Onko yksin pärjääminen raskaampaa? Olen yksin ja ihan hiton väsynyt

En siis ole konkreettisesti rakentanut asuntoa vaan elämän peruspilareita uusiksi. Korjauksena väärinymmärtämisen mahdollisuuden vuoksi. - ap

Typerä kysymys eikä tarkoitus sinänsä vertailla. Minä vain ihmettelen miten raskaalta elämä voi tuntua vaikka vastaa vain itsestään. Tunnen huonoa omatuntoa siitä etten voi paremmin. - ap

Mulla on harrastus, jossa tapaa ihmisiä. Sellaisia aidosti hyviä tyyppejä.

Aina, kun olen raahatutunut paikalle lopen uupuneena ja ihmisiin pettyneenä niin sen tunnin jälkeen usko ihmiskuntaan on taas palautunut. Tai ei ehkä koko ihmiskuntaan, mutta siihen että tässä maailmassa on jotain järkeä.

Joten minä sanoisin, että tässä harrastuksessa lataudun ja ihmiset tuovat iloa ja poistavat yksinäisyyttä. Sitten on tahoja, joissa tapaamani ihmiset vievät lopunkin virran.

Parisuhteessa on helppoa vain niin kauan kuin on rahaa ja terveyttä. Siinä vaiheessa, kun noi menee, olet taas yksin.

Yksin on paljon kevyempää ja helpompaa.

Paljon voimia! On aivan inhimillistä kokea uupumusta ja yksinäisyyttä tuossa tilanteessa nyt, mutta varmasti hiljalleen voimaannut ja elämä alkaa tuntua kevyemmältä. 

Voit olla todella ylpeä itsestäsi, että olet tuohon pystynyt ja jaksat yrittää vaikka väsyttää. Harvalla ihmisellä on noin paljon voimaa! Kyllä se siitä, jaksat vielä ja päivä kerrallaan eteenpäin. Kliseisesti pienistä asioista voisit yrittää saada hyvää oloa, mitä ne sulle hyvää mieltä tuovat pienet asiat ovatkaan. Usein ne on jotain sellaista, mitä teimme lapsena ja mistä pidimme silloin. 

Onpa ikävän kuuloista. Sinuna kävisin lääkärissä tai testauttaisin ainakin peruslabrat, ettei ole mitään piilevää. Ei kuulosta ihan normaalilta. Kauanko siitä lopettamisesta on? Voi tietysti olla vielä addiktiotakin, jos aikaa on mennyt vasta muutama kuukausi. Odottele kärsivällisesti jos näin on. Yritä piristyä perus keinoin, ruokavalioremontti, kuntokuuri, uusi harrastus...

Kuinka kauan olet ollut päihteetön?

Itselläni on uudelleenrakennusvaihe jo pitkällä, mutta muistan edelleen tuskallisen hyvin kuinka vaikealta ja uuvuttavalta kaikki tuntui silloin kun yritti keksiä miten tätä elämää tulisi elää päihdevuosien jälkeen. Sitä todellakin yllättyi joka ilta, että selvisi taas yhdestä päivästä.

Vierailija kirjoitti:

Yksin on paljon kevyempää ja helpompaa.

Kyllähän kaksin on paljon hempompaa. Kotitöitä voi jakaa ja vaikka sairaana tai työmatkojen jälkeen ei tarvitse raahautua kauppaan tai muita kotihommia tekemään. Taloudellisesti myös paljon helpompaa. 

Vierailija kirjoitti:

Paljon voimia! On aivan inhimillistä kokea uupumusta ja yksinäisyyttä tuossa tilanteessa nyt, mutta varmasti hiljalleen voimaannut ja elämä alkaa tuntua kevyemmältä. 

Voit olla todella ylpeä itsestäsi, että olet tuohon pystynyt ja jaksat yrittää vaikka väsyttää. Harvalla ihmisellä on noin paljon voimaa! Kyllä se siitä, jaksat vielä ja päivä kerrallaan eteenpäin. Kliseisesti pienistä asioista voisit yrittää saada hyvää oloa, mitä ne sulle hyvää mieltä tuovat pienet asiat ovatkaan. Usein ne on jotain sellaista, mitä teimme lapsena ja mistä pidimme silloin. 

Kiitos. 

Tässä makaan vuokra-asunnon lattialla patjalla ja hengitän syvään sekä lohdutan itseäni. Onneksi sain asunnon. Päihteiden käytön seurauksena menetin myös luottotiedot, joten siinäkin oma taakkansa. Töitä onneksi sain, niin rahaa saan huonekaluihin muutaman viikon päästä. Pieniä asioita, niitä yritän muistaa joka päivä. Se voi olla niinkin pieni kuin, että on villasukat jalassa ja kun voi kietoutua vilttiin. - ap

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan olet ollut päihteetön?

