Aiotko äänestää seuraavissa vaaleissa?
Minä en, koska olen menettänyt uskoni tulevaisuuteen ja luottamukseni siihen, että poliitikot saavat yhtään mitään korjatuksi. Äänestäköön ne, jotka vielä uskovat että äänestämällä voi vaikuttaa. Minä olen tullut siihen tulokseen, että yksikään nykyinen puolue ei kykene muuhun kuin vaikeuttamaan tavallisen ihmisen elämää.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin olen äänestänyt, mutta nykyisellään inhoan kaikkia puolueita. Ei ole edes mltään vähiten huonoa, vaan ihan jokainen puolue pyrkii miellyttämään sitä omaa sidosryhmäänsä populistisin keinoin, maan tulevaisuudesta välittämättä.
Kärjistettynä: Oikeistohallitus riistää ja leikkaa kansalta ja jakaa pienelle eliitille.
Vasemmistohallitus puolestaan keksii uusia tapoja kyykyttää veroilla duunaria, käyttää holtittomasti jukkista rahaa ja palkitsee julkisen sektorin sikapalkkaiset johtajat sekä paisuttaa byrokratiaa. Pienemmät, kuten vihreät ja vasemmistoliitto jatkavat missiotaan miessukupuolta vastaan (poislukien lähi-idän kultamunat)
Tarvittaisiin kunnon vallankumous ja kokonaan uudenlainen poliittinen ajattelutapa tämän ummehtuneen systeemin sijasta, missä oikeisto tai vasemmisto äänestetään vuorotellen valtaan sekoilemaan ja urpoilemaan.
Tämä on se suurin ongelma. Tarvittaisiin joku todellinen vaihtoehto nykyisille paskapuolueille.
Tasaisin väliajoin tuohon mielisairaalaan yrittää ängetä kaiken maailman, vemmolaisia, persuja, uudistusliikkeitä, Liike Nytejä, jne. Ne muka haluavat uudistaa politiikkaa. Kammottava idea! Politiikka on jäykkää ja byrokraattista juuri siksi, etteivät uudet typerät ajatukset etenisi liian nopeasti. Jos politiikka ei olisi jäykkää, koko Suomi olisi muutettu 1970-luvulla kommunistiseksi ja 1980-luvulla uusliberaaliksi.
Ei politiikkaa pidä uudistaa, sitä pitää vain tehdä vähemmän. Suomalainen kuvittelee, että voi seistä piiska kourassa päättäjien selän takana vaatimassa paljon tarvitsematta tehdä itse mitään. Osalle tuntuu olevan vieras ajatus, että omasta tyytyväisyydestä on vastuu itselläkin ja sen eteen pitää joskus nähdä vaivaakin. Osa kansasta tuntuu keskittyvän ongelmien osoitteluun ja kilpailuun siitä, kenellä menee surkeimmin ja kenellä on sitä kautta isoin oikeus valittaa. Maailman onnellisin kansa -titteli on suorastaan loukkaus. Suurinta sisua on nähtävissä silloin, kun etsitään vastapuolesta heikkoja kohtia ilkuttavaksi ja puolustetaan omaa oikeassa olemista tai oikeutta uhriutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin olen äänestänyt, mutta nykyisellään inhoan kaikkia puolueita. Ei ole edes mltään vähiten huonoa, vaan ihan jokainen puolue pyrkii miellyttämään sitä omaa sidosryhmäänsä populistisin keinoin, maan tulevaisuudesta välittämättä.
Kärjistettynä: Oikeistohallitus riistää ja leikkaa kansalta ja jakaa pienelle eliitille.
Vasemmistohallitus puolestaan keksii uusia tapoja kyykyttää veroilla duunaria, käyttää holtittomasti jukkista rahaa ja palkitsee julkisen sektorin sikapalkkaiset johtajat sekä paisuttaa byrokratiaa. Pienemmät, kuten vihreät ja vasemmistoliitto jatkavat missiotaan miessukupuolta vastaan (poislukien lähi-idän kultamunat)
Tarvittaisiin kunnon vallankumous ja kokonaan uudenlainen poliittinen ajattelutapa tämän ummehtuneen systeemin sijasta, missä oikeisto tai vasemmisto äänestetään v
Tasaisin väliajoin tuohon mielisairaalaan yrittää ängetä kaiken maailman, vemmolaisia, persuja, uudistusliikkeitä, Liike Nytejä, jne. Ne muka haluavat uudistaa politiikkaa. Kammottava idea! Politiikka on jäykkää ja byrokraattista juuri siksi, etteivät uudet typerät ajatukset etenisi liian nopeasti. Jos politiikka ei olisi jäykkää, koko Suomi olisi muutettu 1970-luvulla kommunistiseksi ja 1980-luvulla uusliberaaliksi.
Ei politiikkaa pidä uudistaa, sitä pitää vain tehdä vähemmän. Suomalainen kuvittelee, että voi seistä piiska kourassa päättäjien selän takana vaatimassa paljon tarvitsematta tehdä itse mitään. Osalle tuntuu olevan vieras ajatus, että omasta tyytyväisyydestä on vastuu itselläkin ja sen eteen pitää joskus nähdä vaivaakin. Osa kansasta tuntuu keskittyvän ongelmien osoitteluun ja kilpailuun siitä, kenellä menee surkeimmin ja kenellä on sitä kautta isoin oikeus valittaa. Maailman onnellisin kansa -titteli on suorastaan loukkaus. Suurinta sisua on nähtävissä silloin, kun etsitään vastapuolesta heikkoja kohtia ilkuttavaksi ja puolustetaan omaa oikeassa olemista tai oikeutta uhriutua.
