13v inhoaa mennä kouluun ja aamuisin valittaa, mitä vastaisin?

Kannusta sillä, että koulu on jo ihan loppusuoralla. Kuusi vuotta on jo selätetty. Se on niin hyvä saavutus, että kyllä kaksi ja puoli vuotta menee vaikka päällä seisten.

ei sen kuulukkaan olla kivaa tai reilua. näitä tilanteita tulee niin kauheesti elämässä vastaan että hyvä opetella sietään. jos tahdot jonnekkin matkustaa niin on pakko istua siinä koneessa kiltisti. kärsimys on oma valinta

Vierailija kirjoitti:

Kannusta sillä, että koulu on jo ihan loppusuoralla. Kuusi vuotta on jo selätetty. Se on niin hyvä saavutus, että kyllä kaksi ja puoli vuotta menee vaikka päällä seisten.

onhan se 1/10 osa elämästä. ei ne sun ajan käsitettä ymmärrä ovat eläneet niin paljon vähemmän 

Jaksamista tarvitaan vain päivä kerrallaan. Ja jo ihan kohta eli joululomalla saa taas välillä huilata. Laita kalenteri seinälle jäljellä olevista päivistä, että hän näkee, mikä lyhyt aika enää lomaan. Saa vaikka ruksia päiviä siitä yli. Ja taas keväällä muistutat, että jaksa tarvii vaan yksi päivä kerrallaan, illalla läksyjen jälkeen saa omaa aikaa ja löhötä. Ja kalenteri näkyville seuraavaan lomataukoon asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannusta sillä, että koulu on jo ihan loppusuoralla. Kuusi vuotta on jo selätetty. Se on niin hyvä saavutus, että kyllä kaksi ja puoli vuotta menee vaikka päällä seisten.

onhan se 1/10 osa elämästä. ei ne sun ajan käsitettä ymmärrä ovat eläneet niin paljon vähemmän 

Puhuin kouluajasta, enkä koko elämän pituudesta. Ja kyllä 7-luokkalainen nyt laskea osaa ja tajuaa, että suurin osa on jo suoritettu oppivelvollisuudesta.

Palkitse jotenkin, kun hän on jaksanut koulussa. Adventtikalenterista saa joka päivä pienen suklaan tai muuta, kun odottaa joulua. Samalla tavalla sitä voi vaikka viikon tai kuukauden odotuskalenterin tehdä koulua varten.

Täällä jo moni on sanonutkin, että kyse saattaa olla kiusaamisesta. Lapsi vain sanoo, että oppitunnit ovat ikäviä ja ope puhuu turhaa asiaa, mutta todellinen syy voi olla kavereissa. Ei välttämättä ole edes kovin rajua kiusaamista, vaan vain sellaista porukan laitamilla roikkumista ja ulkopuolisuuden kokemusta. Sellainen on kuitenkin niin kurjaa, ettei koko kouluun huvita mennä. Siitä kurjasta tunteesta sitten syyttää niitä koulun aikuisia ja oppitunteja. 

Aloittiko lapsi seiskaluokan tuttujen kavereiden kanssa? Yläkoulun aloitus on tosi rankka vaihe monelle. Itselläni on saman ikäinen lapsi, aloitti seiskan nyt syksyllä. Häntä kiusattiin alakoulussa, juurikin niin, ettei otettu porukkaan mukaan. Lapsen oli todella vastenmielistä mennä kuutosella kouluun. Aina aamulla väsytti, harmitti, koulu oli turhaa, maha oli kipeä. Kannustin menemään ja muistutin, että pian tämä loppuu ja yläkoulussa on uudet kuviot. Ja näin kävi meidän perheessä, onneksi. Olen todella helpottunut ja onnellinen, että lapsi on saanut uusia kavereita uudessa yläkoulussa. Nyt menee mielellään kouluun, vaikka näin pimeän aikaan herääminen onkin välillä vaikeaa. On nyt itsekin tässä syksyllä monta kertaa sanonut, että kouluun tuntuu kivalta mennä ja että vuosi sitten aamuisin tuntui siltä, ettei saa henkeä kun ajattelee kouluun menemistä. 

Tuon viime vuoden kokemuksen perusteella minusta siis kuulostaa siltä, että sinun lapsellasi voi hyvinkin olla tuollaista kiusaamiskokemusta. Koita ottaa asia varovasti esille teinin kanssa. Varmasti on todella hankalaa, aihehan on arka. Mutta jos on vähääkään epäilystä, että olisi kiusaamisesta kyse, niin koita puuttua. Lapsen näkökulmasta vielä 2,5v sellaista helvettiä tuntuu todella pahalta ajatukselta (viitaten johonkin edellä kirjoittaneeseen joka käski sanoa, että enää 2,5 jäljellä ja sehän menee vaikka päällään seisoen). Tsemppiä teidän perheelle ja lapsellesi, hänellä on alkanut uusi elämänvaihe ja tarvitsee selvästi sinulta tukea siihen. 

Unohtui mainita kun ajattelin vain tuota kiusaamisasiaa (olen siis sama, jonka lasta kiusattiin alakoulussa), että joillekin seiskoille on vaikeaa sopeutua muutokseen luokanopettajan opetuksesta aineenopettajan opetukseen. Olen itse yläkoulussa opettajana ja tätä näkee toisinaan. Alakoulussa on useimmissa oppiaineissa sama luokanopettaja ja oma kotiluokkakin on sama. Yhtäkkiä yläkoulussa pitääkin raahata reppua mukana kokoajan ja vaihtaa luokkaa oppiaineen mukaan. Opettaja on joka aineessa eri. Toiset nuoret kokevat tämän muutoksen raskaana. Jos lapsesi kohdalla on kyse tästä, niin se on lohdullista, sillä tunne on ohi menevä. Keväällä varmasti jo helpottaa.