Onko hammaslääketiede todellakin vain kehittynyt näin paljon? Entinen pelkopotilas
Olen 80-90-luvun lapsi ja sain pienenä koululaisena kauheat traumat hammaslääkäreistä. Ala-asteen sadistinen kiduttaja mm. rakasti vetää hampaita irti ilman puudutetta kun "ei jaksanut odottaa" sen vaikutusta. Kyseinen haahka myös tahallaan jätti laittamatta papereitani eteenpäin oikomishoitoon ja sen vuoksi hoitoni myöhästyivät kahdella vuodella. Kaikki mitä hän teki sattui ja ahdisti, mutta se piti vain kestää ja tuolissa maata silmät kiinni. Päälle sai aina haukut huonosta harjaamisesta, vaikka kuinka hyvin olisi hoitanut.
No, kelataan eteenpäin opiskeluaikoihin ja paikkauksiin ja viisaudenhampaanpoistoihin. 2000-2009 kävin läpi kaksi leikkaustyylistä poistoa ja tosiaan useita reikien paikkauksia - hampaani kun valitettavasti reikiintyvät, ihan sama mitä teen. En edes keskellä yötä juhlista tullessa jätä pesemättä ja olen aina käyttänyt xylitolia, lankaa ja hammasväliharjaa päivittäin. Ei riitä. No enivei, pointtina on se että tuohon aikaan paikkaus sattui AINA. Muistan puudutuspiikit valtavan kivuliainen pistoina ja niistä huolimatta poraus sattui joka kerta johonkin hermoon.
Näiden kokemusten yhteisvaikutuksena kehitin itselleni hammaslääkäripelon, joka oli viimeinkin pakko kohdata 2020 kun yksi hampaistani hajosi täysin. Siihen ei ollut koskaan sattunut mitenkään mutta niin vain se oli sisältä täysin tuhoutunut ja tarvitsi juurihoidon. Menin aivan paniikkiin muistaessani kaikki nuo lukuisat kid utussessiot mutta niin vain oli pakko tuoliin istua.
En siis ollut käynyt hammaslääkärissä yli kymmeneen vuoteen - ja hämmästykseni olikin suuri kun mikään ei sattunutkaan yhtään. Tämän juurihoidon jälkeen on myös paikattu kaksi erittäin vaikeaa ja laajaa reikää - eikä mitään. Puudutuspiikki ei tunnut yhtään miltään (miten? ennen itkin jo siinä kohtaa) ja poraamisen aikana tuntee vain sen mekaanisen raapimisen/paineen, mutta ei minkäänlaista kipua.
Mitä klinikoilla nykyään tehdään eri tavalla? Ovatko välineet ja aineet vaan parantuneet niin huimasti? Vai onko kyse hammaslääkärin ammattitaidosta? Voin sanoa nyt olevani entinen pelkopotilas ja sen pelon paransi nämä viimeisimmät hyvät kokemukset.
Kommentit (44)
Sadistit on vaan ohjautuneet muille aloille, kuten ministereiksi.
Joidenkin hammaslääkäriasemien sivuilla voidaan erikseen mainita, ketkä hammaslääkärit ovat erikoistuneet pelkopotilaiden kohtaamiseen. Kannattaa hoidattaa hampaansa.
Itse juuri tänä aamuna piipahdin hammasklinikalla suukirurgisessa toimenpiteessä ja vaikka pelkopotilas olen vieläkin, niin se oli yllättävän miellyttävä kokemus. Sain puudutusgeelin sekä puudutuspiikin eikä itse operaatio tuntunut lainkaan. Leppoisaa lekottelua siinä "piinapenkissä".
Kyllähän kaikki on nykyään kehittyneempää ja osataan paremmin ottaa pelkopotilaat huomioon.
Nyt sitten ollaan tikit poskessa, kunnes sulavat pois itsestään, mutta ikävä 12mm x 10mm pallero on pois.
Ovat koulutus ja tekniikka varmaankin kehittyneet. Sinänsä hienosta tekstistäsi päällimmäisenä tulee esiin oma muuttumisesi ja vapautumisesi liiallisesta pelosta. Olen yli 60-vuotias ja hoidattanut hampaitani tavalliseen tapaan, eikä hsmmaslääkäriasiointi ole ollut itselleni erityinen asia. En sano tätä korostaakseni itseäni mitenkään, vaan painottaakseni yksilöllisen kokemisen painoarvoa.
