Lue keskustelun säännöt.
Omituisin syy, miksi suhde on tyssännyt heti alkuunsa?
Aloitan.
Ihan ok-mies puhui ihan toivottoman hiljaa. Siis niin käsittämättömän pienellä volyymilla, että kaikki energiani meni korvat höröllä kuuntelemiseen, kyselemiseen sekä siihen, että mitähän se nyt sanoi vai sanoiko mitään. Lopulta en enää jaksanut, vaan annoin kuiskaajan jatkaa itsekseen
Kommentit (364)
Tavattiin hienohkossa kalliissa kahvilassa ilta-aikaa. Mies marssi paikalle sellainen nolo kilisevä avainnippu helisten. Siis semmoinen mikä on vielä ketjulla kiinni jossain farkkujen lenkissä. Siinä ulkopuolella siis kiikkuu näkyvillä ne avaimet. Kauhea kilkatus, mihin ikinä liikkuikaan. Jos ne olisi olleet joku työhön liittyvä juttu, niin sen ymmärtäisi siellä töissä, mutta tavattiin ilta-aikaan. Olisi voinut jättää sen avainnipun vaikka autoonsa.
Nolotti, kun ihmiset tuijotti sitä hänen kilkettä ja kolketta. Lisäksi mies alkoi heti ekoilla treffeillä uhriutumaan syyllistävän oloisesti aiemmista huonoista treffikokemuksistaan. Tuli aika katkeroitunut vaikutelma. Mussutis jatkoi potenssiin kymmenen, kun ilmoitin, että en halua enää tavata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vähän misofoniaa ja olen lopettanut treffailun lyhyeen muun muassa sellaisen hönkijän kanssa, joka hengitti jotenkin todella äänekkäästi suun kautta. Myös yksi virkayskähtelijä on saanut pakit. Selvitti koko ajan kurkkuaan, vaikka istui hiljaa paikallaan keskustelun välissä. Ärsyttävä tapa.
Nainen oli liian kaunis ja liian seksikäs. Oma itsetunto ei riittänyt.
Yksi treffimies oli aika lyhyt, no sekään ei välttämättä olisi pilannut fiilistä, mutta siihen päälle hänellä oli sellainen kimeä ja nariseva puheääni. Ei olisi kuvien perusteella ikinä uskonut. Oli valinnut miehekkään ammatin ja pistänyt salikuvia profiiliin. Ehkä sitten kompensoi jotakin
Miehellä oli useampi kissa ja vähän likaisen näköinen parta. Kuvittelin mielessäni miten syödä pupeltaa ruuanmurusia tiputellen ja sitten kissat käyvät niitä murusia sieltä parrasta napostelemassa, kun ukkeli röhnöttää sohvalla. Oli niin ällö se oma mielikuva, että häivyin paikalta heti kun pystyin.
En vihaa kissoja, mutta en niistä tykkääkään, kun hyppivät pöydillä ja jokapaikassa. On minusta todella epähygienistä. En ikinä söisi mitään sellaisessa kyläpaikassa, jossa on kissoja ja niiden annetaan istuskella pöydillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päätin juuri suhteen oikeasti kivan näköiseen, ihanaan ja hyvään mieheen, kun en vain päässyt yli hänen valtavasta hikoilusta, sen takia jatkuvasti paidatta/alasti milloin missäkin oleskelusta, jatkuvasta piereskelystä ja hoitamattomasta jalkasienestä... Jotenkin sitä odottaa aikuiselta ihmiseltä tietynlaista hienotunteisuutta muita kohtaan, saati itsestään huolta pitämistä. Sääli...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit hankkinut kuulolaitteen.
Miksi?
Opettelisi tuo neuroääliömies puhumaan normaalilla äänellä.
Ei naisen tarvitse tehdä hyväntekeväisyyttä va ja keil le. Ei tarvitse eikä pidä. Evoluutio ei suosi va jai ta.