Suvituuli K*rpä huomasi 12-vuotiaana, että koko maailma ei rakastakaan häntä. Nyt hän vaatii ilmastonmuutoksen ja patriarkaatin poistamista, translakia, perustuloa, sitä että kaikki hyväksyisivät ja puhuisivat vain kivoja, lisää rahaa, rahasta luopumista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kiintiöitä eri pigmenteille ja kromosomiyhdistelmille sekä verorahoin kustannettavaa anaalivalkaisua sitä haluaville.
Kun tavallisia ihmisiä lakkaa äänestäminen kiinnostamasta, saadaankin mielenkiintoisia vaalituloksia. Vähemmistön äänestämä eduskunta varmaan tekeekin hyviä päätöksiä?
Vierailija kirjoitti:
Odotan jo innolla kun suomen ykkös ministerit ovat Antti-boyT, Tytti ja Nazima. <3
Ei voi ällöttävämpää porukkaa olla kuin nuo kolme suomalaisvihaajaa, yöks.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin olen äänestänyt, mutta nykyisellään inhoan kaikkia puolueita. Ei ole edes mltään vähiten huonoa, vaan ihan jokainen puolue pyrkii miellyttämään sitä omaa sidosryhmäänsä populistisin keinoin, maan tulevaisuudesta välittämättä.
Kärjistettynä: Oikeistohallitus riistää ja leikkaa kansalta ja jakaa pienelle eliitille.
Vasemmistohallitus puolestaan keksii uusia tapoja kyykyttää veroilla duunaria, käyttää holtittomasti jukkista rahaa ja palkitsee julkisen sektorin sikapalkkaiset johtajat sekä paisuttaa byrokratiaa. Pienemmät, kuten vihreät ja vasemmistoliitto jatkavat missiotaan miessukupuolta vastaan (poislukien lähi-idän kultamunat)
Tarvittaisiin kunnon vallankumous ja kokonaan uudenlainen poliittinen ajattelutapa tämän ummehtuneen systeemin sijas
Suvituuli K*rpä huomasi 12-vuotiaana, että koko maailma ei rakastakaan häntä. Nyt hän vaatii ilmastonmuutoksen ja patriarkaatin poistamista, translakia, perustuloa, sitä että kaikki hyväksyisivät ja puhuisivat vain kivoja, lisää rahaa, rahasta luopumista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kiintiöitä eri pigmenteille ja kromosomiyhdistelmille sekä verorahoin kustannettavaa anaalivalkaisua sitä haluaville.
Järki on vaihtunut tunteisiin. Päättäjien tunteiden pitää nyt näkyä ja kuulua. Se on kelvoton apuväline paitsi politiikkaa harjoitettaessa ja tämä voi johtaa nurkkapatriotismiin ja pahimmillaan suoranaiseenrasismiin. Sitä paitsi empatian käyttö poliitikolta on pakoilua, suoranaista vastuueskapismia. Moraalin tulisi perustua rationaalisiin periaatteisiin ja velvollisuuksiin, ei pelkästään tunteisiin.
Itse haluan, että äänestämäni poliitikko epäkohdan huomatessaa alkaa miettiä korjaavia toimenpiteitä tai keinoja ennaltaehkäistä katastrofin toistumista sen sijaan, että päivittelee tapahtumaa ja kääntää huomion omiin tunteisiinsa. Tai somettaa omista fiiliksistään. Ylipäätään toivon myös kunnon järkiperustelut tuleville päätöksille, vaikkeivat nämä syyt tuntuisikaan minusta kivoilta.#tuomitsen#tunnemeuhkaaminen#moraaliposeeraminen
Vierailija kirjoitti:
Kun tavallisia ihmisiä lakkaa äänestäminen kiinnostamasta, saadaankin mielenkiintoisia vaalituloksia. Vähemmistön äänestämä eduskunta varmaan tekeekin hyviä päätöksiä?
Polikkojan kannattaa mielistellä eniten niitä, joita on eniten, mielenterveysongelmaisia naisia ja heidän lemmikkimarsuja.
Vierailija kirjoitti:
Moni ei äänestänyt viime vaaleissa ja niin saatiin nykyinen hallitus. Äänestäkää.
Joo, en itsekään äänestänyt viimevaaleissa kun en uskonut näin hyvään tulokseen, seuraavissa vaaleissa äänestän persuja kun olen ollut suurimmaksi osaksi tyytyväinen. Mitään demari katastrofaalisia puolueita en todellakaan hallitukseen halua, demarit on suomen syöpä.
Ja jos ihan rehellisiä ollaan, taitaa empaattisena esiintyvän (huom, esiintyvän) poliitikon lumo piillä siinä, että toivomme hartaasti hänen ymmärtävän juuri meidän tarpeitamme ja meidän ongelmiamme.
Minähän olen kuitenkin se kaikkein tärkein. Ja minun viiteryhmäni.