Hammaslääkärin ammatti on käsityöammatti. Jotkut ovat taitavampia ja helläkätisempiä kuin toiset. Lapsia sattuu herkemmin kuin aikuisia, ja pienessä suussa vaikeampi työskennellä. Välineet ja aineet ovat kyllä kehittyneet. Lisäksi hampaiden rakenteessa ja herkkyydessä on eroja. Myös asennemuutosta tapahtunut hammaslääkäreillä, kun on tutkittu ja tajuttu, ettei potilaiden pelottelu, syyllistäminen ja häpäisy auta lainkaan siihen, että ne pitäisi parempaa huolta hampaistaan, vaan johtaa nimenomaan siihen, ettei kukaan uskalla enää tulla hoitoon.
Vielä kun hampaat kasvaisivat takaisin. Eikö muutkin luun murtumat parane
Haa, täällä toinen pelkuri! Tänään viimeksi kävin klinikalla hampaiden puhdistuksessa. Kyllä, ne välineet ja aineet ovat kehittyneet paaaaljon niistä entisistä ajoista. Porat ovat nopeampia, paikka-aineet kehittyneitä. Lisäksi on hammaslääkäreitä jotka ovat osaavat käsitellä pelkureita paremmin eli heillä kai on joku lisäkoulutus. Niitä löytää googlaamalla. Eivät varmasti osaa nykylapset edes kuvitella millaista lasten kidutusta sallittiin ennen vanhaan kouluhammaslääkäreiltä. Jos aikakoneella voisi ne siirtää nykyaikaan olisivat oikeudessa ja niille määrättäisiin korvauksia maksettavaksi.
Olen syntynyt vuonna 81 ja käynyt aina säännöllisesti hammaslääkärissä. Koskaan ei ole sattunut, ja aina olen saanut hyvän puudutuksen.
En tunnista noita kauhukertomuksia yhtään, luulin että ne minun aikanani olivat jo historiaa. Äitini on kertonut kauhutarinoita jostain omasta lapsuudestaan.
Munki pelko on lievittynyt mielettömän paljon. En olis voinu kuvitellakaan että pystyisin käydä juurihoidossa, en edes paikkauksessa mut niin vaan oon käyny paikkauksessa useamman kerran ja juurihoidossa yhen kerran. Puudutusta pelkäsin ihan v itusti ja no pelkään vieläkin mutta monta kertaa on se jo laitettu mulle lyhyen ajan sisään. Oon eri mieltä sun kanssa, puudutuspiikki tuntuu/sattuu mutta ei niin kovin paljon, tosin eri kerroilla tuntuu eriltä joten joskus voi sattua enemmän. Vieläkin siis pelkään mutta jotenkin pystyn siinä silti olemaan ja keskityn hengittämiseen hammaslääkärin ohjeiden mukaan. Auttaa mielettömän paljon mulla että on mukava hammaslääkäri. Mulla ei koskaan aikaisemmin ole oikeastaan ollut tuollaista samanlaista, niin siitä on kyllä ollut apua paljon. Yläasteella (ko) kävin useamman kerran hammaslääkärissä paikkauksessa ILMAN puudutusta ja se oli järkyttävää. Siksi pelko varmaan olikin niin valtava. Pelkäsin kuitenkin puudutusta todella paljon niin jotenkin loogisesti vissiin ajattelin että vedetään ilman. Piikkikammo on aina ollut melkoinen.
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin hammaslääkäriasemien sivuilla voidaan erikseen mainita, ketkä hammaslääkärit ovat erikoistuneet pelkopotilaiden kohtaamiseen. Kannattaa hoidattaa hampaansa.
Tämä on totta, tosin maininta siitä ei vielä heti takaa että homma onnistuu. Itse tein näin et etsin just pelkopotilaisiin erikoistuneen, mutta se eka ei sopinut mulle tyyliltään, ei osannut silti jotenkin ottaa ihan niin rauhassa kun mun kanssa olis tarvinnut. Jotenkin sen vuorovaikutustyyli ei sopinut mulle. Vaihdoin toiseen joka myös pelkopotilaisiin erikoistunut ja nyt onkin käyty sit monta kertaa ja pelko lieventynyt todella paljon. Se kun hammaslääkäri osaa oikeasti ottaa rauhassa ja osaa rauhoitella ja rentouttaa sua niin se tekee ihmeitä. Vaatii vaan oikean henkilön. Myös luultavasti niiden tyyleissä on eroa että kuka osaa hellästi ja kivuttomasti hoitaa ja kuka ei.
