Mitä tehdä tällaisen anopin suhteen?
Anoppini on kovan elämänkoulun takia kasvanut kieroon ja vaikka tarkoittaa hyvää eikä ole luonteeltaan ilkeä, käyttäytyy minusta myös haastavasti. Hän on vasta 70v, liikuntakykyinen, perusterve, asuu omistuskodissa hyvien kulkuyhteyksien varrella ja ajaa autoa valoisaan aikaan.
1. Isoin juttu: oksentaa traumojaan.
Olen tästä hänelle asiallisesti selittänyt, mitä traumadumppaus on ja että se vahingoittaa siihen yllättäen pakotettuja kuuntelijoita. Kerroin, että raastavien muistojen käsittelyyn pitää pyytää taviksilta ensin lupa ja ihan parasta olisi jutella näistä terapeutin kanssa. (Hän siis kertoo todella kammottavia asioita yksityiskohtaisesti ja olen voinut tämän takia todella huonosti.)
2. Jaarittelee kaikenlaista turhaa, myös ongelmistaan joille ei tee mitään
Esimerkiksi haukkuu tylsiä kavereitaan ja tällä tavalla täyttää vierailujemme aikaa. Kertoo tunnin puhelinkeskustelut vihaamansa kaverin kanssa sanasta sanaan. Ei lopeta vaikka keskeytän pehmeästi ja vaihdan puheenaihetta. Ei tykkää mukavista aiheista ja keskusteluista, negistelee tosi paljon.
3. On passiivis-aggressiivinen ja uhriutuu
Puhuu vihjaillen ja kierrellen, kauttarantain, ei sano asioista selkeästi, huokailee ja voivottelee, heittäytyy avuttomaksi. Esimerkiksi seisoskelee puolittain tiellä oven edessä, kun kannetaan raskaita laatikoita (tavaratilauksiaan) hänelle asuntoon eikä väistä vaikka sanotaan asiasta. Saattaa ottaa kissan syliin ja alkaa selittää kissalle asiaa, josta ei sano suoraan: "Voi voi Mirri ei tarvitse pelätä, ei ole hätää vaikka tässä nyt ihmisiä onkin kylässä ja ne puhuu kovalla äänellä." (Emme puhu kovilla äänillä ja kissansa rakastaa meitä: puskee jalkoja ja kiipeää syliin silitettäväksi.)
4. Käyttäytyy kuin pieni lapsi
Hihittelee, naureskelee, uhmaa vaikka sanomalla jotain poikittaista ja hymyillen odottaa vastareaktiota, ei ota asioita vakavasti vaikka sanotaan niistä selkeästi. Saattaa puhua sössöttäen ja söpöstellen kuin pikkuinen lapsi, käyttää ns. lasten sanoja ja taantuu melko lailla.
5. Kärsii yksinäisyydestä mutta ei tee asialle mitään eikä ota apua vastaan
Olen ehdottanut monenlaista helppoa ja ilmaistakin aktiviteettia ja vienytkin anoppia tapahtumiin, joista hän on kiinnostunut. Hän siis asuu kaupungissa keskustassa ja ihan isohkon kulttuurikeskuksen lähellä, joten ei ole siitä kiinni etteikö pääsisi jonnekin helposti tai että olisi maantieteellisesti eristyksissä.
6. Kommentoi ja käyttäytyy tökerösti
Olen useamman kerran sanonut, ettei ruokapöydässä puhuttaisi vessajuttuja tai näyteltäis ihoalueitaan, ja anoppi kuittaa sanomalla "No minä en ole noin herkkä" eikä näytä ymmärtävän ettei hänen vatsansa vilauttelu tai suolitoimintansa kuulu aterioinnin yhteyteen.
Olen mieheni kanssa jutellut tästä, mutta hän ei osaa käsitellä asioita ja sulkeutuu kuoreensa nimenomaan vain tämän asian kohdalla. (Muuten pystymme puhumaan toimivasti kaikesta.) Olen myös anopin kanssa jutellut tästä, mutta anoppi ei puhu minulle vaan valittaa minusta pojalleen, joka kerran tiuskaisi minulle (anoppi oli räikeästi vääristellyt asiaa) ja sanoin siinä kohtaa että seuraavasta tiuskaisusta hän saa valita kumman kanssa haluaa olla naimisissa ja että minun kanssa puhutaan eikä komennella tai olla passiivis-aggressiivisia. Mieheni ei ole tyhmä tai lälly, mutta äitinsä on hänelle selkeästi ns. sokea piste.
