Kiusaajan käytössä vähätellään päiväkodissa ja tavallisten lasten haasteita suurennellaan, onko tämä tavallista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, muistan itsekin kuunnelleeni vähän hämmentyneenä tarhan pihassa päiväkotitädin paassausta, kun lapseltani oli tippunut veitsi kahdesti ruokailussa lattialle - on niiiiin iso ongelma. Mutta ei sillä niin väliä, että toiset lapset mätki samaan aikaan toisiaan liukureilla päin näköä päiväkodin pihassa

Juuri tällaisia kokemuksia on itselläkin! Mielestäni ihan naurettavan pienistä asioista valitetaan. Sitten taas isoihin asioihin ei puututa. Paras oli, kun eräs työntekijöistä totesi, että eivät he nyt vaan tiedä, mitä toisia mukiloivalle lapselle pitäisi tehdä.

Onneksi oli sentään rehellinen

No minun lapsi kertoi, että joku Tauno-kyllikki oli tullut kurkkimaan häntä vessassa... ja sitten lapsella alkoi pissi ongelmat vaikka on jo oppinut kuivaksi... ja se on kai jotenkin minun syytä.

Miksi ei voi kertoa suooraan?? Mä ainakin autistisesti uskon siihen mitä mulle päiväkotitädit sanoo.

Tauno-Kyllikki on vähän vajaa ja väkivaltainen urpo. 

Samanlaisia kokemuksia oli aikoinaan. Itseasiassa vaihdoin lapsen toiseen päiväkotiin. Molemmat oli yksityisiä, jos sillä on väliä.

Onneksi kaikissa päiväkodeissa ei toimita noin. Lapselle pitää opettaa oikea ja väärä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on niin totta!  Toki eivät voi puhua Tauno-Kyllikin asioista, eivät vaikka tämän "haasteet" kohdistuisivat omaan lapseeni.

Sitten tosiaan nostetaan jotain ihan pikkujuttuja esiin. Veitsi tippuu, no voivoi, minkä minä sille voin. Ei ole halunnut leikkiä Tomi-Tiinan kanssa, no ei kai, kun kotipihassa Tomi-Tiina on varsinainen päällepäsmäri. Ei ole syönyt punajuuria, mitä väliä. 

Tämä. Usein myös tuntuu, että päiväkodissa valittavat ihan naurettavista asioista:

"Kalle oli tänään huonolla tuulella." Ihan kuin aikuisilla ei olisi huonoja päiviä.

"Mimosa ei halunnut edes maistaa jogurttia." Eihän kaikki aikuisetkaan syö mukisematta kaikkea, miksi lapsen pitäisi pitää kaikesta ja kokeilla kaikkea?

"Emil on niin kiinni autoleikeissä, ettei muu oikein kiinnosta." Mikä ongelma siinä on, jos lapsi suhtautuu intohimoisesti johonk

Jos kerran kukaan ei halua kuulla mitään ikävää omasta lapsestaan, mutta kaipaavat keskustelua toisten lasten vioista, niin eikö tämän voisi järjestää vaikka niin, että jokainen hakee jonkun muun kuin oman lapsensa? 

Minusta olis kyllä reilua että kertoisivat ihan pihistelemättä mitä siellä tapahtuu. Harva se päivä lapsi kertoo, että on jäänyt ulos leikeistä ja yksin tai että toinen llapsi hajoitti hänen työnsä. Näistä ei tädit sano mitään.

Lapsille pitäisi opettaa pienestä pitäen se, mikä on hyvän ja pahan ja oikean ja väärän ero. Ihan tuhansien vuosien takainen Aisopos jo auttaisi tässä asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta olis kyllä reilua että kertoisivat ihan pihistelemättä mitä siellä tapahtuu. Harva se päivä lapsi kertoo, että on jäänyt ulos leikeistä ja yksin tai että toinen llapsi hajoitti hänen työnsä. Näistä ei tädit sano mitään.

Koska totuus on voinut olla se että lapsi ei osaa leikkiä vastavuoroisesti ja siksi jää ulos leikistä. Tai toinen lapsi ei ole vain huomannut että epämääräinen kasa hiekkaa on ollut arvokasta taidetta. 

Vierailija kirjoitti:

Samanlaisia kokemuksia oli aikoinaan. Itseasiassa vaihdoin lapsen toiseen päiväkotiin. Molemmat oli yksityisiä, jos sillä on väliä.

