Lue keskustelun säännöt.
Miksi Yle käyttää artikkelissa lähteenä AMK:n opinnäytetyötä?
25.11.2025 |
Kähmintää, salakuvaamista ja ehdottelua seksiin
Häiriökäyttäytyminen lentoliikenteessa on kasvussa. Yksitoista matkustamohenkilökunnan edustajaa kertoo Ylelle kokemuksistaan seksuaalisesta häirinnästä.
Ihan siis mielenkiintoinen artikkeli, mutta ihmettelen että miten AMK:n opinnäytetyö voi olla lähde tässä. Vasta vertaisarvioitu väitöskirja on sopiva lähdemateriaali. Kandit ja opparit ovat harjoitustöitä. Vai olenko ihan väärässä?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Jos media haluaa uutisoida tutkimustuloksista niin tottakai noiden tulee olla niitä luotettavampia vertaisarvioituja. Mielipidekyselyt, gallupit tai muu median netistä kaivettu "se sanoi, toi sanoi" tason uutisointi on aika kaukana oikeasta tutkimuksesta ja sen tuloksista ja niiden objektiviisesta uutisoinnista.
Ja ei, journalismiin ei tosiaankaan ennen kuulunut yhden tahon tarinan toistaminen uutisena ilman että sitä on varmistettu muualta. Mutta hesarihan on laskenut tuossa riman niin alas ettei sitä taida alemmas saada mutaan ilman lapiota. Uutisissa on yleensä useampia toisistaan riippumattomia lähteitä kertomassa asiaa.
Voidaanko jo lopettaa tämä hassuttelu? Uutisointi jostain tutkimuksesta on täysin eri asia kuin tutkimuksen vertaisarviointi. Jos ei sinulla ole medialukutaitoa, se ei tarkoita että muilla ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltasanomat käyttää lähteenään vauva-palstana kommentteja. Mitäs siihen sanot?
Se on markkinointia ja heidän oman verkkoalustansa, eräänlainen some sekin mihin lukijat tuottavat halvalla sisältöä, suoraa mainostamista. Rikastuvat siis joten selitys hyvin yksinkertainen kuten sinäkin.
Emme keskustelleet syystä vaan siitä havainnosta että artikkeleiden lähteenä voi olla ihan mitä tahansa. Jopa sinun typerät kommenttisi.
Jokainenhan arvioi itse artikkelinsa. Niin jokainen tutkimuskin kuuluu arvioida : onko tälle tarvetta ja tarvitaanko lisätietoa asiasta. Sitten myöhemmin valmistuessaan se on myös muiden arvioitavana : Kuinka on onnistuttu ja oliko se miten tarpeellinen.
Lähdekritiikki on niin tutkimuksissa kuin journalismissakin tietenkin oleellista. Asiat pitäisi varmistaa mahdollisimman monista lähteistä. Toisaalta myös pitää arvioida miten tarpeellista se on : Tuskin tälläinen tutkimus tai uutisointi tarvitisis näkökulmaa itse kähmiöiltä, jotka kieltäisivät sen itsepintaisesti. Mitä näkökulmaa tälläinen sitten muka kaipaisi lisää??
No yle käyttää lähteinään vaikka mitä, esim aktivisteja, tai politiikassa mukana olevia.
Ei siinä mitään, mutta tää jätetään usein kertomatta.
Uutisen alkuperä voi olla myös CNN/ BBC melkein sellaisenaan. Nää ei ole kuitenkaan lähteitä, vaan tiedon välittäjiä.
BBC :n viimeiset valeuutiset taitaa olla jo kaikkien tiedossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos media haluaa uutisoida tutkimustuloksista niin tottakai noiden tulee olla niitä luotettavampia vertaisarvioituja. Mielipidekyselyt, gallupit tai muu median netistä kaivettu "se sanoi, toi sanoi" tason uutisointi on aika kaukana oikeasta tutkimuksesta ja sen tuloksista ja niiden objektiviisesta uutisoinnista.
Ja ei, journalismiin ei tosiaankaan ennen kuulunut yhden tahon tarinan toistaminen uutisena ilman että sitä on varmistettu muualta. Mutta hesarihan on laskenut tuossa riman niin alas ettei sitä taida alemmas saada mutaan ilman lapiota. Uutisissa on yleensä useampia toisistaan riippumattomia lähteitä kertomassa asiaa.
Voidaanko jo lopettaa tämä hassuttelu? Uutisointi jostain tutkimuksesta on täysin eri asia kuin tutkimuksen vertaisarviointi. Jos ei sinulla ole medialukutaitoa, se ei tarkoita että muilla ei ole.
Ei oikeastaan ole koska journalismiin kuuluu sekin, että arvioidaan lähteen luotettavuus muutenkin kuin siten että jos kuulostaa oikealta niin julkaisuun vaan. Mutta kuten sanottua, nykymedia on luopunut tuosta ja toimittajatkin otetaan sieltä ideologiseen uskontoonsa uponneesta porukasta joille journalismi on ikävä este sille ettei saa sanoa mitä halutaan, tai someaktiiveista joilla ei ole hajuakaan journalismin periaatteista.
Kahdelta työntekijältä kysytään oletko kohdannut seksuaalistä häiriintää töissä ja toinen sanoo kyllä, toinen ei.
AP haluaa siis yliopistotutkimuksen siitä voidaanko tästä päätellä että ko. työpaikassa on seksuaalista häirintää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"
Jos media haluaa uutisoida tutkimustuloksista niin tottakai noiden tulee olla niitä luotettavampia vertaisarvioituja. Mielipidekyselyt, gallupit tai muu median netistä kaivettu "se sanoi, toi sanoi" tason uutisointi on aika kaukana oikeasta tutkimuksesta ja sen tuloksista ja niiden objektiviisesta uutisoinnista.