Kauniisti kysyn: keksiikö joku jonkin muun tavan käsitellä tilannetta kuin lopettaa omalla kohdallani yhteydenpito anoppiin täysin?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla jokin muistisairaus tuloillaan. Eniten olisin huolissani autolla ajamisesta. Muut asiat voi ohittaa tyyliin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Olen eri mieltä tästä, että kaikki täytyy suvaita ja niellä hiljaa. Ei tarvi.
Samaa mieltä kanssasi, ei todellakaan tarvitse alostua kuuntelemaan tai katsomaan varsinkaan sellaista, mistä tulee itselle todella huono olo.
Sanoisin, että anopissa on nyt jotain pahasti pielessä ja kannattaa olla tapaamatta tai tavata ihan nopeasti, kuten vaikka jos tuot hänelle niitä tilaamiaan paketteja, vaikka (vinkkinä) siihenkin on kotiinkuljetuspalvelu nykyään. :)
Ei tulisi edes mieleeni että miniän pitäisi tuoda yhtään mitään kun k tai s ryhmä.toimittaa tavarat kotiin ja kuskit ovat ystävällisiä.
Anoppi ajaa autoakin ja miniä valehtelee täyttä päätä anopin olevan passattava. Ois provoonsa lisännyt ees 20 vuotta anopin ikään.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on miniä, joka haukkuu mua pitkin nettiä. Käyttää tunnin laatiakseen listaa mun vioista, jotka vävy ohittaa olan kohautuksella.
Lue se lista ja ota puheeksi miniän kanssa. Turhaan täällä siitä kirjoittelet!
Ap:lle tiedoksi: olet tehnyt kaikkesi, älä tuhlaa enää voimiasi. Olet jutrlkut anopin kanssa ja miehesi kanssa ja nyt kun ei toivomaasi muutosta ole näkynyt, saat luvan kanssa käyttää aikaasi itseesi. Jätä muutama anopoilakäynti väliin, menköön miehesi sinne yksin. Hänen äitinsähän se on.
Kirjoitit hyvin selkeää asiatekstiä ja huomaan, että olet aidosti pohtinut tilannetta. Toista ihmistä voi auttaa aika rajallisesti. Persoonaa et olekaan halunnut muuttaa vaan käytöstä ja se on aika pieni asia mutta ellei sekään onnistu, on aika siirtyä aiheen äärestä pois.
Kysyn vielä: et kai vain ole itse ylitunnollinen? Olet tehnyt paljon ja miettinyt monia aspekteja asiassa. Muistatko oman hyvinvointisi?
Opettele ap sinäkin tiivistämään listojasi joita muiden ihmisten vioista laadit. Oli vähän jaarittelua. Niin hyvä ja täydellinen kuin oletkin.
Älä sotkeenu aikuisen ihmisen asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se miniä menee häärimään anopin kotiin?
Ruokatilaukset kyllä kantaa kuljettaja sisään, kysyy tuonko keittiöön vai jätänkö tähän eteiseen?
Pois anopin asioista härkkimästä.
Keskustelun aloittaja täällä kyselee: mitä tarkoitat häärimisellä ja härkkimisellä?
Olen hakenut anopin pyynnöstä joitakin tilaamiaan paketteja, joita hän ei ole päässyt itse hakemaan. Tämä oli normaalia perheenjäsenen auttamista. Jos se on sinusta häärimistä ja härkkimistä, omapa on häpeäsi. Kirjoituksesi on kyllä kuin suoraan anopin suusta.
Vähennä sitä hengailua anopin kanssa.
Et voi muuttaa toista ihmistä. Varsinkaan noin vanhaan ihmiseen on ihan turha yrittää enää vaikuttaa.
Hyväksy anoppisi sellaisena kuin hän on. Varmasti sinullakin on omat vikasi.
Älä vietä niin tiiviisti aikaa anopin kanssa, vaan keskity omaan elämääsi ja olemiseesi.