Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Muita 4-kymppisiä, jotka alkaa tajuta, että tähän hommaan
17.04.2007 |
mä sitten hyydyn loppuiäksi.
Olen puoli vuotta miettinyt, miten vaihtaisin työpaikkaa. Muutamia hakemuksia olen tehnyt, mutta yhtään haastattelukutsua ei ole tullut. Haluan hyväpalkkaisen työn, kun nyt olen valtion kitupiikkipalkoilla, tosin ehkä valtion mittapuun mukaan kohtuullisella.
Kaikenlaista koulutustakin olen miettinyt, mutta en keksi mitään mielenkiintoista tai hyödyllistä. Ja se ei saisi vaikuttaa perheen elantoon. Hem***tin asuntovelka!
Kolmanneksi olen miettinyt oman yrityksen perustamista. Mutta en jaksa myydä yhtään mitään. En ole niin kiero luonteeltani, että puhuisin jonkun väkipakolla ostamaan jotain (tai siltä musta myyminen tuntuu).
Mitä siis tehdä, tähänkö hyydyin ja alan haaveilemaan eläkepäivistä? Pienen lapsen äitinä en voi sulataa ajatusta, sillä tämä perhetilannekin tuntuu niin nuorekkaalta.
Onko muilla samoja fiiliksiä?
Terv. 3-vuotiaan tytön äiti
Kommentit (16)
olen perustanut yrityksen. En löytänyt mitään tarpeeksi haastavaa, jossa saa itse määrätä ajoistaan.
Kyllä, itse on asiakkaat hankittava. Mutta en silti koe itseäni " myyjäksi" . Minä olen asiantuntija, joka tuntee tuotteen läpikotaisin. Esittelen vain asiaani kaikella tuntemuksellani - onko se sitten myymistä? No, joo, on se.
Joudumme vielä olemaan työelämässä 30 vuotta... jos hyvin käy. Aiotko todella kitkutella vielä 30 vuotta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
38 vee. Tällä hetkellä kolmannesta lapsesta hoitovapaalla mutta tammikuussa olisi tarkoitus mennä töihin takasin, lapsi 1,5 vuotias. talous ei kestä oikein kotona oloa... ukolla kun myös suht huonosti palkattu yo-pesti...Mutta jotakin pitäisi keksiä muutakin. Mulla on myös opettajanpätevyys ja niitä hommia olen alkanut vakavasti harkitsemaan.
Osa opinnoista suoritetaan aiemmin työssä opittujen taitojen avulla.
Ja joskus riittää ihan että on päässyt pääsykokeissa sisään. Yksi tuttu lähti lukemaan tietojenkäsittelyoppia. Ei ehtinyt montaa tuntia luennolla olla, kun jo rekrytoitiin tietojenkäsittelyopin opiskelijana hommiin. Luultiin kait et on melkein gradua vaille tuossa iässä. :) No olihan hänellä jo jotain sinnepäin olevaa työkokemusta.
Ja yksi keino on mennä pomolle juttelemaan. Sanot reippaasti, että nyt olisi teikäläisen aika päästä työnkiertoon. Saat vähän vaihtelua hommiin, jos pääset vaikka osastoa vaihtamaan jne.
En tiedä tuosta, onko jokin ikäraja, mutta onkos tämänikäisille mahdollisuus myös vuorotteluvapaaseen. Joskus ainakin oli. Siinä ei niin kovasti putoa palkka ja sinä aikana saa käydä muualla töissä (ilmoittaudu vaikka Eila Kaisla tyyppisiin työnvälitystoimistoon) tai voit opiskella.
En minä ainakaan aio vielä paikalleni juurtua.
Terv. 4-kymppinen minäkin
Paljon järkevämpää kuin yrityksen kanssa stressaaminen tms. Pidät kaikki mahdolliset sapattivapaat myöhemmin ja keskityt perheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Nykyisin n. 5v per työpaikka on sopiva aika, sitten pitäisi katsella muuta.
Minulla on 2 pientä lasta, mikä ei kaikille ole mieleen. Palkkatoiveeni on korkea, koska kokemusta riittää monelta alueelta, mutta firmat karsivat kustannuksia, ja mieluummin palkkaavat harjoittelijoita tai suoraan koulusta valmistuvia. Asuntolainan vuoksi en suostu huononpaan, kuin mitä tällä hetkellä saan. Ehkä sitten tulevaisuudessa, jos työ tuntuu mielekkäältä ja työaika kohtuullisemmalta, voisin alentaa palkkatoivetta. Olen samaa mieltä, että suhteilla saa, ja sen vuoksi kannattaa niitä kontakteja luoda työpaikkaa vaihtamalla sopivassa rytmissä. Liian usein tapahtuva vaihto taas aiheuttaa ihmettelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. minusta oli hyvä idea joltain vastikään perustaa yksityisen, kotikäyntejä tekevän kätilön vastaanotto.
Raadoin 20 vuotta oman firman kanssa. Nyt olen kotona ja otan lokoisasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankin pari vuotta sitten lisäkoulutuksen kautta uuden pätevyyden sen myötä napsahti vasta nelikymppisenä eläkevirkakin kohdalle. Ihan tyytyväisenä aion jämähtää tähän hommaan, ainakin joksikin aikaa. Asuntolainakin vetelee viimeisiään, joten kohta voisikin panostaa vaikka perheen kanssa matkailuun.
t. nelikymppinen kolmen koululaisen äiti
Ihan vielä et ole pakotettu vaihtamaan alaa, mutta ikä alkaa painaa, mitä lähemmäksi viittäkymppiä menet. Jos työ tympii, niin sinun on oman mielenterveytesi vuoksi vaihdettava työtä. Ajattele, että sinulla on vielä 25 vuotta samaa työtä jäljellä!!
" Muutama" työhakemus ei ole paljoa. Hae harkitusti vain niitä, mitä ehdottomasti haluaisit tehdä. Lykkyä tykö!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla vaikuttaa lisäksi se, että en todennäköisesti terveydellisistä syistä pystyisikään tekemään tätä työtä lopun ikääni. Neljäänkymppiin on pari vuotta aikaa, joten nyt pitäisi alkaa ratkaisuja tekemään. Se on vaan niin vaikeeta... Ilman lisäkoulutusta en varmasti saisi mitään mielekästä työtä, mutta pitkään opiskeluaikaan ei olisi varaa. Hemmetin ikärasismi, kauheeta, että aika loppuu, vaikka tuntee itsensä ihan nuoreksi vielä!
hommia, vaikka tuntuisi että " tuota paikkaa en ikinä saa" .
ja muista myös netin kautta haku - monilla suurilla yrityksillä voi jättää avoimen hakemuksen, vaikka vapaita paikkoja ei juuri nyt olisi - itseeni on aikoinaan otettu mm yhteyttä tuollaisen perusteella.
netissä on pilvin pimein headhunter-yrityksiä jonka kautta voi hakea vapaita tai jättää avoimen hakemuksen. vaatii toki rekisteröitymisen, mutta se nyt tuskin haittaa.
muista että cv:n pitää olla " hyvä" ja oikein tehty!
Alue: Aihe vapaa
Minä vaihdoin paremmin palkattuun/parempaan työhön pari vuotta sitten 45v ja nyt olisi vielä parempi tehtävä tiedossa. Ja tuskin jää viimeiseksi - vielähän tässä on reilusti toistakymmentä vuotta työaikaa. Nykyisin n. 5v per työpaikka on sopiva aika, sitten pitäisi katsella muuta.