että joutuisin ensin ajattelemaan lauseen päässä ja sitten sanoisin sen. Minulla puhe tule luonnostaan.
Koko nykyinen talousjärjestelmämme perustuu velkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset miettivät etukäteen, miten sanovat asioita. Itse en osaa edes mielikuvitella, millaista olisi keskustella toisten kanssa niin että joutuisin ensin ajattelemaan lauseen päässä ja sitten sanoisin sen. Minulla puhe tule luonnostaan.
Tälle on nimikin: puhuu mitä sylki suuhun tuo. Tai niin, että vaikka ajatus katkeaisikin, puhe ei katkea.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset miettivät etukäteen, miten sanovat asioita. Itse en osaa edes mielikuvitella, millaista olisi keskustella toisten kanssa niin että joutuisin ensin ajattelemaan lauseen päässä ja sitten sanoisin sen. Minulla puhe tule luonnostaan.
Minulla puhe ei tule luonnostaan, mutta en silti mieti sanomisiani etukäteen. Olenkin usein hiljaa, koska en äkkiseltään keksi mitään sanottavaa. Luulen, että jos tilanne vaatii, osaan sanoa sanottavani. Varmaa se ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset miettivät etukäteen, miten sanovat asioita. Itse en osaa edes mielikuvitella, millaista olisi keskustella toisten kanssa niin että joutuisin ensin ajattelemaan lauseen päässä ja sitten sanoisin sen. Minulla puhe tule luonnostaan.
Tälle on nimikin: puhuu mitä sylki suuhun tuo. Tai niin, että vaikka ajatus katkeaisikin, puhe ei katkea.
Se on kuulijalle itse asiassa aika kamalaa. Ei pysty keskustelemaan, jos toinen ei anna suunvuoroa vaan puhuu lakkaamatta. Ja vielä vaikeammaksi menee, jos puhuja hyppii aiheesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että nämä Jarkko Martikainen ja Samuli Putro ovatkin ihan eri ihmisiä. Huomasin sen vasta äskettäin ja kyllä me naurettiin kun tajusin asian.
On näissä herrojen habituksessa aika paljon samaa, jotten yhtään ihmettele reoktiotasi.
Eikö Martikaisella ole edelleen tukka jäljellä? Putro on tainnut kaljuuntua jo parikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että nämä Jarkko Martikainen ja Samuli Putro ovatkin ihan eri ihmisiä. Huomasin sen vasta äskettäin ja kyllä me naurettiin kun tajusin asian.
On näissä herrojen habituksessa aika paljon samaa, jotten yhtään ihmettele reoktiotasi.
Eikö Martikaisella ole edelleen tukka jäljellä? Putro on tainnut kaljuuntua jo parikymppisenä.
Habitus kattaa muutakin kuin hiukset.
Miehet on täysin turhia. Maailma ois paljon parempi paikka ilman yhtäkään miestä. Joskus aikoinaan ihan etsimällä etsin itselleni miestä, aattele. Jessus mikä dorka.
Esim, sen, että englannissa artikkeli a/an ei menekään suoraviivaisen kirjoitetun vokaali/konsonanttijaon perusteella vaan lausutun vokaali/konsonanttijaon perustella.
Siksi voi olla esim. an x-ray (ex-ray) tai a house, an hour (our), a university (juniversity) etc.
Vierailija kirjoitti:
Sen, että minä luon itse oman elämäni. Asioita ei vain tapahdu. Olin 40+, kun tämän itsestäänselvyyden tajusin. Sitä ennen luulin, että kaikki on sattumaa.
Tämä on hyvä ja itsellekin vasta näin päälle neljäkymppisenä tullut oivallus. Voin vaikuttaa ja tehdä elämästäni täysin oman näköisen, enkä tarvitse siihen muiden lupaa tai mielipidettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä mene ihan kysymyksenasetteluun, mutta aivoni sijoittivat John Irvingin ja Kurt Vonnegutin kauan samaan slottiin. Olen siis lukenut molempia paljon ihan lapsesta asti. Oli aika häkellyttävä hetki, kun vähän yli kolmekymppisenä ymmärsin, että kyseessä on kaksi eri herraa.
Luin myös paljon kyseisten herrojen kirjoja ja ne löytyy myös kirjahyllystäni (paitsi ehkä puuttuu Irvingin uusimmista).