Vierailija kirjoitti:
Hammaslääkärin ammatti on käsityöammatti. Jotkut ovat taitavampia ja helläkätisempiä kuin toiset. Lapsia sattuu herkemmin kuin aikuisia, ja pienessä suussa vaikeampi työskennellä. Välineet ja aineet ovat kyllä kehittyneet. Lisäksi hampaiden rakenteessa ja herkkyydessä on eroja. Myös asennemuutosta tapahtunut hammaslääkäreillä, kun on tutkittu ja tajuttu, ettei potilaiden pelottelu, syyllistäminen ja häpäisy auta lainkaan siihen, että ne pitäisi parempaa huolta hampaistaan, vaan johtaa nimenomaan siihen, ettei kukaan uskalla enää tulla hoitoon.
Joo tämä häpäisy on aina ollut itselleni käsittämätön asia. Miten ihmeessä ennen kuviteltiin että pienen lapsen haukkuminen ja itkettäminen saisi hänet hoitamaan hampaitaan paremmin?? AP
Vierailija kirjoitti:
Haa, täällä toinen pelkuri! Tänään viimeksi kävin klinikalla hampaiden puhdistuksessa. Kyllä, ne välineet ja aineet ovat kehittyneet paaaaljon niistä entisistä ajoista. Porat ovat nopeampia, paikka-aineet kehittyneitä. Lisäksi on hammaslääkäreitä jotka ovat osaavat käsitellä pelkureita paremmin eli heillä kai on joku lisäkoulutus. Niitä löytää googlaamalla. Eivät varmasti osaa nykylapset edes kuvitella millaista lasten kidutusta sallittiin ennen vanhaan kouluhammaslääkäreiltä. Jos aikakoneella voisi ne siirtää nykyaikaan olisivat oikeudessa ja niille määrättäisiin korvauksia maksettavaksi.
Jep, tuo ala-asteen hammaslääkäri ihan oikeasti vihasi lapsia - miten ihmeessä hänen annettiin vain vapaasti riehua miten halusi? Tosiaan nyt olen käynyt kolmella eri lääkärillä v. 2020 alkaen ja kenenkään käsittely ei ole sattunut. Toki siis se on myös hammaslääkärin taidoista kiinni, mutta kyllä myös juurikin välineiden ja tekniikoiden täytyy yleisesti olla parempia nykyään, kun tuntuu että kaikkien tekeminen on nykyään kivutonta. Verrattuna siihen että ennen kaikkien toimet sattuivat!
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt vuonna 81 ja käynyt aina säännöllisesti hammaslääkärissä. Koskaan ei ole sattunut, ja aina olen saanut hyvän puudutuksen.
En tunnista noita kauhukertomuksia yhtään, luulin että ne minun aikanani olivat jo historiaa. Äitini on kertonut kauhutarinoita jostain omasta lapsuudestaan.
Joo varmasti jo tuolloin oli parempia ja huonompia hammaslääkäreitä. Aloitin koulun v. 1990 ja tosiaan se ala-asteen hirviö ei nykypäivänä kovin pitkälle pötkisi, sellainen älämölö nousisi hänen toimistaan nyt.
Kansakoulussa kun käytiin hammaslääkärissä, niin silloin ei puudutettu paikatessa ollenkaan ja autollinen seitsemänvuotiaita istui odotushuoneessa pelkäämässä ja kuuntelemassa kun vesipora ja potilas ujelsivat yhteen ääneen. Osalle se kasvatti luonnetta ja osa ei suostunut menemään tuoliin edes puolipakolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haa, täällä toinen pelkuri! Tänään viimeksi kävin klinikalla hampaiden puhdistuksessa. Kyllä, ne välineet ja aineet ovat kehittyneet paaaaljon niistä entisistä ajoista. Porat ovat nopeampia, paikka-aineet kehittyneitä. Lisäksi on hammaslääkäreitä jotka ovat osaavat käsitellä pelkureita paremmin eli heillä kai on joku lisäkoulutus. Niitä löytää googlaamalla. Eivät varmasti osaa nykylapset edes kuvitella millaista lasten kidutusta sallittiin ennen vanhaan kouluhammaslääkäreiltä. Jos aikakoneella voisi ne siirtää nykyaikaan olisivat oikeudessa ja niille määrättäisiin korvauksia maksettavaksi.
Jep, tuo ala-asteen hammaslääkäri ihan oikeasti vihasi lapsia - miten ihmeessä hänen annettiin vain vapaasti riehua miten halusi? Tosiaan nyt olen käynyt kolmella eri lääkärillä v. 2020 alkaen ja kenenkään käsittely ei ole sattunut. Toki siis se on myös hammaslääkärin t
Itsekkö paikkaat hampaasi?
Ei tuo mitään, mulla oli turkkilainen hammaslääkäri 70-luvulla ja siinä ei sitten juuri enää naureskeltu vuosikymmeniin. Nimi löytyi myöhemmin netistä jostain yliopiston arkistoista, eli kai se sentään oikea 'lääkäri' oli.