Itselläni on uudelleenrakennusvaihe jo pitkällä, mutta muistan edelleen tuskallisen hyvin kuinka vaikealta ja uuvuttavalta kaikki tuntui silloin kun yritti keksiä miten tätä elämää tulisi elää päihdevuosien jälkeen. Sitä todellakin yllättyi joka ilta, että selvisi taas yhdestä päivästä.

Kiitos viestistäsi. 

Tämä on monimutkainen tilanne johon liittyy paljon asioita. Oman näköinen elämä on keskiössä. Olen ollut raittiina pian vuoden. Olen muuttanut lähes kaiken minkä vajaassa vuodessa pystyy muuttamaan. Tosi tärkeä matka ollut, joka saa jatkua. - ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon voimia! On aivan inhimillistä kokea uupumusta ja yksinäisyyttä tuossa tilanteessa nyt, mutta varmasti hiljalleen voimaannut ja elämä alkaa tuntua kevyemmältä. 

Voit olla todella ylpeä itsestäsi, että olet tuohon pystynyt ja jaksat yrittää vaikka väsyttää. Harvalla ihmisellä on noin paljon voimaa! Kyllä se siitä, jaksat vielä ja päivä kerrallaan eteenpäin. Kliseisesti pienistä asioista voisit yrittää saada hyvää oloa, mitä ne sulle hyvää mieltä tuovat pienet asiat ovatkaan. Usein ne on jotain sellaista, mitä teimme lapsena ja mistä pidimme silloin. 

 

Kiitos. 

Tässä makaan vuokra-asunnon lattialla patjalla ja hengitän syvään sekä lohdutan itseäni. Onneksi sain asunnon. Päihteiden käytön seurauksena menetin myös luottotiedot, joten siinäkin oma taakkansa. Töitä onneksi sain, niin rahaa saan huonekaluihin muuta

Nimenomaan! Ja on sulla aika isojakin elämän perusasioita nyt kunnossa: asunto ja työpaikka :) 

Tuo, että on turvassa omassa kodissa, selvinpäin villasukat jalassa ja vilttiin kietoutuneena ennen seuraavaa työpäivää, on todella kaukainen tilanne useille addikteille jotka elävät sitä päihteiden täyteistä elämää parhaillaan. Olet tehnyt tosi ison harppauksen. Niitä harppauksia tulee varmasti lisää, kun aikaa vähän kuluu. Ties mitä kivaa vielä tapahtuu! 

Ja luuseri-olo on turha! Et ole yhtään luuseri. Päinvastoin vahva ja pärjäävä tyyppi. 

Meneekö keskiviikko iltasi/yösi levottomaan pyörimiseen kun nvidian tulosjulkistus on pian ja sijoittajat odottavat tiedonmurusia siitä olemmeko tekoälykuplassa. Varmasti monessa Suomalaisessa perheessä ollaan nyt todella peloissaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan olet ollut päihteetön?

Itselläni on uudelleenrakennusvaihe jo pitkällä, mutta muistan edelleen tuskallisen hyvin kuinka vaikealta ja uuvuttavalta kaikki tuntui silloin kun yritti keksiä miten tätä elämää tulisi elää päihdevuosien jälkeen. Sitä todellakin yllättyi joka ilta, että selvisi taas yhdestä päivästä.

 

Kiitos viestistäsi. 

Tämä on monimutkainen tilanne johon liittyy paljon asioita. Oman näköinen elämä on keskiössä. Olen ollut raittiina pian vuoden. Olen muuttanut lähes kaiken minkä vajaassa vuodessa pystyy muuttamaan. Tosi tärkeä matka ollut, joka saa jatkua. - ap

 

Ok. Kuulostaa että olet ihan alussa vielä, jos makaat pelkällä patjalla. Aloituksesta saa sen kuvan, että olet jo rakentanut kaiken ja lamaantuneena kaiken keskellä. 

Moni on maannut pelkällä patjalla sikiöasennossa eron jälkeen. Meitä on, sekä miehiä että naisia, laidasta laitaan. Kyllä se siitä iloksi muuttuu. Romu kerrallaan kerääntyy nurkkiin ja muistelet kaiholla konmaritettua elämääsi ;)

Paljon tsemppiä jatkoon ja onnea elämänmuutokseen. 

Ero kun tuli ja samana vuonna meni terveys.oli siinä kestämistä Herra onneksi kuuli rukoukseni ja nousin siitä.

Nyt  yli 20 v myöhemmin kun katson taaksepäin oli onni olla Herran lähellä ja käydä kuulemassa sanaa.koin myös eräässä illassa ihmeparantumisen.

Herralle kiitos

En osaa sanoa onko raskaampaa vaiko ei kun olen aina ollut yksin. Siihen tottuu kuitenkin.

