Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle <3
Kommentit (62895)
Vierailija kirjoitti:
Päädytäänköhän me lopulta samalle hautausmaalle.
Samaan marmoriin, niin kuin Antti Railiokin laulaa. 🙂
Minulle kelpaisi kaivatun kanssa lyhyempikin hauskanpito, ehkä se olisi jopa parempi niin kummallekkin.
Toivottavasti sukuhautaan, eikä johonkin sankarihautoihin.
Vierailija kirjoitti:
Minulle kelpaisi kaivatun kanssa lyhyempikin hauskanpito, ehkä se olisi jopa parempi niin kummallekkin.
Lupaan olla nopea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ois rakastunut eikä kaipaisi, tuntuisikohan, että tarvitsee rakkautta? Monet elävät yksin ja ihan tyytyväisinä kaipaamatta mitään tai ainakaan parisuhdetta. Kun kaivattua ei ole saatavilla, miten pääsee tilaan, jossa voi elellä ilman rakkautta?
Ei ilman rakkautta tarvii elellä kenenkään, vaikka ei suhteessa oliskaan. Pitää vaan löytää tiensä alkulähteelle, mistä kaikki rakkaus on saanut alkunsa. Silloin ei elä enää koskaan ilman rakkautta eikä tarvitse ketään toista ihmistä, ollakseen täysin kokonainen.
Jumalan rakkaus ei poista inhimillisen rakkauden tarvetta.
Ei tietenkään. Taivaan Isän rakkaushan ilmenee meille tosi usein ihmisten kautta. Ja eläinten. Ja muun luonnon. Jotkut vaan sekoittaa himon rakkauteen, ja ovat siksi aina vailla jotakin. Tyytymättömiä, masentuneita, ahdistuneita, levottomia, koska ei himo koskaan tyydyty himoitsemalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle kelpaisi kaivatun kanssa lyhyempikin hauskanpito, ehkä se olisi jopa parempi niin kummallekkin.
Lupaan olla nopea.
Sori, en pidä hauskaa miesten kanssa. :)
Vierailija kirjoitti:
Päädytäänköhän me lopulta samalle hautausmaalle.
Juu, ollaan samaa tuhkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei kukaan ole sanonut valinneensa minua. 😂
Nää valintajutut muistuttaa mua aina yhdestä noloimmista sekoiluistani. Olin umpirakastunut varattuun ja jonkinlaisessa rakkauspsykoosissa ja sekaisin omien tunteideni kanssa jne, tilassa, jossa en ollut koskaan ollut, enkä järjen ihmisenä ymmärtänyt täysin, mitä tapahtuu.
En muista, miten keskustelu siihen meni, mutta aloin jauhaa jotain käsittämättömän typerää siitä, kuinka kaivattu valitsee puolisonsa minun sijaani. Ikään kuin olisi edes ollut mitään valintatilannetta. Luulin vain niin, koska olin kuin huumeissa omissa tunteissani. Typerästi kuvittelin hänelle samoja tunteita kuin itselläni oli, vaikka jälkikäteen ajatellen olin kevyt huvitus jonka perään ei käännytä katsomaan kun on se yhden yön ilottelu saavutettu. Tietenkin hän unohti mut ja jatkoi puolisonsa kanssa, jonka kanssa oli perhe, historia, tulevaisuus ja kaikki. Hävettää edelleen. Kaipaan edelleen.
Just tuon takia kannattaa jättää se yhen yön ilottelu väliin, niin ei menetä mitään ja voi jatkaa helposti matkaansa. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy luovuttaa ja päästää irti ajatuksesta, että jotain olisi saati tulisi. Yksipuolista, se taisi olla totuus.
Näin varmasti on, jos olet asian henkilökohtaisesti kysynyt ja selvittänyt. Silloin onkin viisasta mennä eteenpäin.
Olisi varmasti 'luonnollisesti' esille tullut, jos kiinnostus molemminpuolista olisi.
Millä tavalla sinun kiinnostuksesi tuli esille hänelle?
Ei sillä ole väliä.
Miten ajattelit, että se näkyy toisesta, jos et itsekään näytä?
Se puoliso oli kaiken yhteistyön ja ymmärryksen este, mutta ymmärrä tahallas väärin tai ihan miten haluat.
Kurssi kohti oikeaa satamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä sun silmiäsi.
…etenkin perssilmää
Miten sulla voi olla sitä ikävä kun et ole päässy....?
Eiks se ollukaa OF? Esittelee rypytetyissä per. Silmäänsä.. Aika paha jos ei rahallakaan saa...
Vierailija kirjoitti:
Se puoliso oli kaiken yhteistyön ja ymmärryksen este, mutta ymmärrä tahallas väärin tai ihan miten haluat.
Ymmärrän sinua. :)
Vierailija kirjoitti:
Se puoliso oli kaiken yhteistyön ja ymmärryksen este, mutta ymmärrä tahallas väärin tai ihan miten haluat.
Mitä jos vaikka kertoisit asiat minulle eikä menneelle puolisolle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te aina syyllistätte ihmisiä jotka on tehny päätöksensä?
Tää on kaipausketju eikä täällä saa luovuttaa, ei olla huonoja päiviä eikä kokea toteumaa toivottomana. Ilon kautta vaikka väkisin!
Luovuttaminen tapahtuu niin että häivyt huitsin Nevadaan ketjusta etkä selittele ja petä itseäsi kirjoittamalla luovuttamisesta. Jos olet luovuttanut et todellakaan tule kaipaus ketjuun. Ja muistathan kertoa myös kaivatullesi!
Kauheen kiree oot. Ketä kaipaat?
Vierailija kirjoitti:
Kurssi kohti oikeaa satamaa.
Tai oikeammin maaliviivaa😅
Vierailija kirjoitti:
Päädytäänköhän me lopulta samalle hautausmaalle.
Riippuu kahdesta asiasta. Jos meitä ei tule, en tiedä, olenko täällä lopun elämää sivusta kitumassa. Jos tulee, en tiedä, kenen kanssa haluat tulla haudatuksi.
Tässä on nyt isommat asiat kyseessä kuin jotkut puolisot. Mitenkään väheksymättä ketään.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on nyt isommat asiat kyseessä kuin jotkut puolisot. Mitenkään väheksymättä ketään.
Mutta kerroppa miten näin isot asiat voi mennä näin pieleen?
Minä kaipaan, koska kyllä hän ihan itsenään minut hurmasi ja rakastuin häneen. Ei sitä mikään pettymys ja harmitus ole pois pyyhkinyt.