Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko hammaslääketiede todellakin vain kehittynyt näin paljon? Entinen pelkopotilas
20.11.2025 |
Olen 80-90-luvun lapsi ja sain pienenä koululaisena kauheat traumat hammaslääkäreistä. Ala-asteen sadistinen kiduttaja mm. rakasti vetää hampaita irti ilman puudutetta kun "ei jaksanut odottaa" sen vaikutusta. Kyseinen haahka myös tahallaan jätti laittamatta papereitani eteenpäin oikomishoitoon ja sen vuoksi hoitoni myöhästyivät kahdella vuodella. Kaikki mitä hän teki sattui ja ahdisti, mutta se piti vain kestää ja tuolissa maata silmät kiinni. Päälle sai aina haukut huonosta harjaamisesta, vaikka kuinka hyvin olisi hoitanut.
No, kelataan eteenpäin opiskeluaikoihin ja paikkauksiin ja viisaudenhampaanpoistoihin. 2000-2009 kävin läpi kaksi leikkaustyylistä poistoa ja tosiaan useita reikien paikkauksia - hampaani kun valitettavasti reikiintyvät, ihan sama mitä teen. En edes keskellä yötä juhlista tullessa jätä pesemättä ja olen aina käyttänyt xylitolia, lankaa ja hammasväliharjaa päivittäin. Ei riitä. No enivei, pointtina on se että tuohon aikaan paikkaus sattui AINA. Muistan puudutuspiikit valtavan kivuliainen pistoina ja niistä huolimatta poraus sattui joka kerta johonkin hermoon.
Näiden kokemusten yhteisvaikutuksena kehitin itselleni hammaslääkäripelon, joka oli viimeinkin pakko kohdata 2020 kun yksi hampaistani hajosi täysin. Siihen ei ollut koskaan sattunut mitenkään mutta niin vain se oli sisältä täysin tuhoutunut ja tarvitsi juurihoidon. Menin aivan paniikkiin muistaessani kaikki nuo lukuisat kid utussessiot mutta niin vain oli pakko tuoliin istua.
En siis ollut käynyt hammaslääkärissä yli kymmeneen vuoteen - ja hämmästykseni olikin suuri kun mikään ei sattunutkaan yhtään. Tämän juurihoidon jälkeen on myös paikattu kaksi erittäin vaikeaa ja laajaa reikää - eikä mitään. Puudutuspiikki ei tunnut yhtään miltään (miten? ennen itkin jo siinä kohtaa) ja poraamisen aikana tuntee vain sen mekaanisen raapimisen/paineen, mutta ei minkäänlaista kipua.
Mitä klinikoilla nykyään tehdään eri tavalla? Ovatko välineet ja aineet vaan parantuneet niin huimasti? Vai onko kyse hammaslääkärin ammattitaidosta? Voin sanoa nyt olevani entinen pelkopotilas ja sen pelon paransi nämä viimeisimmät hyvät kokemukset.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Tuosta puudutuspiikistä, tiesittehän että kipu ei tule itse pistosta, vaan paineesta kun aine menee ikeneen? Eli mitä hitaammin aineen laittaa, sitä vähemmän sattuu. Jos vähän helpottaa tuo pieni tiedonmurunen pelkoa.
Minulla myös kamalia hammaslääkärikokemuksia 2000-luvun alusta. Taisin olla ekaluokalla, kun poskihampaasta paikattiin todella iso reikä ilman puudutusta. Kaverini oli kertonut hammaslääkärissä käytettävästä puudutuksesta, ja kyselin että eikö minulle laiteta sellaista. En muista enää mitä hammaslääkäri vastasi, mutta ei laitettu. Reikä oli siis iso, 1/4 hampaan kokoinen, ja poraaminen sattui todella paljon. Kaksi hammashoitajaa piteli väkisin kiinni kun itkin ja riuhdoin. Se oli silkkaa väkivaltaa, ja raivostuttaa kun muistelen sitä. Sen jälkeen olen pelännyt hammaslääkäriä, ainoastaan viime vuosina kun olen käynyt yksityisellä ja saanut kivuttomia kokemuksia ja ystävällistä palvelua, on pelko helpottanut.&n
Hei nyt kun asiaa ajattelen - esimerkiksi sen viimeisimmän ison ja hankalan paikkauksen tehnyt lääkäri tosiaan pisti sitä ainetta kauan! Ihmettelin jo että vieläkö se sitä laittaa kun mitään ei tunnu mutta hän edelleen pitää samaa asentoa. Se taisi siis olla todella hidas puudutuksen laitto.
Ja aivan kauheaa että nykyään edes ehdotetaan porausta ilman puudutetta. Voihan niin tehdä jos potilas itse jostain syystä vaatii sitä, mutta eihän normaalitilanteessa sellaisessa ole mitään järkeä. Ylipäätään kaikessa terveydenhuollossa pitäisi lähteä siitä että potilaan ei tarvitse kestää kipua (kröhöm, gynekologiset testit sun muut... "eihän tämä voi sattua, eihän siellä sisällä ole edes hermoja jotka tuntisivat mitään" samalla kun potilas itkee ja huutaa ja pyytää lopettamaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi mielenkiintoista tietää, onko hammaslääkäripelosta kärsivillä vastaavaa pelkoa muuta terveydenhoitoa tai ylipäätään erilaisia asioita kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää, onko hammaslääkäripelosta kärsivillä vastaavaa pelkoa muuta terveydenhoitoa tai ylipäätään erilaisia asioita kohtaan.
