Kaupungilla tänään - rouvat haluaa ostella ja ukot sanoo että ei tarvita

Rouva ostelee ukon vikinöistä huolimatta, omat rahat kun on.

Taloudellinen vallankäyttö ei ole ok. Ei toinen puoliso oke mikään vajaakykyinen holhokki, vaan päättää itse ostoksistaan. 

Ostella mitä? Lapsille uudet talvikengät, kun vanhat ovat pienet? Kutittamattomia kuukautissiteitä? Vihanneksia? Reseptilääkkeet?

Kaikesta noista olen kuullut, kun joku ukko valittaa, että ihan turhaa.

Meillä ei ole näin, koska käyn yksin ostoksilla. En halua ketään mukaani, en edes ystävää. Mies ei muutenkaan puutu ostoksiini.

Mä en ihan ymmärrä ostoksilla käymistä vastahankaisen puolison kanssa. Onhan se nyt ihan hiton rasittavaa vänkäämistä. Ja epäaikuismaista ajanviettoa.

Naiset haluaa pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä ja ymmärtää mitä markkinatalous tarkoittaa, ukot pistää vastaan.

Ylläri että taas naisten harteilla yhteiskunnan toiminta 

En ole koskaan kysynyt miehen mielipiteitä ostoksistani. Ostan, jos haluan ostaa. Omat rahat takaavat vapauden! Enkä minä kysele mieheltä, tarvitaanko meillä kuudes moottorisaha, mieshän sen omansa maksaa.

Miksi tämä on sinulle ongelma, ap?

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä on sinulle ongelma, ap?

Miksi sinun täytyy kysyä häneltä asiaa, onko sinulle ongelma että hän haluaa jostain asiasta keskustella?

Meillä niin päin, että halusin ostaa Puuilosta ruuveja, pensseleitä ja muuta sälää. Mies kulki kyllästyneen näköisenä perässä. 

- n69v -

Vierailija kirjoitti:

Mä en ihan ymmärrä ostoksilla käymistä vastahankaisen puolison kanssa. Onhan se nyt ihan hiton rasittavaa vänkäämistä. Ja epäaikuismaista ajanviettoa.

Mun on pakko tulla ilmoittamaan, että mun epäaikuismainen mieheni miehistyi ja ymmärsi lopulta, että kun hän ei metsästä evästä pöytään, niin me metsästämme kaupassa, ja metsällä ei kitistä. Nykyisin hänen kanssaan on hauskaa käydä saalistamassa. Kyllä hän edelleen ihmettelee, miksi jotain pitää hankkia, mutta samaa itse kysyn sen kuudennen moottorisahan ohella. Haluanhan toki ymmärtää, miksi edelliset eivät riitä, samoin kuin hänkin hyväksyy vastaukseni ja kysyy tarkennusta jos tarvii. Kun kriitikko ei ole ikävä, hänen kanssaan keskustelee ihan mielellään. Nykyään hän ymmärtää senkin, etten ole ampumassa jokaista tirriä jonka näen, vaan esittelen niitä pohtien, tarvitaanko tuollaista joskus ja milloin, ja mitä ei ainakaan tarvita. 

En olisi ikinä uskonut mahdolliseksi, mutta näin kävi. 

Tosiaan miksi ne kärttyiset ukot raahautuu tai raahataan mukaan?

Kun ei ole ukkoa, ei ole ongelmaakaan.