Tuosta puudutuspiikistä, tiesittehän että kipu ei tule itse pistosta, vaan paineesta kun aine menee ikeneen? Eli mitä hitaammin aineen laittaa, sitä vähemmän sattuu. Jos vähän helpottaa tuo pieni tiedonmurunen pelkoa.
Minulla myös kamalia hammaslääkärikokemuksia 2000-luvun alusta. Taisin olla ekaluokalla, kun poskihampaasta paikattiin todella iso reikä ilman puudutusta. Kaverini oli kertonut hammaslääkärissä käytettävästä puudutuksesta, ja kyselin että eikö minulle laiteta sellaista. En muista enää mitä hammaslääkäri vastasi, mutta ei laitettu. Reikä oli siis iso, 1/4 hampaan kokoinen, ja poraaminen sattui todella paljon. Kaksi hammashoitajaa piteli väkisin kiinni kun itkin ja riuhdoin. Se oli silkkaa väkivaltaa, ja raivostuttaa kun muistelen sitä. Sen jälkeen olen pelännyt hammaslääkäriä, ainoastaan viime vuosina kun olen käynyt yksityisellä ja saanut kivuttomia kokemuksia ja ystävällistä palvelua, on pelko helpottanut.
En tiedä minkä vuoksi julkisella puolella panttaavat noita puudutuksia. Vuonna 2020 menin julkiselle hammaslääkärille ja kerroin pelostani. Hän silti yritti että jos poraisi ilman puudutusta. Sanoin että no et tosiaan poraa ja varasin ajan yksityiselle.
Muutaman kerran olen käynyt yksityisellä, ja kokemukset ovat ihan eri luokkaa. Viimeksi ystävällinen hammaslääkäri lupasi, että laittaa varmasti niin paljon puudutetta ettei tunnu mitään, ja jos siltikin tuntuu niin tekee henkilökohtaisesti reklamaation kyseisestä aineesta. Ja eihän se sitten tuntunutkaan ollenkaan. Lisäksi kertoi koko ajan mitä tekee, kyseli että pidetäänkö tauko, jne. Todella miellyttävä kokemus, tai niin miellyttävä kuin hampaan poraaminen voi olla.
Onko Suomi tosiaan niin kehitysmaan tasolla terveydenhoidossa, että pitää puuduteaineessa säästellä? Vai hakeutuuko hammaslääkäreiksi psykopaatteja?
Vierailija kirjoitti:
Munki pelko on lievittynyt mielettömän paljon. En olis voinu kuvitellakaan että pystyisin käydä juurihoidossa, en edes paikkauksessa mut niin vaan oon käyny paikkauksessa useamman kerran ja juurihoidossa yhen kerran. Puudutusta pelkäsin ihan v itusti ja no pelkään vieläkin mutta monta kertaa on se jo laitettu mulle lyhyen ajan sisään. Oon eri mieltä sun kanssa, puudutuspiikki tuntuu/sattuu mutta ei niin kovin paljon, tosin eri kerroilla tuntuu eriltä joten joskus voi sattua enemmän. Vieläkin siis pelkään mutta jotenkin pystyn siinä silti olemaan ja keskityn hengittämiseen hammaslääkärin ohjeiden mukaan. Auttaa mielettömän paljon mulla että on mukava hammaslääkäri. Mulla ei koskaan aikaisemmin ole oikeastaan ollut tuollaista samanlaista, niin siitä on kyllä ollut apua paljon. Yläasteella (ko) kävin useamman kerran hammaslääkärissä paikkauksessa ILMAN puudutusta ja se oli järkyttävää. Siksi pelko varmaan olikin niin valtava. Pelkäsin kuitenkin
Joo varmasti puudutuspiikki voi edelleenkin sattua, ei siinä varmaan mitään sen suurempaa taikaa ole kuitenkaan nykyään. Ehkä on osunut hyvät pistäjät ja hyvät pistoskohdat. Mulla kanssa se piikkikammo on hirveä nimenomaan hampaiden kohdalla kun niin monta kertaa se meni pieleen, sattui tai sit poraus sattui puudutuksesta huolimatta. Ihan uskomatonta että nykyään pystyn menemään siihen tuoliin vain kevyesti hermostuneena, niin että pulssi aavistuksen kohoaa ja kohta jo rauhoittuu. Verrattuna siihen että ennen itkin pelkästä ajatuksestakin että joutuisin hammaslääkäriin edes tarkastukseen.
Itse kävin ekan kerran 70-luvulla. Mutta aivan charmantti hammaslääkärisetä oli meillä kouluhammaslääkärinä.
up