Halleluja! Pääsen vihdoin eroon lapsiperheiden ulinasta ja kolinasta
Uuden (hissittömän) asunnon pyörävarastossa ei näkynyt yksiäkään lastenrattaita.
Kommentit (11)
Siellä taitaa nyt olla rollaattorisi.
Vierailija kirjoitti:
Siellä taitaa nyt olla rollaattorisi.
Ei todellakaan ole :D
Ap
Hiljaista on. Entisessä asunnossa oli varhaisesta aamusta iltaan saakka itkua, huutoa ja juoksua. Vanhempienkin motoriikka taantuu jostain syystä pikkulapsen tasolle, kun perheeseen syntyy vauva.
Ap
Kävitkö nisti jo varastot tsekkaamassa?
Mene pois.
Vierailija kirjoitti:
Hiljaista on. Entisessä asunnossa oli varhaisesta aamusta iltaan saakka itkua, huutoa ja juoksua. Vanhempienkin motoriikka taantuu jostain syystä pikkulapsen tasolle, kun perheeseen syntyy vauva.
Ap
Sinulla ei, koska poltat kannabista. Et taivu ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Hiljaista on. Entisessä asunnossa oli varhaisesta aamusta iltaan saakka itkua, huutoa ja juoksua. Vanhempienkin motoriikka taantuu jostain syystä pikkulapsen tasolle, kun perheeseen syntyy vauva.
Ap
Sama kokemus mulla. Yläkerrassa asui lapsiperhe. Ihmettelen, miten ihan fiksun oloiset ihmiset menettävät viimeisetkin aivosolunsa, kun heistä syntyy jotakin niin ihmeellistä kuin oma pentu. Se lapsi on sitten kaiken keskipiste ja vanhemmat ryhtyvät lässyttämään, sössöttämään, leikkimään, konttaamaan lattialla, kaatamaan huonekaluja, kolistelemaan, tömistelemään, hakkaamaan lattiaa, sotkemaan ja rikkomaan paikkoja yhdessä ihmeellisen pershedelmänsä kanssa.
Onneksi asun kerrostalossa jossa minulla ei ole yhtään seinänaapuria.
Vierailija kirjoitti:
Siellä taitaa nyt olla rollaattorisi.
Ja kohta alkaa ap:no ulina ja kolina rappusissa, kun ei ole hissiä.😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä taitaa nyt olla rollaattorisi.
Ja kohta alkaa ap:no ulina ja kolina rappusissa, kun ei ole hissiä.😂
Mikä ihmeen ulina ja kolina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaista on. Entisessä asunnossa oli varhaisesta aamusta iltaan saakka itkua, huutoa ja juoksua. Vanhempienkin motoriikka taantuu jostain syystä pikkulapsen tasolle, kun perheeseen syntyy vauva.
Ap
Sama kokemus mulla. Yläkerrassa asui lapsiperhe. Ihmettelen, miten ihan fiksun oloiset ihmiset menettävät viimeisetkin aivosolunsa, kun heistä syntyy jotakin niin ihmeellistä kuin oma pentu. Se lapsi on sitten kaiken keskipiste ja vanhemmat ryhtyvät lässyttämään, sössöttämään, leikkimään, konttaamaan lattialla, kaatamaan huonekaluja, kolistelemaan, tömistelemään, hakkaamaan lattiaa, sotkemaan ja rikkomaan paikkoja yhdessä ihmeellisen pershedelmänsä kanssa.
Onpa ikävää. Olen itse asunut kahdessa jykevässä, satavuotiaassa kivitalossa, joista ei olisi ikinä voinut kuvitella miten äänet tulevat läpi.
Yhdessä oli nelimetriset huoneet, mutta niin vain ihan tavalliset askeleet kuuluivat selvästi. Yläkerran asukas yllättyi itsekin kun sattumalta kuuli meillä lapsensa kävelevän kotonaan. Lisäksi kuului WC:n hormista kaikki yläkerran vessan äänet.
Toisessa asui lapsiperhe yläpuolella, ja he tietysti liikkuivat enemmän ympäri huoneistoa kuin kirjoituspöytätyötä tekevä aikuinen. Kyllä kuului, kun perhe oli kotona. Eivät varmasti itse edes ajatelleet, että äänistä olisi haittaa.
Että harva ihan tahallaan mekkaloi, tai tiedostaa että syntyy paljon ääntä.
Onnea