Mitä tehdä kun vanhemmilla vuorosysteemi ja lapsi pelkää isän luona olevaa koiraa?

Lapsi ilmeisesti tykkää isästään joten kannattaisi hakea apua koiran koulutukseen, ettei se hauku tai murise, ja jättää lapsen rauhaan muutenkin. Lapselle pitää opettaa että koira on kiltti ja sitä voi silittää nätisti, koiran pitää antaa nukkua ja syödä rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vuoroviikkosysteemiä yleensä noin pienellä, taitaakin olla taas trollaus.

Ei ole trolli. Ei ole myöskään vuoroviikkosysteemi, vaan lapsi on aina 2 yötä kummallakin ja vaihtaa taas. 

Mietipä millaiselta elämäsi tuntuisi, jos pitäisi kahden päivän välein vaihtaa jatkuvasti olinpaikkaa?

Edelleenkin saa antaa neuvoja miten lapsen saa erotilanteessa asumaan itselleen, kun virallinen sopimus vaatii myös toisen huoltajan suostumuksen. 

Ei onnistu juridisesti. Se mitä voit tehdä on hylätä lapsen kokonaan isänsä armoille ja antaa tilastojen puhua puolestaan, ehkä paeta henkesi edestä mätänevää r aiskarisuomea, missä polygamiset pornorunkkari-isät kasvattavat lapsia kuin afrikassa konsanaan.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ilmeisesti tykkää isästään joten kannattaisi hakea apua koiran koulutukseen, ettei se hauku tai murise, ja jättää lapsen rauhaan muutenkin. Lapselle pitää opettaa että koira on kiltti ja sitä voi silittää nätisti, koiran pitää antaa nukkua ja syödä rauhassa.

Ongelma ei ole koirassa. Koittakaa nyt edes nähdä sen läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3 v vuoroviikkoilee ja sinä ihmettelet, miksi itkee?

Ei vuoroviikkoile vaan vuorottelee. On neuvolan suosittelema että lapsi näkee kumpaakin vanhempaa muutaman päivän välein eikä isä suostu esimerkiksi joka toiseen viikonloppuun. Itse pitäisin lapsen vaikka joka päivä, mutta kun en ole ainoa vanhempi. :) 

Joka tapauksessa sekaisin kuin seinäkello, kun jatkuvasti pitää vaihtaa.

Huomatkaa maininta, että isä ei suostu joka toiseen viikonloppuun. Se olisi todennäköisesti parempi ratkaisu niin pienelle  lapselle. Kouluikäisenä voisi sitten muuttaa systeemiä. En sano enempää, kun tänään on isänpäivä. Aloituksesta muistui mieleen lehtijuttu vuosien takaa. Vaimo ja lapset pelkäsivät isokokoista agressiivista koiraa, mutta aviomies ei suostunut luopumaan koirasta. Nainen kertoi tilanteesta lehdessä anonyymisti.

Vierailija kirjoitti:

3 v vuoroviikkoilee ja sinä ihmettelet, miksi itkee?

Tämä! Herrajumala sentään aikuiset ihmiset, jotka teette lapsia ja aiheutatte itsekkyydellänne traumoja jo lähes syntymästä asti. 3-vuotiaan lapsen ei pitäisi joutua vuoroasumiseen. Hänellä pitää olla yksi koti, missä kokee olevansa turvassa. Tuon ikäinen lapsi kokee joka ikinen kerta hylkäämisreaktiota joutuessaan eroon lähivanhemmastaan, yleensä äidistä. Joka toinen viikonloppu isälle ja mahdollisesti joitain parin tunnin iltoja isän luona siinä välissä, mutta järkyttävää kuulla, että joku laittaa 3-vuotiaan vuoroasumiseen. Tuon ikäiset eivät ymmärrä aikamääreitä ja sitä, miten kauan joutuu olemaan erossa ensisijaisesta hoitajastaan. Kyllä siellä isän luona ahdistaa jokin muu kuin kiltti koira.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3 v vuoroviikkoilee ja sinä ihmettelet, miksi itkee?

