Lue keskustelun säännöt.
IS: Annika jätti yhden aineen pois ruokavaliostaan ja sai täydellisen ihon
13.11.2025 |
Annika Tammi, 24, kärsi aiemmin vaikeista iho-ongelmista, joihin reseptilääkkeetkään eivät auttaneet. Pöhötys, punoitus, kutina ja kuivuus hellittivät vasta, kun hän poisti yhden aineen ruokavaliostaan.
Miksi ihotautilääkärit eivät eivät kerro tätä potilailleen?
Kommentit (34)
Todennäköisesti sokeri. Itseltäni katosi tällaiset ihokasvaimet mitä tulee iholle lähinnä kai ikääntymisen myötä. Samoin luomettuminen vähentyi. Luin jostain että ne ovat yhteydessä sokeriarvoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hän jätti ensin pois sokerin, myöhemmin vielä vehnän.
Kun iho parani jo tällä, hän on lukenut paljon siitä , miten suoliston kunto vaikuttaa myös ihon ja jopa nivelien vointiin. Sitä myöten hän on muokannut ruokavaliotaan lisää. Vaikutti syövän kyllä hyvin terveellisesti ja monipuolisesti. Sokerin sijaam taatelita, usein pähkinöitä.
Tulee kalliiksi ja vinoutuu helposti, sopii kuuriluonteisesti, puoli vuotta on hyvä, siinä ajassa jo näkee jos vaikuttaa. Mutta ei se normaalia nivelrikkoa estä saati korjaa, reumaan saattaa ollakin.
Vierailija kirjoitti:
Oma vaikea atopiani on oireeton viljattomalla ruokavaliolla. Toisille sopii maidoton. Surkeaa, ettei näistä ole terveydenhoidon puolella tietoa. Lapsuus ja varhaisaikuisuus meni turhaan kärsiessä.
Kertokaa toki, jos tiedätte Annikan maksumuurin takaisen salaisuuden!
SOKERI
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se aine oli? Sokeri? Vehnä?
Sokeri JA vehnä. En tiedä miksi puhuvat "yhdestä" aineesta, kun jutussa puhuttiin noista molemmista.
Tämä on kyllä kumma miksi juuri suomalainen hipiä ei kestä noita kun taas etelä-Euroopassa ihmisillä harvoin tulee noista ongelmia.
Ehkä suomalaiset ovat geneettisesti muokkautuneet erilaisiksi, ainakin 1000 v aikana. Olosuhteet täällä olivat sellaiset, että elettiin kalalla, riistalla, marjoilla, kaskinaurista, myöhemmin juureksia. Monilla oli kanoja, sika, lehmä. Omenoita, etelämmässä päörynöitä, kirsikoita, luumuja. Osan vuodesta saatiin maitoa ja voita. Perunakin tuli tänne melko myöhään. Vehnä varmaankin viljoista viimeisenä. Tattaria käytettiin käsittääkseni ennen muita viljoja
"AI-yhteenveto viljojen viljylystä
Viljely alkoi Suomessa noin 7 000 vuotta sitten, kun tattari (5300 eaa.) ja myöhemmin ohra (4300 eaa.) otettiin viljelyyn."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se aine oli? Sokeri? Vehnä?
Sokeri JA vehnä. En tiedä miksi puhuvat "yhdestä" aineesta, kun jutussa puhuttiin noista molemmista.
Tämä on kyllä kumma miksi juuri suomalainen hipiä ei kestä noita kun taas etelä-Euroopassa ihmisillä harvoin tulee noista ongelmia.
Ehkä suomalaiset ovat geneettisesti muokkautuneet erilaisiksi, ainakin 1000 v aikana. Olosuhteet täällä olivat sellaiset, että elettiin kalalla, riistalla, marjoilla, kaskinaurista, myöhemmin juureksia. Monilla oli kanoja, sika, lehmä. Omenoita, etelämmässä päörynöitä, kirsikoita, luumuja. Osan vuodesta saatiin maitoa ja voita. Perunakin tuli tänne melko myöhään. Vehnä varmaankin viljoista viimeisenä. Tattaria käytettiin käsittääkseni ennen muita viljoja
Tattari ei ole vilja ja sitä voi ymmärtääkseni syödä sellainenkin, joka ei kestä viljoja. Samoin kauraa, mutta kaurassa on toinenkin ongelma kuin gluteeni: lektiinit. Kaikki lektiinejä sisältävät ruuat tulisi käsitellä, vähintäänkin liottaa, ennen nauttimista. Kaikissa viljoissa taas on gluteenia, ja ne pitäisi käsitellä fermentoimalla (esim. hapanjuurileipä) ja ne silti ruokkivat sieniä, jotka elävät kehossa, kuten muutkin hiilarit. Nämä sienet näivettyvät viljattomalla ja sokerittomalla ruokavaliolla, joka vaikuttaa muuhun terveyteen positiivisesti
Pohjoisissa olosuhteissa ihmiset ovat syöneet juureksia, lihaa, marjoja, kalaa ja myös maitoa (esim. poron tai lehmän). Joissakin todella vanhoissa perinteissä suositellaan syömään myös esim. pinjansiemeniä ja siperian perinteissä syödään seetrin siemeniä, jopa pihkaa. Vihanneksia on säilötty suolassa (brine, pickles) eikä sokeroitu.
Nykyihmisen ja terveysopin mukainen käsitys ruuasta ja syömisestä on outo: 5 kertaa päivässä syöminen on täysin luonnotonta. Ennen vanhaan syötiin ehkä kerran päivässä tai joskus jopa pari kertaa viikossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän jätti ensin pois sokerin, myöhemmin vielä vehnän.
