Onko parisuhde oikeasti mennyt muodista naisten keskuudessa?

Minun on vaikea ymmärtää suurta osaa lähipiirin parisuhteista. Puolisosta ei ole mitään hyvää sanottavaa, sille puhutaan tiuskien ja piilovittuillen, sen kanssa ajan viettäminen on tervan juontia, koko ajan mietitään lähtemistä mutta ei saada aikaiseksi. Ei käy kateeksi.

Kyllä on naisia jotka painauttaa itseään useammalla miehellä tai sitten samalla miehellä tuhansia kertoja.

Vierailija kirjoitti:

Muodista? 

No ilmeisesti ennen -tai ainakin vielä 2000-luvun alussa- on ollut sellaisia naisia, joille on todellakin iso asia "päästä" parisuhteeseen ja "saada" mies. Jopa sinänsä ihan fiksujakin (nuoria) naisia on saattanut laittaa aikaansa tuollaiseen miehissä roikuskeluun, alkaa parisuhteeseen aivan surkean miehen kanssa jne. Eli parisuhde ja miehen saaminen on ollut muotia. 

Vähän nolo juttu, mutta näin olen joidenkin hieman vanhempien naisten jutuista käsittänyt? Toki tuo ei ole milloinkaan ollut _kaikkien_ naisten elämää, vaan vain osan. 

Voisin olla suhteessa jos siitä olisi jotain iloa, mutta käytännössä jokainen suhde on ollut dynamiikaltaan sellainen että teen enemmän, annan enemmän ja koen olevani miehelle vain hyödyn lähde. 

Nykyään naiset näkevät netissä miten miehet oikeasti ajattelevat naisista. Naisen pitäisi olla miestä nuorempi, timmi ja kaunis eikä rupsahtaa ajan kuluessa. Samaan aikaan uuttera työssäkäyvä pullantuoksuinen perheenäiti ja irstas hurjastelija joka antaa panna estottomasti joka reikään. Harva mies täällä on minkäänlainen saalis, ulkonäköä, omaisuutta tai edes sitä hyvää luonnetta ei ole tarjota vastineeksi.

Itse olen myös ulkonäöltäni perinteisillä tavoilla epäviehättävä ja se on kyllä tehty miesten osalta todella selväksi :D Ei kiinnosta olla miehelle yhdentekevä rumilus johon tyydyttiin palveluiden tuottajana. Oikeasti todella harva mies näkee naisen samanarvoisena vastaparina, nykyään sitä ei vain sanota ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muodista? 

No ilmeisesti ennen -tai ainakin vielä 2000-luvun alussa- on ollut sellaisia naisia, joille on todellakin iso asia "päästä" parisuhteeseen ja "saada" mies. Jopa sinänsä ihan fiksujakin (nuoria) naisia on saattanut laittaa aikaansa tuollaiseen miehissä roikuskeluun, alkaa parisuhteeseen aivan surkean miehen kanssa jne. Eli parisuhde ja miehen saaminen on ollut muotia. 

Vähän nolo juttu, mutta näin olen joidenkin hieman vanhempien naisten jutuista käsittänyt? Toki tuo ei ole milloinkaan ollut _kaikkien_ naisten elämää, vaan vain osan. 

Juu ei, tuollaista harvemmin enää on. Yhä useampi ymmärtää oman rauhan merkityksen ja arvon.

Naisen ei tarvitse Suomessa miestä elättämään itseään niin on varaa valita onko suhteessa vai ei. On ihan oikein se jos mies ei enää pysty elättämään edes perhettä.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteet on monesti rasite.

Parisuhde on aina naiselle riski, miehelle se on aina hyöty. Ap:n kaltaisen kitisijäluuserin ja vastaavien kanssa se on aina rasite naiselle. 

Ketä kiinnostaa mitään seksiä? 