Ei vuoroviikkoile vaan vuorottelee. On neuvolan suosittelema että lapsi näkee kumpaakin vanhempaa muutaman päivän välein eikä isä suostu esimerkiksi joka toiseen viikonloppuun. Itse pitäisin lapsen vaikka joka päivä, mutta kun en ole ainoa vanhempi. :) 

Näkeminen ei ole öitsimistä. Voit vaikka viedä hänet päivävierailulle ja käydä hakemassa illansuussa pois. Sinun systeemilläsi voi tulla unihäiriöitä jo lapsuusaikana, eikä niistä sitten pääse eroon koko loppuikänään.

Ei tuo ole mikään äidin yksin päätös repiä pikkulasta kappaleiksi. Mies haluaa omistella lasta ja sosiaalitantat haluavat että isejä osallistetaan keinolla millä hyvänsä. Täyttä lapsenrääkkäystähän tuo on, mutta heille tärkeämpää on miehen miellyttäminen kuin lapsen hyvinvointi. Jälkipyykki korjataan sitten kun lapsi on aikuinen psykopaatti. Suuri osa ongelmia alkaa tosin jo kouluaikana. Noooo, sitten on pharma joka voi tunkea lapsen täyteen huumeita. Ja näin yksi ihmisuhri taas saatu aikaan, mies syyttää naista kun itse paskoo kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3 v vuoroviikkoilee ja sinä ihmettelet, miksi itkee?

Ei vuoroviikkoile vaan vuorottelee. On neuvolan suosittelema että lapsi näkee kumpaakin vanhempaa muutaman päivän välein eikä isä suostu esimerkiksi joka toiseen viikonloppuun. Itse pitäisin lapsen vaikka joka päivä, mutta kun en ole ainoa vanhempi. :) 

Näkeminen ei ole öitsimistä. Voit vaikka viedä hänet päivävierailulle ja käydä hakemassa illansuussa pois. Sinun systeemilläsi voi tulla unihäiriöitä jo lapsuusaikana, eikä niistä sitten pääse eroon koko loppuikänään.

Ei tuo ole mikään äidin yksin päätös repiä pikkulasta kappaleiksi. Mies haluaa omistella lasta ja sosiaalitantat haluavat että isejä osallistetaan keinolla millä hyvänsä. Täyttä lapsenrääkk

Ymmärrättekö, että lapsia pakotetaan tapaamaan jopa isejä, jotka ovat r aiskanneet lapsen. Heidät pakotetaan eheyttävään terapiaan isukin kanssa. Koska "lapsen oikeus isään" eli käytännössä siittäjäkoiraan omistajuus lapseen.

Mitäpä tuohon voi sanoa. Ei voi suositella synnyttämistä kenellekään tässä maassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vuoroviikkosysteemiä yleensä noin pienellä, taitaakin olla taas trollaus.

Ei ole trolli. Ei ole myöskään vuoroviikkosysteemi, vaan lapsi on aina 2 yötä kummallakin ja vaihtaa taas. 

Mietipä millaiselta elämäsi tuntuisi, jos pitäisi kahden päivän välein vaihtaa jatkuvasti olinpaikkaa?

Isän oik.. siis lapsen oikeus isäänsä on tärkeämpi kuin mikään muu suomessa.

Yksikään aikuinen ei haluaisi asua kahta päivää kerrallaan yhdessä paikassa ja sitten taas 2 toisaalla. Miksi lapset pakotetaan tällaiseen älyttömyyteen? Lapsista tulee juurettomia traumapotilaita eikä heillä ole kotia missään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3 v vuoroviikkoilee ja sinä ihmettelet, miksi itkee?

Ei vuoroviikkoile vaan vuorottelee. On neuvolan suosittelema että lapsi näkee kumpaakin vanhempaa muutaman päivän välein eikä isä suostu esimerkiksi joka toiseen viikonloppuun. Itse pitäisin lapsen vaikka joka päivä, mutta kun en ole ainoa vanhempi. :) 

Mitä mieltä isä on itkevästä lapsesta? Yleensä vanhempi pyrkii ajattelemaan lapsensa parasta.

Mies saattaa jopa nauttia siitä, että lapsi pelkää. Tarkoitan, että jos hän on henkisesti epävakaa. Toivottavasti olen väärässä.