Pitää kyllä itsekkin ruveta kuiskaamaan jos tommosista eroon sillä pääsee. Huh tais kaveri selvitä vähällä nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies oli jotenkin "akkamainen" ja pelokas. Komea, tumma, pitkä mies, ulkoisesti täysin out of my league. Ihmettelin, miksi se tämmöisen vähän tukevan tavis-pirjon kanssa haluaakin olla, vitsi mikä tuuri. Siinä kun paremmin tutustuttiin, alkoi kuitenkin ärsyttää monet piirteet. Ensinnäkin mies pelkäsi hyönteisiä hysteerisesti. Aina kun pelästyi, huusi pikkupoikamaisesti HUIII ja juoksi karkuun, ei palannut paikalle ennen kuin pahat kärpäset tai ampiaiset oli varmasti pois. No, ihmisillä voi olla outoja fobioita, ajattelin. Mutta tämä pelkäsi ihan kaikkea. Auttoillessa vähän väliä se kimeä HUI vaikka ei ollut mitään hätää. Kettu lähti seurailemaan meitä kun mulla oli kiimainen narttukoira hihnassa, ja mies pelkäsi sitä kettua ihan hysteerisesti, se kuulemma käyttäytyi luonnottomasti ja sillä on varmasti raivotauti. Sanoin, ettei sitä tautia ole Suomessa tavattu, ja on aika tavallista että ne kiinnostuu kiimana
Luulin että olen toivoton tapaus. Tämän luettuani itsetuntoni koheni entisestään.
Vierailija kirjoitti:
Mies käytti sanoja 'pikkasen' ja 'juurikin näin' joka toisessa lauseessa. En kestänyt kuunnella.
Noi JUURI NÄIN -tyypit ovat ehdoton nou nou!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Balttirallaa 2 treffeillä nainen alkoi puhua mikä hänen näkemyksensä on kun hän muuttaa mun luokseni. Halusi tietää paljonko kulut mun uudehkossa omakotitalossa. Vastasin laina +300€/kk.. Hän oli sitä mieltä että sittenhän meidän kannattaa muuttaa yhteen. Hän voi sitten maksaa vaikka 200€/kk.
Tässä vaiheessa ei oltu edes suudeltu.
Mulla vst. Mies kysyi mitkä ovat mun kk kulut, halusi tiedä erikseen yhtiövastikkeen, sähköt.
Ilmoitusluontoisena asiana ilmoitti hän voisi muuttaamun luo ja maksaisi puolet yhtiövastikkeesta, 25% sähköstä. Kuulemma joku tuttu etsi asuntoa ja vuokraisi tälle asuntonsa.
Ehdotin minä muutan hänen asuntoon ja maksan hänelle samassa suhteessa vuokraa, ei käynyt, koska minun koti oli isompi ja kivempi.
Olen nainen ja tapailen naisia. Tapasin kahdesti todella kauniin ja periaatteessa itselleni ihannenaisen, paitsi että ensimmäisillä treffeillä hän kertoi pitkästi ex-miehensä luonteesta, traumoista ja lapsuudenperheen tunneilmastosta. Olin vähän ällistynyt mutta pistin tämän hermostuneisuuden piikkiin. Sitten kun tavattiin toista kertaa, sama aihe vain jatkui. Miehen ex-vaimo, miehen monenlaiset hankaluudet... Minusta tuntui että olen tutustunut hänen exäänsä paremmin kuin häneen itseensä. Kolmannet treffit väistin jollain tekosyyllä. Olisi varmaan pitänyt sanoa että jos haluaisin tuntea jonkun miehen näin perusteellisesti menisin sen miehen kanssa treffeille mutta jostain syystä en kehdannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli sovittu tapaaminen mun asunnolle illanvieton merkeissä. Nainen sit laittaa viestiä, et voiko ottaa karvalapsen mukaansa, tarkoittaen koiraansa. Peruin treffit ja lopetin tapailun välittömästi. Karvalapsi, ei hyvää päivää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla myös kaatui miehen naisellisen korkeaan ääneen
Tässä vaan oli sellainen twisti, että hän selkeästi itse teki äänestään normaalia korkeamman. Hän on cis-mies ja ystävänsä pääasiallisesti olivat queer ja tämä äänen korottaminen oli ehkä hänen kaveripiirissään yhdessä jaettu normi.
Mutta muhun se ei uponnut kun oltiin treffeillä
cis? eikö f6? olalalaaaaaa
Nuo muodikkaat lyhenteet on ärsyttäviä, myös se ärsyttää jos ne kirjoitetaan väärin pienellä. Onneksi noita ei käytetä tavallisten ihmisten keskuudessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Housut liian korkealla ja paita tungettu rumasti housujen sisään.
Tästä tyylistä tulee aina mieleen Matti Nykänen yllään hirveän korkealle ylettyvät kivipestyt farkut ja niiden sisään tungettu college-paita.
Vierailija kirjoitti:
Miehellä oli useampi kissa ja vähän likaisen näköinen parta. Kuvittelin mielessäni miten syödä pupeltaa ruuanmurusia tiputellen ja sitten kissat käyvät niitä murusia sieltä parrasta napostelemassa, kun ukkeli röhnöttää sohvalla. Oli niin ällö se oma mielikuva, että häivyin paikalta heti kun pystyin.
