Millaisessa koulussa (rakennus) sinä aloitit oppivelvollisuutesi?

Se oli yksikerroksinen pieni rakennus, jota sanottiin viipalekouluksi, koska siinä oli vain 1. ja 2. luokat (ainakin ykkösiä oli kaksi rinnakkaisluokkaa, varmaan kakkosiakin), ja ala-asteen ylemmät luokat olivat parinsadan metrin päässä isommassa koulurakennuksessa. Koulussamme oli muistaakseni punamullan väriset lautaseinät ja vain yksi käytävä, jonka varrella luokkahuoneet ja vessat olivat. Pihamaa oli asfaltoitu koulun ympäriltä ja hiekkapohjaista reunoilta. Asfaltille oli maalattu hyppyruudukkoja, ja pihalla taisi olla myös ainakin keinut. Koulun takaa alkoi metsä ja pururata, jossa keväällä ja syksyllä käytiin hölkkäämässä ja talvella hiihtämässä. Ruokakärryt vedettiin lounasaikaan käytävästä luokkaan ja söimme omilla paikoillamme istuen. Ekan luokkani jälkeen perheemme muutti toiselle paikkakunnalle ja tästä on jo yli 40 vuotta aikaa enkä ole käynyt siellä katselemassa sen jälkeen, joten muistikuvani koulunaloitusmiljööstäni eivät ole ihan kirkkaita. Esim. sitä en yhtään muista, oliko siellä opettajainhuonetta tai miten ruoka tuotiin kouluumme - ei kai niin pienessä "rivitalossa" omaa keittolaa mahtunut olemaan, ehkä.

Pienessä punaisessa puukoulussa 

Vankilamainen sisäpiha, ja vessakopit olivat ovettomia.

Sinertävä uudehko koulurakennus joka oli rakennettu 50-luvun alussa. Entinen vanha, puulämmitteinen  koulu paloi maan tasalle. Aloitin koulun 1966. Rakennuksessa oli 2 luokkahuonetta ja voimistelusali. Yläkerrassa sunnon kahdelle opettajalle ja alakerrassa keittäjä/ talonmiesparille. Eka-ja tokaluokka olivat samassa, meitä oli muistaakseni 6 tai 7. Syömään mentiin käytävälle jossa oli pöytä, jonka päässä opettaja söi meidän kanssa yhdessä.  Luokat 3-6 olivat toisessa luokassa, siinä oli enemmän oppilaita . Pari vuotta myöhemmin naapurikylän koulu lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin meidän kouluun, joka tuli täyteen. Siihen aikaan voi neljännen luokan jälkeen hakea keskikouluun ja pääsin sitten kirkonkylälle isoon kouluun käymään 5 luokkaa keskikoulua, taisi olla viimeisiä vanhan ajan keskikouluja ennen peruskoulua. Jälkikäteen ajateltuna  keskikouluun siirtyminen oli oikea onnenpotku joka kantoi sitten pitkälle myöhempään elämään ja opiskelu-ja työuralle.

50-luvulla vanhassa hienossa nelikerroksisessa rakennuksessa, kaunis kivitalo edelleen. Muistan vieläkin tunnelman, tuoksut, käytävät, jumppa- ja juhlasalin, kokoelmahuoneen, mistä haettiin kartat, kuvataulut ym.   Pihalla oli huima pyörivä keinu, pitkien ketjujen päässä roikuttiin kovassa vauhdissa, nykyään tuskin olisi sallittu.  Välitunneilla hypättiin ruutua, leikittiin piirileikkejä, Me rakennamme isännälle talon oli suosittu.  Vessa oli ulkorakennuksessa, se oli vähän hurja, ei niin mukava kokemus, kun kotona oli sisävessa. 

Vierailija kirjoitti:

Puinen rakennus, jonka kummassakin päädyssä asunto. Toisessa päädyssä asui ensimmäisen ja toisen luokan opettaja, joka pääsi asunnostaan suoraan luokkaan asunnon ja luokan välisestä ovesta. Toisessa luokkahuoneessa olivat kolmas- ja neljäsluokkalaiset. Viidennen ja kuudennen luokan oppilaat olivat samassa pihassa olevassa tiilikoulussa, jossa oli myös juhlasali, keittola, veistoluokka, WC ja kyläkirjasto.

Samanlaisessa koulussa itse aloitin opintieni. Kaksi luokkahuonetta, eka- ja tokaluokat omassa ja luokat 3. - 6. omassaan. Luokkakoot oli pienet, esim. minun ekaluokalla oli vain viisi oppilasta. Kahden opettajan asunnot olivat L:n muotoisen rakennuksen päädyissä. Ulkorakennuksessa oli puuceet ja jotain varastoja. Koulu ei ole enää toiminnassa. Se myytiin jollekin yksityishenkilölle koulutoiminnan lopettamisen jälkeen.

Kahden eri kerrostalon kerhohuoneissa meni 2 ensimmäistä luokkaa. Saatiin lähialueelta yksi luokka kasaan, kun odoteltiin uuden koulun valmistumista. Ei ollut edes taulua tai mitään apuvälineitä - hyvin opittiin lukemaan ja laskemaan. Opettajana 20-luvulla syntynyt naisope, joka oli käynyt sisäoppilaitoksen UK:ssa ja hiihti puusuksilla. Tämä 80-luvulla, eikä me pojat haastettu opettajan auktoriteettia.

Tampere. Vanha Kauppaoppilaitos. Siitä tuli Steiner-koulu. Siellä oli myös esiluokka. Nykyään joku Monitoimitalo?

Tällaisessa punaisessa puurakennuksessa silloin, kun koulun nimi oli Vanhankylän kansakoulu. Tykkäsin kovasti. Alakerrassa oli kaksi isoa luokkahuonetta ja ruokasali. Yläkerrassa olivat opettajien tilat ja yksi erillinen luokka, johon juuri ja juuri mahtui alle kymmenen kappaletta viitos- ja kuutosluokkalaisia.

Ainoa asia, mistä en pitänyt, oli koulun takana sijaitseva rakennus, jossa oli kaksi monireikäistä ulkohuonetta. Onneksi sentään tytöille ja pojille erikseen. Noita kuvissa näkyviä uudisrakennuksia ei ollut vielä edes koulutoimenjohtajan päiväunissa.

https://tapahtumat.tuusula.fi/fi-FI/page/63245e5cac2bf00446023b07

Aikoinaan kauan sitten... oli puusta ala ja yläkoulu jo koko koulaikan Oli tyranni miesopettaja,  puolueellinen ja ilkeä. Jätti meihin kaikkiin jälkesä ikävällä tavalla.  Sai ennen  kuemaansa rankan koston kartalta.  MMTM.  👹

Aloitin kouluni vuonna 1959 Tampereella Kalevan puistotiellä Tammelan koulussa, joka oli valmistunut 1957. Koulu oli aikanaan yksi Suomen suurimmista kouluista. Koulussa oli liikunta- ja palloiluhallit, suuri ruokala, poikien puu- ja teknisille käsitöille tilat. Koulussa oli myös tilat terveydenhoitajille sekä kouluhammaslääkäreille. Lisäksi samassa rakennuksessa oli tilat sekä lasten että aikuisten kirjastoille, joihin sisäänkäynti oli Ilmarinkadun puolelta.



Suuren oppilasmäärän takia koulussa oli käytössä vuoroluku. Toisen luokan kävin iltavuoroa. Silloin lauantain iltavuoro tuntui rasittavalta.