Kokemukseni mukaan yksin on helpompaa. Raskas kasvuprosessi toki itselläkin takana, mutta se kannatti. Parisuhteessa olin aina se lastin kantaja, mahdollistaja, helpottaja, roskakori, kodinkone, metsäkone, huoltaja, remppaaja, it- tuki ...

Nyt teen mitä haluan. Rahaa on, sitä vain ilmestyi tilille kun jatkoin töitä kuten ennenkin mutta ei ollut mystistä mustaa aukkoa jonne se aiemmin oli mennyt.

Kallista oli seksi jos ajattelee. Kun sitä saa ihan ilmaiseksikin.

Elämä on.

M40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan olet ollut päihteetön?

Itselläni on uudelleenrakennusvaihe jo pitkällä, mutta muistan edelleen tuskallisen hyvin kuinka vaikealta ja uuvuttavalta kaikki tuntui silloin kun yritti keksiä miten tätä elämää tulisi elää päihdevuosien jälkeen. Sitä todellakin yllättyi joka ilta, että selvisi taas yhdestä päivästä.

 

Kiitos viestistäsi. 

Tämä on monimutkainen tilanne johon liittyy paljon asioita. Oman näköinen elämä on keskiössä. Olen ollut raittiina pian vuoden. Olen muuttanut lähes kaiken minkä vajaassa vuodessa pystyy muuttamaan. Tosi tärkeä matka ollut, joka saa jatkua. - ap

 

Vuosi on jo hyvin ja jos päihteiden käyttö on ollut pitkäaikaista, vuosi taas on hyvin lyhyt aika toipumiseen. Itse olin vuoden jälkeen vasta siinä pisteessä, etten töiden lisäksi tehnyt muuta kuin makasin tuijottamassa kattoa ja mietin mikä olisi paras tapa ja oikea hetkin tehdä lopullinen ratkaisu. Toisen vuoden jälkeen en ollut päässyt yhtään sen pidemmälle. Hienoa ja kunnioitettavaa siis kuulla, että olet vuodessa tehnyt paljon konkreettisia asioita. Onnittelut siitä.

Kaikkien meidän tarinat ovat monimutkaisia ja erilaisia, enkä halua valaa turhaa toivoa, mutta voin kuitenkin kertoa omasta kokemuksesta, että elämästä voi tulla vielä ihan hyvääkin. Oma elämäni on muuttunut ihan totaalisesti noista vuosista ja olen saanut paljon kaikkea hyvää elämääni. Nykyään olen kiitollinen siitä, että jaksoin nuo rankat alkuvuodet läpi ja annoin itselleni mahdollisuuden uuteen elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan olet ollut päihteetön?

Itselläni on uudelleenrakennusvaihe jo pitkällä, mutta muistan edelleen tuskallisen hyvin kuinka vaikealta ja uuvuttavalta kaikki tuntui silloin kun yritti keksiä miten tätä elämää tulisi elää päihdevuosien jälkeen. Sitä todellakin yllättyi joka ilta, että selvisi taas yhdestä päivästä.

 

Kiitos viestistäsi. 

Tämä on monimutkainen tilanne johon liittyy paljon asioita. Oman näköinen elämä on keskiössä. Olen ollut raittiina pian vuoden. Olen muuttanut lähes kaiken minkä vajaassa vuodessa pystyy muuttamaan. Tosi tärkeä matka ollut, joka saa jatkua. - ap

 

Vuosi on jo hyvin ja jos päihteiden käyttö on ollut pitkäaikaista, vuosi taas on hyvin lyhyt aika toipumiseen. Itse olin vuoden jälkeen vasta siinä pist

Kiitos kaikille. 

Tämä oli myös upea viesti, kiitän isosti kokemuksesi jakamisesta.

Vuosi tosiaan on lyhyt aika kun yli puolet elämästä on ollut päihteiden käyttöä ja itsensä alituista kadottamista milloin mihinkin addiktioon ja ihmissuhteeseen. Tavallaan siis tiedostan, että asioille täytyy antaa aikaa. Välillä menen tosi synkkiin ajatuksiin ja tahtoisin kuolla mutta enhän minä sen takia kaikkia muutoksia tehnyt, että luovuttaisin vaan siksi, että vihdoin alkaisin elämään sellaista elämää mitä todella tahdon. En ole katunut kertaakaan päätöksiäni raittiudesta ja muista asioista, jotka laitoin uusiksi vaikka uusi tietenkin on pelottanut ja tuntunut välillä todella yksinäiseltä. Silti itsensä kanssa on tosi ihana ollut olla ja rakentaa ihan uutta suhdetta itseensä.

Kiva kuulla toipuneiden tarinoita. Onneksi saan nyt kulkea myös sillä polulla. - ap