Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oletko ollut koskaan kaunis?
13.11.2025 |
Ei nyt mitään "kaikki on kauniita" -paskaa, vaan oikeasti kaunis? Olitko nuori, laihdutitko, saitko lääkekuurilla ihon kuntoon, samaan aikaan kun hiukset sattuivat olemaan upeat?
Mulla ei ole ikinä osunut "kaikki kohdilleen". Nyt olen jo liian vanhakin. Joskus nuorena laihdutin ja hinkkasin ihoa ja sitten kampaaja tärveli hiukseni, eli se siitä. Meni neljä-viisi vuotta ennen kuin hiukset kasvoi takaisin. Sitten taas ankara laihdutus jne ja sitten jäin auton alle! Meni melkein kaksi vuotta ennen kuin pystyin taas harrastamaan rankkaa liikuntaa ja laihduttamaan. Sitten yliherkistyin yhdelle aineelle lääkkeesssäni ja iho oli pitkään atooppisen näköinen, kun en hoksannut heti että sitä samaa ainetta on monessa muussakin tuotteessa. Tämä sama on toistunut monta kertaa, aina tapahtuu jotain mikä pilaa jonkun osa-alueen.
Nyt olen tosiaan liian vanha jo ja en sitten saanut ikinä kokea olevani kaunis.
Kommentit (67)
Kun olin alle 20 minulle sanottiin että näytän Marilyn Monroelta. Vaikka tyylini oli erilainen. 80 luvulla gollege ja farkut päällä, adidakset jalassa. Pukeutuminen oli täysin sukupuoletonta siihen aikaan sen ikäisillä eli ei Marilyn tyylistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut koko ikäni ajan nätti/kaunis. Luonteeltani taas introvertti, kiinnostunut opiskelusta, työstä ja nörttimäisistä harrastuksistani.
En, olen aina ollut tavallinen, tylsä ja arkinen. En myöskään ole lainkaan kiinnostunut muodista tai laittautumisesta. Kunhan näyttää perus siistiltä ja asialliselta niin se saa riittää.
Tämä sopii minulle ihan hyvin, olen introvertti ja tykkään sulautua massaan enkä kaipaa ylimääräistä huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Olin 175 cm pitkä paksuhiuksinen brunette. Kauriin silmät ja klassiset piirteet. Pitkät sääret, pieni takamus ja sopivan kokoiset rinnat.
En vaan tajunnut olevani kaunis.
Tätä vähän ihmettelen, ettet muka itse missään vaiheessa tajunnut olevasi kaunis? Minulla on sellainen kokemus, että sen jälkeen, kun täytin viisitoista aina tuonne kolmevitoseen, minua muistutettiin kauneudestani vähän väliä. Silloin se vaikutti minuun kahlitsevasti. Tuli tunne, että aina pitäisi näyttää ihmisten odotusten mukaiselta. Nuorena minua säälitti kaikki julkisuudessa olevat missit ja mallit. Näin vuosikymmenien jälkeenkin jotkut silloiset tuttavani edelleen päivittelevät, kuinka kaunis heidän mielestään joskus olinkaan?! Ihan kuin olisin pettänyt heidät tulemalla vanhaksi ja ryppyiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, kyllä kaunis saa kuulla olevansa kaunis. Ei siltä voi välttyä.
Mutta kadehdin minäkin tuota yhtä, joka selvästi ei ole piitannut puheista vaan osannut keskittyä jo nuorena yhteen ihmiseen. Itselle kävi klassinen, aina oli olevinaan parempaa tarjolla. Nyt vasta ymmärrän, mitä olenkaan menettänyt, kun kauneus alkaa rapistua.
Alue: Aihe vapaa
Sama. Olin tosi kaunis ennen, vielä pari vuotta sitten mut saatettiin pysäyttää kadulla. Sitten sain rintasyövän: lähti hiukset, lääkkeet pöhötti mun vatsan palloksi jne. Nyt en todellakaan enää ole, enkä edes tiedä toivunko koskaan ennalleen.