Kun iho parani jo tällä, hän on lukenut paljon siitä , miten suoliston kunto vaikuttaa myös ihon ja jopa nivelien vointiin. Sitä myöten hän on muokannut ruokavaliotaan lisää. Vaikutti syövän kyllä hyvin terveellisesti ja monipuolisesti. Sokerin sijaam taatelita, usein pähkinöitä.
Tulee kalliiksi ja vinoutuu helposti, sopii kuuriluonteisesti, puoli vuotta on hyvä, siinä ajassa jo näkee jos vaikuttaa. Mutta ei se normaalia nivelrikkoa estä saati korjaa, reumaan saattaa ollakin.
Niveloireet (artheritis) johtuvat pääasiassa huonosta nestetasapainosta. Ihmisen tulisi juoda vettä vähintään 8 lasia päivässä. Täsmälääkkeenä voi käyttää myös inkivääriä tai cayenne-pippuria paikallisesti nivelen päälle, mutta tuo nesteytys on saatava kuntoon. Aivo-ongelmat eli muistisairaudet voivat johtua myös nestehukasta tai liian vähäisestä rasvan saannista. En tiedä, onko muita turvallisia tapoja saada rasvoja, kuin pähkinät.
Kaurasta:
Irish oat soaking involves soaking steel-cut oats overnight in water, often with an acidic component like vinegar or lemon juice, to improve digestibility and speed up cooking. The traditional method involves soaking the raw oats in cold water overnight, then bringing them to a boil and simmering the next day. Soaking helps break down phytic acid, which can inhibit mineral absorption, resulting in a creamier texture and fluffier oats.
En tiedä, toimiiko tämä vehnään ja muihin viljoihin. Aika hyvä nyrkkisääntö kuitenkin on, että jos raaka-aine ei näytä syötävältä tai maistu hyvältä sellaisenaan, se ei ole tarkoitettu ihmisen syötäväksi, vaan sitä tulee käsitellä ennen syömistä. Sen vuoksi myös palkokasvit tulee liottaa, idättää ja mahdollisesti myös kypsentää. Ja jos vertaa viljoja ja palkokasveja, niin aika moni varmaan syö mieluummin hernettä palosta kuin kauraa tai vehnää pellosta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se aine oli? Sokeri? Vehnä?
Sokeri JA vehnä. En tiedä miksi puhuvat "yhdestä" aineesta, kun jutussa puhuttiin noista molemmista.
Tämä on kyllä kumma miksi juuri suomalainen hipiä ei kestä noita kun taas etelä-Euroopassa ihmisillä harvoin tulee noista ongelmia.
1. Etelä-eurooppalaiset väestöt on jalostettu sietämään paremmin viljoja.
2. Etelä-euroopassa viljat käsitellään eri tavalla, kuin täällä. Lähtien esimerkiksi pastan auringossa venyttämisestä, hapattamisesta, jne. Täällä ahne ruokateollisuus ei käsittele vaan myy.
Kauniita satuja.
Suomi on soinen maa, missä halla vie viljan ellei kosteus homehduta sitä. Viljaa
Mitä ihmeen satuja? Totuus tuo on. Se voi olla ihan hyvin myös totta, että suomi ei sovellu viljelyyn ja viljaruokavaliolle ylipäätään olosuhteidensa vuoksi.
"Viljely alkoi Suomessa noin 7 000 vuotta sitten, kun tattari (5300 eaa.) ja myöhemmin ohra (4300 eaa.) otettiin viljelyyn."
Kyllä viljat tunnettiin, mutta niitä syötiin vain vähän, ja ruisleipä oli pitkään pääasiallinen tuote. Viljely oli haastavaa, käsipelillä saada maaperä muokattua, ja sato oli sään armoilla. Siksi valtaosa ravinnosta tuli muusta kuin viljoista.
Tattarista tehtiin puuroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se aine oli? Sokeri? Vehnä?
Sokeri JA vehnä. En tiedä miksi puhuvat "yhdestä" aineesta, kun jutussa puhuttiin noista molemmista.
= pulla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se aine oli? Sokeri? Vehnä?
Sokeri JA vehnä. En tiedä miksi puhuvat "yhdestä" aineesta, kun jutussa puhuttiin noista molemmista.
Tämä on kyllä kumma miksi juuri suomalainen hipiä ei kestä noita kun taas etelä-Euroopassa ihmisillä harvoin tulee noista ongelmia.
Sokeri aiheuttaa ryppyjä myös siellä Etelä- Euroopassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se aine oli? Sokeri? Vehnä?
Sokeri JA vehnä. En tiedä miksi puhuvat "yhdestä" aineesta, kun jutussa puhuttiin noista molemmista.
Tämä on kyllä kumma miksi juuri suomalainen hipiä ei kestä noita kun taas etelä-Euroopassa ihmisillä harvoin tulee noista ongelmia.
Sokeri aiheuttaa ryppyjä myös siellä Etelä- Euroopassa.
vaiko kuiteski aurinko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se aine oli? Sokeri? Vehnä?
Sokeri JA vehnä. En tiedä miksi puhuvat "yhdestä" aineesta, kun jutussa puhuttiin noista molemmista.
Tuon mukaan jokaisen italialaisen tulisi punoittaa.
Kansat ovat erilaisia mitä ruokavalioihin tulee, eikä puhuta pelkästään allergioiden auheuttamista rajoitteista.
Ääriesimerkkinä Inuitit/Eskimot hyvin eläinperäisellä perinteisellä ruokavaliolla.
Tyynenmeren kansat eivät kestä länsimaista vehnä-/maissipitoista ruokaa josta johtuen ylipaino on siellä suhteutettuna maailman suurimpia.
Itä-Aasian kansat esim. Venäjän Tuvaanit ihan geneettisesti eivät kestä alkoholia samalla tavalla kuin esim. länsimaiset.
Punainen, verinen LIHA!