Mikä ihmisiä vaivaa, kun he eroavat pikkulapsiaikana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3 v vuoroviikkoilee ja sinä ihmettelet, miksi itkee?

Ei vuoroviikkoile vaan vuorottelee. On neuvolan suosittelema että lapsi näkee kumpaakin vanhempaa muutaman päivän välein eikä isä suostu esimerkiksi joka toiseen viikonloppuun. Itse pitäisin lapsen vaikka joka päivä, mutta kun en ole ainoa vanhempi. :) 

Joka tapauksessa sekaisin kuin seinäkello, kun jatkuvasti pitää vaihtaa.

 

Huomatkaa maininta, että isä ei suostu joka toiseen viikonloppuun. Se olisi todennäköisesti parempi ratkaisu niin pienelle  lapselle. Kouluikäisenä voisi sitten muuttaa systeemiä. En sano enempää, kun tänään on isänpäivä. Aloituksesta muistui mieleen lehtijuttu vuosien takaa. Vaimo ja lapset pelkäsivät isokokoista agressiivist

Isän ei tarvitse suostua jos haetaan oikeuden päätös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi te ihmiset eroatte, kun on pienet lapset? Voi kai sitä lastakin vähän ajatella. Aina kaikki kuuntelee vain sydämensä ääntä ja ikinä ei ajatella lapsen parasta. Yksi koti 3-vuotiaalle ja vanhemmat kantavat vastuun tekemisistään. Teidän pitää kummankin tehdä uhrauksia lapsen vuoksi. Ei tuo ole oikein lasta kohtaan. 

Mies halusi erota. Ei voi pakottaakaan jäämään. 

No sitten mies ymmärtäköön päätöksensä seuraukset ja luopukoon lapsesta myös. Itsekäs mies.

Todellakin, jos itse lähtee niin huoltajuus jää äidille. Nyt teit huonon diilin kun suostuit tähän.

Vaadi yksinhuoltajuus, perusteet on.

Ei sillä huoltajuudella ole väliä onko yksin- vai yhteishuolto. Väliä on tapaamissopimuksella ja pienellä lapsella tulee olla yksi koti ja pieniä iltatapaamisia toisen huoltajan kanssa, viikonloppuna 1, max 2 yötä poissa kotoa. Koira ei ole ongelma vaan häntä ahdistaa mennä isälle, sillä ymmärtää, että ei ole menossa kotiinsa vähään aikaan, mutta ei myöskään käsitä aikamääreitä ja kaksi yötä tuntuu todella pitkältä ajalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ilmeisesti tykkää isästään joten kannattaisi hakea apua koiran koulutukseen, ettei se hauku tai murise, ja jättää lapsen rauhaan muutenkin. Lapselle pitää opettaa että koira on kiltti ja sitä voi silittää nätisti, koiran pitää antaa nukkua ja syödä rauhassa.

Ongelma ei ole koirassa. Koittakaa nyt edes nähdä sen läpi.

"Lapsi pelkää mennä isälleen koiran takia." Mikä tässä on epäselvää?

Nämä tapaukset määrätään yleensä lopulta äidille mutta älä ny hitto suostu tollaseen järjestelyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ilmeisesti tykkää isästään joten kannattaisi hakea apua koiran koulutukseen, ettei se hauku tai murise, ja jättää lapsen rauhaan muutenkin. Lapselle pitää opettaa että koira on kiltti ja sitä voi silittää nätisti, koiran pitää antaa nukkua ja syödä rauhassa.

Ongelma ei ole koirassa. Koittakaa nyt edes nähdä sen läpi.

"Lapsi pelkää mennä isälleen koiran takia." Mikä tässä on epäselvää?

Se että lapsi pelkää.. lapsi ei edes tiedä mitä tässä pelkää. 3v. Vähän hei aivoja kehiin taas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vuoroviikkosysteemiä yleensä noin pienellä, taitaakin olla taas trollaus.

Ei ole trolli. Ei ole myöskään vuoroviikkosysteemi, vaan lapsi on aina 2 yötä kummallakin ja vaihtaa taas. 

