Miten jotkut ovat niin herttaisia ja lämpimiä, sydämelllisiä ihmisiä.

Edesmennyt mummoni isän puolelta. Aivan äärettömän lempeä ihminen. Äitini viimeksi nähdessämme totesi, että olen ikääntyessäni alkanut muistuttaa mummoani luonteenpiirteiltäni yhä enemmän. Enkä haluakaan kovettua tai katkeroitua, elämässä on paljon hyvää, vaikka on ollut rankkojakin aikoja

'Syystä' - 2 äätä. Yksi ää. Sry! 🙂

Mumma 👵🏻 on herttainen vanha rouva

En tiedä. Heillä ei varmaan ole ihan kaikki muumit laaksossa tai kaikki inkkarit kanootissa. Jotain täytyy olla ihmisessä pielessä kun ei ole kyräilevät ja muista pahaa puhuva luontoinen.

Ne herttaisimmat on yleensä feikkejä. Kun tutustuu niin 2naamaista porukkaa.

Sama äärikateellinen kirjoittaa aloituksia/

kommentteja, joissa lisää ikääni 20 vuotta.

Tuo tekstiin sanan mummo. Kissakeitto. Te

olette kaikki nämä naapurini kiusatekstit

täällä nähneet.

En tiedä miksi hänen oma

meno/andropaussinsa ja ikänsä on hänelle

niin sietämätöntä hyväksyä. Hän

ikäänkuin kiukuttelee minulle, tuo 

huomionkipeä, itseään inhoava ihmisolento. 

Lapsia en enää synnyttäne enkä mummaksi

päätyne, mutta vaippoja (kenties) käyttävä

vanhus minustakin n. 30 vuoden 

päästä tosiaan tulee, jos Herra

armossaan päiviä lapselleen suo..

Rouvasäätyyn saatan siirtyä kyllä. 

Emme vielä tiedä. 🤔

Vierailija kirjoitti:

Ne herttaisimmat on yleensä feikkejä. Kun tutustuu niin 2naamaista porukkaa.

Aidosti herttaisia on harvassa. 

Kohtelen muita hyvin ja kunnioituksella, vähintään asiallisesti. Joskus se on silti vaikeaa, kun kaikilla ei tätä taitoa ole. Onnistuu kun en ole viimeisen päälle herttainen vaan ajattelen, että jos ei kykene samaan on joko jotain pahasti vialla elämässä, tai niillä pahimmilla päässä. Mun ei tarvitse samaan alentua. 

Pysyy tasapaino yllä, kun on vastakohta itsenäisille mulkuille.