Vierailija kirjoitti:

Nykyään naiset näkevät netissä miten miehet oikeasti ajattelevat naisista. Naisen pitäisi olla miestä nuorempi, timmi ja kaunis eikä rupsahtaa ajan kuluessa. Samaan aikaan uuttera työssäkäyvä pullantuoksuinen perheenäiti ja irstas hurjastelija joka antaa panna estottomasti joka reikään. Harva mies täällä on minkäänlainen saalis, ulkonäköä, omaisuutta tai edes sitä hyvää luonnetta ei ole tarjota vastineeksi.

Itse olen myös ulkonäöltäni perinteisillä tavoilla epäviehättävä ja se on kyllä tehty miesten osalta todella selväksi :D Ei kiinnosta olla miehelle yhdentekevä rumilus johon tyydyttiin palveluiden tuottajana. Oikeasti todella harva mies näkee naisen samanarvoisena vastaparina, nykyään sitä ei vain sanota ääneen.

Tämä. Miesten avautumiset 35+v. naisista tappoi vat kaikki parisuhdehaaveilut. Hyvä, että ovat nykyään niin avoimia ajatuksistaan, niin ei tuhlaudu kenenkään aikaa eikä tunteita.

Olen 38-vuotias nainen, enkä ole tähän ikään mennessä keksinyt mitään niin suurta hyötyä parisuhteesta, että se voittaisi (mahdolliset) haitat. Seksiä ja lapsia en halua, tienaan itse ihan riittävästi, läheisyyttä ja reissuseuraa saan ystävistä ja sisaruksista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on teini-ikäiset lapset ja elämässä kaikki miessuhteet ovat ottaneet enemmän kuin antaneet. Parempi nauttia omien lasten seurasta ilman, että koko ajan on joku mies vaatimassa jotain.

Olen luonteeltani kiltti ja miellyttämishaluinen. En oikein pärjää suhteessa tavallisen miehen kanssa.

Koen juuri samoin. Alan liian helposti parisuhteessa mahdollistamaan toisen ihmisen hyvää elämää. Nyt haluan mahdollistaa sen itselleni.

Hyvin sanottu, siskot.

Vierailija kirjoitti:

Olen parisuhteessa oleva nainen ja kaikki naispuoliset ystäväni ja siskoni ovat parisuhteissa sekä eronnut äitini on nykyään myös uudessa suhteessa. Ehkä tämä on vain minun piirissäni sattumaa ja yleisesti ottaen naiset eivät enää halua seurustella tms. En tiedä, en katsele mitä muut tekevät sen enempää, mutta aika paljon pariskuntia näkee tuolla ulkona.

Täsmälleen sama tilanne myös minulla. Kaikki tuntemani naiset yhtä lukuunottamatta ovat parisuhteessa.

Ja tämä yksi joka ei ole, kärsii kokoelmasta erilaisia terveysongelmia, jotka tekevät kumppanin löytämisestä erittäin vaikeaa.

Yli 70% naisista on parisuhteessa.

Modern Wisdom podcastissä oli hyvä jakso tästä aiheesta. Käsittelivät parisuhde- ja mieskielteistä asennetta evoluutiopsykologian näkökulmasta. 

 

Jos parisuhdemarkkina on heikko, on hyvä startegia devaluoida parisuhteita ja saada muut naiset ajattelemaan että kannattaa olla sinkku ja priorisoida uraa, jolloin kilpailua on vähemmän. Usein myös perheelliset naiset kuuluttavat tätä näkökulmaa, että naisten kannattaisi keskittyä ystäviin ja uraan, koska hyviä kumppaniehdokkaita on vaikea löytää. 

Elän Helsingissä nelikymppisten keskiluokkaisten kuplassa, ja kyllä ainakin omassa lähipiirissä jokaisella naisella on kumppani.

Eli en voi ainakaan itse sanoa havainneeni parisuhdekielteisyyttä ympäristössäni. 

No ei ole mitä ihmettä