Mietipä millaiselta elämäsi tuntuisi, jos pitäisi kahden päivän välein vaihtaa jatkuvasti olinpaikkaa?

Edelleenkin saa antaa neuvoja miten lapsen saa erotilanteessa asumaan itselleen, kun virallinen sopimus vaatii myös toisen huoltajan suostumuksen. 

Pitää olla kaksi lapsensa parasta ajattelevaa aikuista ja tasapainoista vanhempaa.

Kerropa miten saa ikävästi toimivan aikuisen muuttumaan "mukavaksi ja yhteistyöhalukkaaksi". Olen ollut tilanteessa, jossa pelkäsin koko ajan, kun lapsi oli toisen vanhempansa luona. Lapsella on ollut myöhemmin elämässä suuria vaikeuksia eikä hän tule enää työkykyiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ilmeisesti tykkää isästään joten kannattaisi hakea apua koiran koulutukseen, ettei se hauku tai murise, ja jättää lapsen rauhaan muutenkin. Lapselle pitää opettaa että koira on kiltti ja sitä voi silittää nätisti, koiran pitää antaa nukkua ja syödä rauhassa.

Ongelma ei ole koirassa. Koittakaa nyt edes nähdä sen läpi.

"Lapsi pelkää mennä isälleen koiran takia." Mikä tässä on epäselvää?

Se että lapsi pelkää.. lapsi ei edes tiedä mitä tässä pelkää. 3v. Vähän hei aivoja kehiin taas

Kyllä mun 3-vuotias osaa kertoa mikä pelottaa, oli se mörkö, koira tai mikä hyvänsä. Älkää aliarvioiko lapsia ja olkaa mustamaalaamatta isiä, kaikki eivät ole huonoja ja pahoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3 v vuoroviikkoilee ja sinä ihmettelet, miksi itkee?

Tämä! Herrajumala sentään aikuiset ihmiset, jotka teette lapsia ja aiheutatte itsekkyydellänne traumoja jo lähes syntymästä asti. 3-vuotiaan lapsen ei pitäisi joutua vuoroasumiseen. Hänellä pitää olla yksi koti, missä kokee olevansa turvassa. Tuon ikäinen lapsi kokee joka ikinen kerta hylkäämisreaktiota joutuessaan eroon lähivanhemmastaan, yleensä äidistä. Joka toinen viikonloppu isälle ja mahdollisesti joitain parin tunnin iltoja isän luona siinä välissä, mutta järkyttävää kuulla, että joku laittaa 3-vuotiaan vuoroasumiseen. Tuon ikäiset eivät ymmärrä aikamääreitä ja sitä, miten kauan joutuu olemaan erossa ensisijaisesta hoitajastaan. Kyllä siellä isän luona ahdistaa jokin muu kuin kiltti koira.

Kerropa tämä maamme lainsäätäjille ja oikeusasteille ja ala ajaa tuntuvaa muutosta näkyvästi ja äänekkäästi!

Ketjussa ei edes ymmärretä lapsen kehitystä.

3v on ihan kypsä sanoittamaa omat tunteensa kun moni aikuinenkaan ei sitä ole.

Jep jep

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ilmeisesti tykkää isästään joten kannattaisi hakea apua koiran koulutukseen, ettei se hauku tai murise, ja jättää lapsen rauhaan muutenkin. Lapselle pitää opettaa että koira on kiltti ja sitä voi silittää nätisti, koiran pitää antaa nukkua ja syödä rauhassa.

Ongelma ei ole koirassa. Koittakaa nyt edes nähdä sen läpi.

"Lapsi pelkää mennä isälleen koiran takia." Mikä tässä on epäselvää?

Koira ei ole ongelma vaan se, että joutuu olemaan öitä pois kotoa. Lapsi on ahdistunut, kun hänellä ei ole yhtä selkeää kotia vaan häntä pallotellaan lyhyin aikavälein kahden kodin väliä. Haluaisitko itse elää niin? Ei ole rajaa aikuisten itsekkyydellä ja neuvolassa jopa neuvottu toimimaan näin? Mitä he l v e t ti ä? Eikö sielläkään ole yhtään vastuullista aikuista töissä?