Oma kokemus yksityisestä ostopalvelupäiväkodista oli aivan järkyttävä. Henkilökunta salli jopa suoran väkivallan, ja tietysti myös tavallisen kiusaamisen ilman muuta, heillä ei ollut alkeellisintakaan kykyä ohjata 16 lapsen ryhmää. Koko talossa ei ollut tämän enempää lapsia! Siirsin lapseni kunnalliseen isoon päiväkotiin, jossa henkilökunnalla oli homma hallussa, ja ryhmä jossa integroituna hyvinkin haasteellisia lapsia toimi turvallisesti kaikille osapuolille. Kannattaa siirtää lapsi pois osaamattomien opettajien luota niin nopeasti kuin mahdollista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samanlaisia kokemuksia oli aikoinaan. Itseasiassa vaihdoin lapsen toiseen päiväkotiin. Molemmat oli yksityisiä, jos sillä on väliä.

Oma kokemus yksityisestä ostopalvelupäiväkodista oli aivan järkyttävä. Henkilökunta salli jopa suoran väkivallan, ja tietysti myös tavallisen kiusaamisen ilman muuta, heillä ei ollut alkeellisintakaan kykyä ohjata 16 lapsen ryhmää. Koko talossa ei ollut tämän enempää lapsia! Siirsin lapseni kunnalliseen isoon päiväkotiin, jossa henkilökunnalla oli homma hallussa, ja ryhmä jossa integroituna hyvinkin haasteellisia lapsia toimi turvallisesti kaikille osapuolille. Kannattaa siirtää lapsi pois osaamattomien opettajien luota niin nopeasti kuin mahdollista. 

Minulla vähän samanlainen kokemus. Ostopalvelupäiväkodin opettajajohtaja uhriutui minkä ehti, eikä välittänyt ratkoa lasten turvallisuutta ensinkään. Ollaan tarkkoja päiväkodin laadusta. 

Tauno-Kyllikillä on hankalat vanhemmat ja/tai parempi kulttuuri, joten käytöshäiriöstä ei puhuta eikä hoidon piiriin ohjata. Näitä lapsia valitettavasti on jokaisessa suuressa päiväkodissa.

Ja sama jatkuu koulussa. Lapseni kiusasi koulussa, kuraattori taisi lähinnä silitellä päätä. Kotona käytiin sitten tiukempi keskustelu aiheesta. 

Vierailija kirjoitti:

Tauno-Kyllikillä on hankalat vanhemmat ja/tai parempi kulttuuri, joten käytöshäiriöstä ei puhuta eikä hoidon piiriin ohjata. Näitä lapsia valitettavasti on jokaisessa suuressa päiväkodissa.

Parempi kulttuuri?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä ihmettä? Tauno-Kyllikistäkö sä haluat puhua etkä oman lapsesi kuulumisista? Kyllä mun mielestäni on aika olennainen tieto loppuillan kannalta, jos lounas on jäänyt väliin lapsellani.

Mua kiinnostaa ainakin ihan hemmetisti, jos joku Tauno-Kyllikki olisi mennyt hyppimään oman lapseni päälle. Mutta nykyisen käytännön mukaan tietosuoja on niin kova, etteivät uskalla sanoa toisten lasten tekemisistä oikein mitään. Onneksi oma lapsi on jo niin iso, että kykenee kertomaan ihan itse.

Miten hoidat tämän asian?

Menen itse kertomaan ryhmän opettajalle/erityisopettajalle, millaisia tilanteita Tauno-Kyllikin kanssa on ollut. Ja lapselle sanon, että ei ole hänen syynsä, että Tauno-Kyllikki käyttäytyy väärin. Käsken lastakin s

Itse olen myös pyytänyt, että olisiko mahdollista, ettei Tauno-Kyllikki leikkisi ollenkaan lapseni kanssa kunnes osaa leikkiä kiltisti. Korostan myös, että väkivaltaan on aina puututtava. Nämä ovat tärkeimpiä asioita hoitajan työssä ja jäähyt huonosta käytöksestä kuuluvat asiaan.

Demarien tasapäistämisagendaanhan tuo kuuluu.

Juu, ryhmääni tuli yksi arvaamaton, toisia satuttava viisivuotias. Oli tottunut hymyssä suin sanomaan aina "anteeksi", ja sama meno jatkui. Seurasin hetken tilannetta, ja kun huomasin, ettei mikään normaali äänensävy häneen tehoa, kannoin yhden episodin jälkeen hänet huoneen nurkkaan ja karjahtelin palautteen s-e-l-k-e-ä-s-t-i ja k-u-u-l-u-v-a-s-t-i. Hymynsä hyytyi, kuten kuuluikin. Taisi kyyneleenkin tirauttaa. Palaute meni perille kahden kerran jälkeen. Sen jälkeen on ollut turvallista kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on niin totta!  Toki eivät voi puhua Tauno-Kyllikin asioista, eivät vaikka tämän "haasteet" kohdistuisivat omaan lapseeni.

