Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle

Vierailija

49381/92082 |

04.07.2026 | 19:14

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän minun pitäisi sanoa? Ihastuin äärettömän voimakkaasti naiseen, jota en koskaan oppinut oikeasti tuntemaan, mutta josta luulen nähneeni silti perimmäisen. Erehdyinkö? En tiedä. Jollakin tavalla olen hänessä kiinni, vaikka järki-ihmisenä en näillä pohjilla ole valmis tekemään tämän asian eteen mitään. Samaan aikaan eräs nainen, jota en myöskään tunne, vaikuttaisi myös minulle sopivalta ja ulkonäkönsä vaikuttaa minuun miehenä. En tee kenenkään suuntaan mitään, koska on niin monta asiaa, joiden vuoksi en voi. Suurimmat lähtee minusta itsestäni, enkä niihin voi vaikuttaa. Yhteen olen ollut oikeasti valtavan ihastunut, mutta en tunne ja on myös syytä epäillä, ja toiseen en ole varsinaisesti ihastunut, mutta uskoisin olevan minulle sopiva ja ulkoisesti vetää puoleensa.

Järki sanoo, että ota selvää tästä jälkimmäisestä, mutta jos olen rehellinen, sydän on kiinni ensin mainitussa. Minä en halua kiusata ketään, minulle on naisia jonossa ihan oikeasti, mutta omastakin takaa on todella paljon itsestä riippumattomia ongelmia. Kenelle lähettäisin terveisiä, vai jättäisinkö lähettämättä. Vaikka kuinka haluaisin kaikille hyvää, myös itselleni, en tiedä yhtään, mitä pitäisi tehdä. En ole vähääkään kusipää, mutta minä en voi tehdä yhtään mitään ilman, että minua joku pitää kusipäänä. Olisi helpompaa, jos en oikeasti piittaisi muistakin.

Ihan normaaleja ongelmia tuollaiset, vaikka viestistä ei juuri tule oloa että olisi kovin hyvin hallinnassa tilanne. Pelkästään tässä ketjussa on varmasti miehiä joilla on kokemusta runsaasta ja aktiivisesta tarjonnasta, mutta ehkä vähän paremmin kasassa oma pää. Ja naiset pääsääntöisesti elää sellaisessa maailmassa aina. Niiltä aivan käsittämättömiltä tuntuvilta suuttumisilta on mahdoton välttyä, joten turha stressata niistä. Jos kertoisin kaikki tapaukset että miten pahasti mulle on monta kertaa suututtu vaikka oon yrittänyt käytännössä kaikkeni ollakseni mahdollisimman hyvä toisia kohtaan, niin johan rapisisi usko ihmisiin lukijalta. Joten et voi ottaa vastuullesi sitä jos muut ei kestä sitä ettei sua kiinnosta joku lyhyt tuttavuus sen enempää tai et ole varma tai muutat mielesi tai jotain vastaavaa. Ei tule ollenkaan fiilis tuosta että olisit kusipää. Enemmänkin että olet vähän liiankin huomaavainen muiden tunteita kohtaan ja sun pitäisi enemmänkin löytää itsesi ja omat tunteesi. Yritä ainakin laittaa ne hetkeksi etusijalle ja yritä vaikka jutella noista asioista sellaisten miesten kanssa joilla on sama tilanne, mutta hallinnassa se.

Kiitos siitä, että et pidä minua kusipäänä. En minä ole, mutta olen kai jollakin tapaa rikki. En saanut lapsena koskaan itselleni mitään edes haluta, ja aina oli ihmisiä, jotka milloin mistäkin syystä kokivat tarvetta kertoa, mikä kaikki minussa on vikana. Vaikka olen myöhemmin huomannut, että minä oikeasti kelpaan todella monelle, ei lapsuuden traumoja ole helppo ohittaa.

Monta kertaa nuoruudessa minua naiset lähestyi, mutta kun minut oli opetettu ajattelemaan, että olen ruma ja outo, luulin niitä aina vit*tuiluksi ja kiusanteoksi. Olen koettanut kasata itseäni, ja apua on ollut maailmanlaajuisesti tunnetuista naistähdistä, jotka Suomen lomallaan ovat halunneet minulta muutakin kuin neuvoja mökin toimintoihin, mutta traumat ovat syvällä. Ehkä vielä jokin päivä opin, että minussa ei ole mitään vikaa.

Niin, nuo kaikki asiat näkyvät ihmisestä kyllä. Ainakin jos on kokenut samaa niin tunnistaa ne kyllä. Elämässä on outo tasapaino, että ihmiset rikkoo ja ihmiset korjaa. Ihmisten kauniit sanat ja eleet ovat paljon vaikuttavampia ja merkittävämpiä. Ne voi työntää oikealle radalle siten, että se mikä tuntui traumalta muuttuu karaisukokemukseksi ja itsensä rakentaa vakaan pohjan päälle uudestaan. Älä rakenna huojuvaa tornia mikä helposti käy jos on liikaa huomiota muttei käsittele asioita kunnolla.

Yritän ja haluan olla kaikille hyvä ja reilu. Minulla on oma taakkani, joka vaikuttaa elämääni, mutta ei se ole helppoa aina. Tunnen monesti syyllisyyttä turhaan, sillä en minä ole oikeasti vastuussa jos joku minuun ihastuu ilman omaa myötävaikutusta. Olen matkalla oppimaan. On tavallaan tragikoomista, että olen aivan täysi tavis, mutta minua on keskusteluissa parhaiten ymmärtäneet kaikkien haluamat maailmantähdet. Olen minä tavallaan leuhka siitä, että sellaiset ovat lauetessaan kastelleet naamani oikein kunnolla, mutta samalla häpeän ja tunnen kelpaamattomuutta. Muistakaa jokainen, että varsinikin lapsena koetut traumat seuraavat herkästi läpi elämän.

Vastaa

Tapahtumat

Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle <3

Kommentit (92082)