Varmasti on muuta terveydenhuoltoa, jos on jo luottamus petetty.
Hammashoitopelko on niin valtavan yleistä että onhan siihen todellakin kiinnitetty huomiota jo hammaslääkäreiden (ja muunkin henkilökunnan) koulutuksessa. Sujuu työtkin paljon sujuvammin kun ihmiset ei ole ihan säikkyinä ja kiemurtele siinä penkissä.
Mulla on puudutus osunut jotenkin väärään kohtaan ja siitä seurasi leuan lukkiutuminen viikoksi. Suu aukesi vain sen verran, että sain puuroa tai jogurttia lapattua.
Paikkaaminen sattuu ihan saakelisti. Kerran minulta irtosi vanha paikka ja hampaaseen jäi ammottava kolo. Oli ilta, joten oli pärjättävä seuraavaan päivään. Varasin yksityiseltä pelkopotilaisiin erikoistuneen hammaslääkärin. Hän sai tehtyä kaiken ilman puudutusta. Aikaa eli rahaahan tuossa kului ihan kivasti. Lääkäri oli kyllä ylitsevuotavan empaattinen ja se meni jo huumoripuolelle. Olen keski-ikäinen nainen ja kerroin siis, etten ole paikan irtoamisen jälkeen voinut syödä mitään (illasta iltapäivään). "Voi sinua raasua!", kuului hammaslääkärin suusta sellaisella lemmikeille käytettävällä lässytysäänellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää, onko hammaslääkäripelosta kärsivillä vastaavaa pelkoa muuta terveydenhoitoa tai ylipäätään erilaisia asioita kohtaan.
Omasta puolestani vastaan, että ei ole. Käyn, ja olen aina käynyt sujuvasti eri lääkäreillä, mahan tähystyksessä, magneetissa, gynellä, missä vain. Hammaslääkäripelko tulee sieltä kouluhammaslääkäriltä joka ei käyttänyt mitään puudutuksia ottipa hampaita irti tai paikkasi. Ei muutenkaan puhunut, ainoa oli se sukunimen kiekaisu ovelta. Lapsiin ei tuhlattu.
78 pelkopotilas täällä moi. Samaa ihmettelin kysyin lääkäriltä.
Puudutusaineet on parempia, porat on älyttömän paljon tehokkaampia eli ne poraa reiän ei revi sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
78 pelkopotilas täällä moi. Samaa ihmettelin kysyin lääkäriltä.
Puudutusaineet on parempia, porat on älyttömän paljon tehokkaampia eli ne poraa reiän ei revi sitä.
Joo on se uskottava. Ero on kuin päivällä ja yöllä. Ei siellä edelleenkään huvikseen käy mutta pystyy menemään eikä tarvi itkeä jos tarvii isomman operaation. Lupaan itselleni käydä jatkossakin joka vuosi tarkastuksessa! AP
Mulla laukaisee hammaslääkärin käytös ja osaamisen taso paniikin. Kipupiikin kyllä saa. Mutta kiusaaminen ollut pahinta ja paheksunta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on puudutus osunut jotenkin väärään kohtaan ja siitä seurasi leuan lukkiutuminen viikoksi. Suu aukesi vain sen verran, että sain puuroa tai jogurttia lapattua.
Paikkaaminen sattuu ihan saakelisti. Kerran minulta irtosi vanha paikka ja hampaaseen jäi ammottava kolo. Oli ilta, joten oli pärjättävä seuraavaan päivään. Varasin yksityiseltä pelkopotilaisiin erikoistuneen hammaslääkärin. Hän sai tehtyä kaiken ilman puudutusta. Aikaa eli rahaahan tuossa kului ihan kivasti. Lääkäri oli kyllä ylitsevuotavan empaattinen ja se meni jo huumoripuolelle. Olen keski-ikäinen nainen ja kerroin siis, etten ole paikan irtoamisen jälkeen voinut syödä mitään (illasta iltapäivään). "Voi sinua raasua!", kuului hammaslääkärin suusta sellaisella lemmikeille käytettävällä lässytysäänellä.
Mulla meni kerran niin, että oikealle alaleukaan laitettiin puudute ja se kulkeutui vasempaan silmään! Silmäluomi lakkasi toimimasta ja jouduin kädellä sulkemaan sen kun en muuten saanut silmiä kiinni. Lääkäri ihmetteli että miksi pelästyin sitä, sehän on kuulemma normaalia. Ööööh ei ole, ehkä kannattaa pistää eri kohtaan jos jokaisen potilaasi silmätkin puutuu!
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää, onko hammaslääkäripelosta kärsivillä vastaavaa pelkoa muuta terveydenhoitoa tai ylipäätään erilaisia asioita kohtaan.