Sitten tosiaan nostetaan jotain ihan pikkujuttuja esiin. Veitsi tippuu, no voivoi, minkä minä sille voin. Ei ole halunnut leikkiä Tomi-Tiinan kanssa, no ei kai, kun kotipihassa Tomi-Tiina on varsinainen päällepäsmäri. Ei ole syönyt punajuuria, mitä väliä. 

Tämä. Usein myös tuntuu, että päiväkodissa valittavat ihan naurettavista asioista:

"Kalle oli tänään huonolla tuulella." Ihan kuin aikuisilla ei olisi huonoja päiviä.

"Mimosa ei halunnut edes maistaa jogurttia." Eihän kaikki aikuisetkaan syö mukisematta kaikkea, miksi lapsen pitäisi pitää kaikesta ja kokeilla kaikkea?

"Emil on niin kiinni autoleikeissä, ettei muu oikein kiinnosta." Mikä ongelma siinä on, jos lapsi suhtautuu intohimoisesti johonk

 Kyllä se vaan haittaa, jos yksi laittaa kauhean shown pystyyn, kun pitäisi lähteä ulos eikä huvita pukea, kun kuusi muuta lasta odottaa toppavaatteissa hikisenä, että yksi rauhoittuu. Yksinkertaistamalla toki noin ettei aina huvita, mutta yhden lapsen joka siirtymässä kohtauksen aiheuttaminen häiritsee kaikkien muiden toimintaa, lisää kuormitusta niin muille lapsille kuin kasvattajalle, vie aikaa muiden saamalta huomiolta, vähentää ulkoiluaikaa eikä se kyllä rehellisesti ole mitään herkkua kuunnella, että lapsi kiljuu räkä poskella asian takia, joka tehdään 10 kertaa viikossa, halusi tai ei.

Ja samassa leikissä oleminen koko ajan jarruttaa hyvinkin paljon leikin kehittymistä. Lisäksi liian intensiivinen uppoaminen yhteen tiettyyn toimintaan on aika usein merkki muustakin tuen tarpeesta. Lempileikki on eriasia kuin se että ilman sitä tiettyä leikkiä lapsi on joko passiivinen tai ei kiinnity mihinkään taikka saa raivarin josta taas kärsii välillisesti kaikki. Lapsen ohjaaminen muiden leikkien pariin luo lapselle mahdollisuuden oppia yhteisleikkiä, tukee mielikuvitusta, sosiaalisiataitoja jne paremmin kuin se että makaa aina lattialla pikkuauto kädessä toistaen samaa rutiinia. Ketään tuskin haittaa lapsen tavallinen lempileikki.

Huomaa muutenkin ettei vanhemmilla ole mitään käsitystä, mitä päiväkodissa tehdään ja harjoitellaan: ryhmässä toimimista. Tuki tulee ryhmän sisäisenä, ei siinä että jokainen Erkki-Petra otetaan joka tilanteessa yksilönä huomioon. Ette uskokaan, kuinka iso yhdenkin lapsen toiminnalla on koko ryhmän dynamiikkaan. Jokaista lasta halutaan tukea, mutta on kohtuutonta odottaa että yhden lapsen tarpeet on muiden tarpeita tärkeämpiä. Siitä kärsii ihan kaikki, vaikka kuinka ennakoidaan, ollaan kannustavia, mennään kehujen kautta jne.

Vierailija kirjoitti:

Juu, ryhmääni tuli yksi arvaamaton, toisia satuttava viisivuotias. Oli tottunut hymyssä suin sanomaan aina "anteeksi", ja sama meno jatkui. Seurasin hetken tilannetta, ja kun huomasin, ettei mikään normaali äänensävy häneen tehoa, kannoin yhden episodin jälkeen hänet huoneen nurkkaan ja karjahtelin palautteen s-e-l-k-e-ä-s-t-i ja k-u-u-l-u-v-a-s-t-i. Hymynsä hyytyi, kuten kuuluikin. Taisi kyyneleenkin tirauttaa. Palaute meni perille kahden kerran jälkeen. Sen jälkeen on ollut turvallista kaikille.

Olen varhaiskasvatuksen työntekijä. Tällaisten tapahtumien seurauksena on lapsen vanhemmat nostaneet rikossyytteen väkivallasta ja lapsen uhkailusta. Et saa koskea toisen lapseen, etkä pelotella. Vaikka maalaisjärki ja tunteet niin sinua ohjaisivatkin. Nämä tilanteet on jokapäiväisiä, että joku lapsi on aina arvaamaton ja hakkaa muita, täytyy olla vaan valppaana lapsen kanssa ja minimoida tuho.