En vihaa kissoja, mutta en niistä tykkääkään, kun hyppivät pöydillä ja jokapaikassa. On minusta todella epähygienistä. En ikinä söisi mitään sellaisessa kyläpaikassa, jossa on kissoja ja niiden annetaan istuskella pöydillä.
Kyllä kissa aina nirson akan voittaa.
Cats before Hos!
Tämä voi kuulostaa omituiselta, mutta olen itsenäinen, vakaa, rauhallinen, ihmissuhteissa kokenut ja tunne-elämältään turvallinen aikuinen nainen ja näitä piirteitä osa varsinkin ihmissuhteissa kokemattomista miehistä säikähtää heti alkuunsa.
Kun tarjolla olisikin vakautta turvattomien moniongelmaisten tuuliviirinaisten sijaan, voi tulla tunne, että tää on tylsää, ei ole kipinää ja kipunointia ja tulee kaverifiilis, vaikka pitemmän päälle juuri vakaus ja turvallisuus on sitä mitä ihmissuhteissa tulisi tavoitella.
Vierailija kirjoitti:
Deittimiehellä oli koira. Ekan yhteisen yön jälkeisenä aamuna heräsin paskanhajuun. Koira oli ulostanut sängyn viereen matolle. Ghostasin äijän kun en halunnut loukata hänen tunteitaan kertomalla kuinka vastenmielinen hänen mustipuppelinsa mielestäni oli. Jatkossa olen laittanut koiralliset suoralta kädeltä luiskaan.
Koiraihminen ymmärtäisi tilanteen, että koira ei voinut asialle mitään. Kysymys kuuluukin, miksi deittailit koiraihmistä, jos et sitä itse ole? Sinänsä ihan oikea loppuratkaisu, kannattaa jättää koiralliset rauhaan jatkossa.
Itse törmään näihin jatkuvasti. Deitti-ilmoituksessa on kissan kokoisilla kirjaimilla, että minulla on kaksi pientä koiraa ja olen hyvin eläinrakas. Sanon heti alussa, että ne nukkuvat samassa sängyssä jne. jne. Aina löytyy joku oman elämänsä sankari, joka mm. ilmoittaa, että jatkossa eivät nuku. Sitten kun kysyn, että mites kun koirat tietenkin kulkevat mukanani, niin mites sitten teillä, missäs ne nukkuu (ei tarvitse nukkua muiden sängyissä), Sitten samainen sankari on huuli pyöreänä, että tuonko koirat mukanani.
Ei tarvitse pitää eläimistä, tietenkään, mutta kyllä siellä päässä pitäisi olla muutakin kuin hienostunut hajuaisti. Itsekeskeisyys ja typeryys on aina yhtä turn off.
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi kuulostaa omituiselta, mutta olen itsenäinen, vakaa, rauhallinen, ihmissuhteissa kokenut ja tunne-elämältään turvallinen aikuinen nainen ja näitä piirteitä osa varsinkin ihmissuhteissa kokemattomista miehistä säikähtää heti alkuunsa.
Kun tarjolla olisikin vakautta turvattomien moniongelmaisten tuuliviirinaisten sijaan, voi tulla tunne, että tää on tylsää, ei ole kipinää ja kipunointia ja tulee kaverifiilis, vaikka pitemmän päälle juuri vakaus ja turvallisuus on sitä mitä ihmissuhteissa tulisi tavoitella.
Minulla sama tilanne, olen kuvailemasi kaltainen nainen. Minulla taas käy niin, että omalta tunne-elämältään -ja niitä on paljon- epätasapainossa olevat miehet kuvittelevat saavansa minusta äitihahmon. Sitten alkaa traumat pyöriä ja minusta tulee milloin henkinen nyrkkeilysäkki tai äidillinen kannattelija. Tai tulisi jos antaisin tulla. Ongelmien työstö kuuluu kuitenkin ihan muualle kuin deittimaailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
70-luku soitti, sun piti palauttaa teryleenit jo aikoja sitten.
Mies käytti liikaa hajusteita, tunsin tukehtuvani siihen lemupilveen. Semmoinen sekametelisoppa jotain halpaa hajusteellista huuhteluainetta, jotta oli hölvätty pyykkiin litrakaupalla, axet päälle ja vielä jotain tymäkkää partavettä. Hyi olkoon.