Ja ei, journalismiin ei tosiaankaan ennen kuulunut yhden tahon tarinan toistaminen uutisena ilman että sitä on varmistettu muualta. Mutta hesarihan on laskenut tuossa riman niin alas ettei sitä taida alemmas saada mutaan ilman lapiota. Uutisissa on yleensä useampia toisistaan riippumattomia lähteitä kertomassa asiaa. "
Pasta-akateeminen ilmoittautuu. Hän ei siis edes kyennyt lukemaan avauksen linkkiä. Ei uutinen ollut tutkimuksesta vaan häirinnästä lentoliikenteessä ja sen yleisyydestä. Artikkeliksi siinä oli itseasiassa aika monta lähdettä.
Eli häirinnästä lenotoliinteessä ei saa kirjoittaa, jos tästä ei ole tehty akateemista tutkimusta - eikä siis muistakaan ilmiöistä?
Gallupit on sinänsä hassu esimerkki, koska media itse tuottaa juuri näitä ja uutisoi. Mutta näistä ei nouse porua, kun niissä ei ole palsta-akateemisia triggeröivää kirjanlyhennettä AMK
Kerrataan nyt hiukan journalismin periaatteita, siten kuin ne Suomessa yleensä perinteisesti on opetettu :
- Journalisti on ennen kaikkea vastuussa yleisölleen/lukijallaan, jotta tämä saa monipuolista tietoa siitä mitä yhteiskunnassa kullakin hetkellä tapahtuu
- Journalisti ei saisi käyttää asemaansa väärin. Siis hyötyä jutuistaan itse, tai tehdä niiden kautta kaupallista yhteistyötä, tai vastaanottaa niiden kautta esim.etuja jotka vaarantavat journalismin riippumattomuutta.
- Toimituksellisen sisällön ratkaisuja ei saisi missään tapauksessa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille päätettäväksi. Journalisteilla on lisäksi oikeus ja velvollisuus torjua kaikki painostus ja houkuttelu kaikissa suhteissa.
- Asiayhteydet on tehtävä selväksi jos journalisti joutuu tekemään juttua omasta edustamastaan konsernista taikka sen omistavista tahoista.
- Journalistin velvollisuus on pyrkiä mahdollisimman totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman tarkasti ja ne on pyrittävä hankkimaan mahdollisimman avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittävään uutisointiin ei ole muita keinoja voi toimittaja myös käyttää tiedonhankintaan poikkeuksellisiakin tiedonhankintatapoja.
- Lähteet on mainittava aina kun julkaistaan toisten julkaisemia tietoja.
-Jos lähde on antanut tietonsa luottamuksellisesti on toimittajan oikeus ja velvollisuus pitää joka tilanteessa lähteensä henkilöllisyys salassa.
- Uutisia voi julkaista myös rajallisten tietojen perusteella. Tällöin tietoja täytyy täydentää sitä mukaa kun uutta tietoa aiheesta on saatavilla. Uutistapahtumilla on aina tietty kestonsa, ja koko uutistapahtuma on pyrittävä seuraamaan loppuun asti.
- Journalismilla on oltava sisällöllinen kate, otsikko, ingressi, kansiteksti yms.esittely tai mainonta ei saa johtaa harhaan. Ja jos toimituksellisella työllä on ulkopuolinen rahoittaja, on se tuotava esiin, mikäli rahoittaja vaikuttaa aihepiirien valintaan. Sisältöä koskeviin ratkaisuihin rahoittaja ei kuitenkaan saa puuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni lehtijuttu tehdään ihan yksittäisen ihmisen kertoman perusteella, sitä kutsutaan erilaisten näkökulmien kuuntelemiseksi, sori siitä.
Ja osa jopa ihan juorujen ja huhujen pohjalta...
Sensaatiojournalismi onkin asia ihan erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs lähdeauktoriteetti sä kuvittelet olevas?
Jokainen akateemisesti koulutettu kyllä tajuaa ettei joku amk-lopputyö ole mikään luotettava tieteellinen lähde, jos on missään muussakaan mielessä luotettava. Tai pitäisi tajuta jos ei ole nukkunut tunneilla tai gradun valvojan/ohjaajan antaessa esim. lähteiden valinnasta palautetta.
Mutta palstahan onkin täynnä "akateemisia" mammoja jotka ei sekoilusta päätellen ole koskaan käyneet edes lukiota loppuun ja silti esiintyy tohtoreina.
Jokainen akateemista työtä tekevä maisteri tietää, ettei suurin osa tuotetusta tiedosta kulje minkään vertaisarvioinnin kautta. Olen esihenkilöasemassa ja mm. käsittelemme tiimissä henkilöstökyselyitä. Pitäisikö minun dissata ne kokonaan, koska ne eivät ole vertaisarvioituja, enkä tiedä onko kyselyn toteu
Monikaan akateeminen ei tahdo tyytyä siihen, että uralla käytännössä joutuu tekemään koko ajan kompromissejä. Muuten kun olisi vaan akateemisia työttämiä. Tätä voidaan kutsua akateemiseksi vänkäykseksi, joka yksi vauva - palstankin pysyvistä ilmiöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko myös sitä mieltä, että kaikkiin juttuihin toimittajan pitäisi haastatella vain tohtoreita? Kukaan muu ei kelpaa.
Onhan meillä yksi ministerikin josta tehdyissä jutuissa lähdeaineisto on scriptassa. Meillä on myös eduskunnan puhemies jonka tausta on vähintäänkin kyseenalainen samasta syystä. Meillä on yksi puolue jonka mielestä nämä kaikki olisi saanut jättää julkaisematta.