Miten et ole tajunnut kyseessä olevan eri henkilön? Et varmasti lukenut Keltaisen kirjaston kirjoja. Siellä kun on kirjailijan kuva takana. 😆
Nuo ovat molemmat Keltaisen kirjaston kirjailijoita kirjoineen, kultaseni. Monella kirjastolla oli takavuosina tapa poistaa paperikannet ennen muovitusta, eli ei siinä takakannen kuva auta yhtään mitään. Kieltämättä noiden herrojen tyyli on aika samanlaine
Kuinka ikäloppu korppu tuollaista kirjoittelee? Kultaseni, kuulistat seniililtä.
Taloyhtiöiden väestösuojien ei tarvitse olla käytettävissä esim. parin minuutin varoitusajalla vaan parin päivän. Eli noi voi olla ihan hyvin lukossa ja täynnä tavaraa normiaikana ja jossain pitäisi olla joku suunnitelma noiden tyhjentämiselle ja käyttöönotolle tarvittaessa. Voi olla aika varma ettei vanhemmissa taloyhtiöissä välttämättä ole.
Että väliliha ei olekaan turkulaista murretta - välil iha - vaan oikea sana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että än-yy-tee NYT alkuosa tarkoittaa oikeasti niitä N Y T kirjaimia eikä ole vaan random äänteitä :D
Minäkin tajusin tämän vasta aikuisena. Vähä sama kuin kuka pelkää mustaa miestä pihapeli, jota kukaan ei pitänyt rasistisena koska se oli vaan jotain mitä huudettiin sisältöä miettimättä
Musta mies = nokikolari, nuohooja, nokisutari. Ei Suomessa tuon leikin keksimisaikoihin ollut muunlaisia mustia miehiä.
69-70 luvuilla pihalla leikittiin:"Kuka pelkää mustaa miestä?"
Se oli ihan normaalia silloin, nyt ei olisi hyväksyttyä.
Sitä leikittiin vielä ysärilläkin koulun liikkatunneilla ja ihan Vantaalla
Niinpä. Sitä leikkittiin siihen asti kunnes se ei enää ollut korrektia, jostain syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen, että minä luon itse oman elämäni. Asioita ei vain tapahdu. Olin 40+, kun tämän itsestäänselvyyden tajusin. Sitä ennen luulin, että kaikki on sattumaa.
Sen, että jos pyydän Jeesukselta johdatusta ja toimin sen mukaan, elämäni menee niin paljon sujuvammin - kuin että tekisin oman mieleni mukaan, mokaisin jatkuvasti ja olisin pinteessä harva se päivä.
Tämän tajusin pikkuhiljaa 26- vuotiaana, kun tulin uskoon ja prosessi on jatkunut yhä vuosikymmeniä eteenpäin edelleenkin.
Kerro joku esimerkki tästä johdatuksesta?
En ole edellinen kommentoija, mutta voin heittää esimerkkejä omasta elämästä. Voisin kuvailla johdatuksen sellaisentuo ei ole johdatusta, vaan ajattelutyösi tulosta
Tuo "ajattelutyö" johtaa vaan monesti harhaan ilman Jumalan johdatusta.
Tätä ei voi sisäistää, jos ei ole itse uskossa. Eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että än-yy-tee NYT alkuosa tarkoittaa oikeasti niitä N Y T kirjaimia eikä ole vaan random äänteitä :D
Minäkin tajusin tämän vasta aikuisena. Vähä sama kuin kuka pelkää mustaa miestä pihapeli, jota kukaan ei pitänyt rasistisena koska se oli vaan jotain mitä huudettiin sisältöä miettimättä
Musta mies = nokikolari, nuohooja, nokisutari. Ei Suomessa tuon leikin keksimisaikoihin ollut muunlaisia mustia miehiä.
69-70 luvuilla pihalla leikittiin:"Kuka pelkää mustaa miestä?"
Se oli ihan normaalia silloin, nyt ei olisi hyväksyttyä.
Oon kertonut täällä ennenkin, mutta 2000-luvun alussa kattelin keittiön ikkunasta kun mustat penskat leikki mustaa miestä viereisellä kentällä.
Sinkkuna on huomattavasti parempi olla kuin paskan miehen kanssa.
Inva-wc:ssä oleva punainen naru roikkuu maahan saakka siksi, että jos liikuntarajoitteinen kaatuu lattialle, hän voi vetää narusta hätäkutsun. Yllättävän monessa vessassa naru on keritty ylös tai vedetty sivuun, jottei se olisi tiellä.