Jos on joskus terveydenhuollon ammattilaisilta heidän toiminnastaan saanut jonkinlaisen pelon tai trauman, se ei ole mikään vähättelyn asia, eikä liity mihinkään muuhun "erilaiseen asiaan" millään lailla.
Niihin "erilaisiin asioihin" voi suhtautua ihan terveellä maalaisjärjellä, maalailematta sen enempää piruja seinille kuin katselematta liian vaaleanpunaisten lasien läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää, onko hammaslääkäripelosta kärsivillä vastaavaa pelkoa muuta terveydenhoitoa tai ylipäätään erilaisia asioita kohtaan.
Jos on joskus terveydenhuollon ammattilaisilta heidän toiminnastaan saanut jonkinlaisen pelon tai trauman, se ei ole mikään vähättelyn asia, eikä liity mihinkään muuhun "erilaiseen asiaan" millään lailla.
Niihin "erilaisiin asioihin" voi suhtautua ihan terveellä maalaisjärjellä, maalailematta sen enempää piruja seinille kuin katselematta liian vaaleanpunaisten lasien läpi.
Oletko varma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää, onko hammaslääkäripelosta kärsivillä vastaavaa pelkoa muuta terveydenhoitoa tai ylipäätään erilaisia asioita kohtaan.
Jos on joskus terveydenhuollon ammattilaisilta heidän toiminnastaan saanut jonkinlaisen pelon tai trauman, se ei ole mikään vähättelyn asia, eikä liity mihinkään muuhun "erilaiseen asiaan" millään lailla.
Niihin "erilaisiin asioihin" voi suhtautua ihan terveellä maalaisjärjellä, maalailematta sen enempää piruja seinille kuin katselematta liian vaaleanpunaisten lasien läpi.Oletko varma?
Olen aivan varma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen oli hammasläääkärit sadisteja, he oikein nauttivat hampaan vetämisestä, jopa omilta lapsilta, olihan se helpompaa kuin lähteä hammasta paikkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää, onko hammaslääkäripelosta kärsivillä vastaavaa pelkoa muuta terveydenhoitoa tai ylipäätään erilaisia asioita kohtaan.
Minulla ei ole ainakaan pelkoa mitään muuta terveydenhoitoa kuin hammaslääkäriä kohtaan. Ja oma pelkoni on ihan peräisin niistä 1970- ja 1980-luvun hammaslääkärikäynneistä, kun porattiin ja paikattiin ilman puudutusta. En tiedä mitään sen pahempaa kipua. Olen synnyttänyt kolme lasta ja mielestäni synnytyskipu pahimmillaan ei ole mitään verrattuna siihen kipuun, joka tulee siitä, kun porataan puuduttamatta. Vielä 1980-luvun loppupuolella YTHS:lläkään ei suostuttu puuduttamaan tavallista paikkaamista varten
Oma hammaslääkäripelkoni on kyllä paljon helpottanut, kun nykyisin tiedän saavani aina halutessani puudutuksen, mutta ei hammaslääkärissä käyminen ole vieläkään miellyttävää.
Oikomishoito ala-asteiässä oli siihen aikaan sitä, että pysyviä hampaita revittiin pois. Puudutettiin jollain tapaa kyllä, mutta vaihtelevalla menestyksellä. Sen verran paha maku jäi suuhun noista jutuista, että aikanaan kun lapsen kohdalla sanottiin, että oikomishoidot pitäisi aloittaa, aloin itkeä. Ei käynyt mielessäkään, ettei se ole enää hampaiden pois repimistä, vaan ihan muuta. En toki juurikaan itse käy lasten kanssa hammastarkastuksissa, koska paniikki hiipii jo pelkästä ajatuksesta, tämä homma on delegoitu puolisolle.
Jos puudutuksen sai, niin se toimi. Ensimmäisen puudutuksen hammaslääkärissä sain kun olin jo lukiossa 80-luvulla. Lapsena ei puudutettu.
Minun hampaat on pelon takia siinä kunnossa, että haluaisin vain kaikki pois..ei mitään järkeä ruveta korjaamaan kaikkia hampaita. Syynä pelko ja useampi raskaus missä oksensin kuukausia..mutta hävettää niin paljon etten kehtaa mennä hammaslääkäriin. Toinen on raha ettei ole varaa uusia näitä. Lapsena tosiaan hammaslääkärikäynnit oli hirveitä enkä käynyt hammaslääkärissä 10-vuoteen, sitten menin ja poistettiin 2hammasta ja se oli niin kivulias kokemus, etten ole taas 15-vuoteen käynyt. Unelmissa saisin nukutuksen ja kaikki hampaat pois ja tekarit.
Mä sanon heti kättelyssä, että puren teiltä p@skiaisilta sormet poikki, jos vähänkin vihloo. Toimii yllättävän hyvin.
Alue: Aihe vapaa
Julkisella puolelal ei tarvitse välittää vaikka olisi kuinka huono ja mitä tekee, yksityisellä ei ole potilaita jos niin tekee. Mutta varmaan on ymmärrys kokonaisuudessaan aprantunut alalla.