Virikelasten äidit!
Brassaillaan tässä ketjussa sillä oman ajan määrällä, joka meille jää kun esikoinen hoidossa ja me vain vauvan kanssa lepäilemme kotona :)
Minä aloitan: olen tänään siivonnut koko talon, pessyt pyykkejä, tapellut tunnin verran kiinteiden syöttämisen kanssa, yhteensä puoli tuntia imettänyt, saman verran pukenut/vaihtanut vaippaa (monet vaatteet menee päivässä). Vielä meinaan leipoa leipää ja pikkuleipiä sekä laittaa ruoan valmiiksi kun mies tulee esikoisen kanssa 16.30 kotiin. Omaa aikaa jää tänään ehkä reilun puoli tuntia (siis tässä päivän mittaan, iltaa en ole laskenut mukaan), sisältäen ruoka- ja kahvitauot sekä tän aloituksen kirjoittamisen ;)
Kommentit (22)
on ihan hyvä juttu, joten en tässä rupea sinänsä virikehoitoa vastustamaan. Mutta sitä haluaisin kommentoida, että jos sinun täytyy päivittäin siivota koko talo, leipoa leipää ja pikkuleipiä, ne ovat sinun omia valintojasi, ja siinä mielessä sinun omaa harrastustasi. Pakolliset päivittäiset kotityöt kyllä hoituvat parissa tunnissa. Ja meillä on neljä lasta.
Kun on esikoisen(kin) kanssa päivät, saa lapsi aina huomiota halutessaan, ja siksi osaa olla myös omissa leikeissään. Äidille jää silloin paaaaljon myös ihan sitä omaakin aikaa. Ja samalla se hoituu kuopuskin kuin vanhempi.
T: Äiti, jonka lapset hoituu ihan kotioloissa ja kaikki ovat siihen tyytyväisiä.
aina samana päivänä, joka päivä? Pane esikoinen ap-hoitoon tai kerhoon ja jaa/vähennä noita tekemisiäsi.
Mä laitan itse kaikki ruuat, hoidan siivoukset sisällä (koti aina siisti) ja pihahommat, askartelen, maalaan luen yms lasten kanssa. Ulkoillaan päivittäin monta tuntia. Silti minulla on runsaasti myös omaa aikaa ja joka ilta lasten nukahdettua käyn juoksemassa tai jumpassa. En tajua miten ihmiset voi kuormittua kotihommista niin ettei ole yhtään vapaata hetkeä päivässä..
Minä teen lisäksi töitä normaalipalkan verran, ja kaksi lasta on kotihoidossa...
Olen tänään laittanut aamiaista ja lounaaksi lämmitin lapsille ruokaa. Kävimme perhekahvilassa koko porukka ja ulkoilimme omalla pihalla. Pyykkikone tässä huushollissa pyörii jatkuvasti. Esikoinen lähetetty kouluun. Äsken laitoin isommat lapset päiväunille ja toki tämä kuopus äsken heräsi juuri tissille :) Kunhan isommat heräävät niin sitten mennään taas ulos isiä odottamaan. Iltapäivästä ajattelin sämpylöitä leipoa välipalaksi. kun tässä mietin niin en todellakaan ehtisi viemään noita isompia edes hoitoon :-O En joka päivä siivoa vaan kerran viikossa ja päivittäin tietysti pidetään keittiö siistinä ja lattialta harjataan roskat, lelut siivotaan yms. Ehkä näiden virikelasten äideillä on ns. näennäistä kiirettä. Ei kai sitä kehtaakaan sohvalla istua ja laiskotella kun isommat lapset ovat " töissä" eli niitä " virikkeitä" keräämässä. Hoh hoh, meillä virikkeet kyllä hoituu ihan omasta takaa.
t. kotiäiti ja lapset 7kk, 1v8kk, 3v4kk ja eskarilainen 6v.
on yhtä tärkeää kuin työssä käyminen. Tarkoitan että minä työssä käyvä siivoan ja leivon kaikkien kolmen lapsen kanssa vielä työpäivän jälkeenkin. Lapset nauttii kun oppivat auttamaan äitiä kotitöissä, se on meidän yhteinen juttu.
Minusta on väärin että sinun lapsesi saattaa viedä paikan joltain äidiltä joka ei sen takia voi palata työelämään ja saattaa joutua työttömäksi.
Mutta eihän se haittaa, kun muutaman vuoden kuluttua hänellä voi olla mielenterveydellisiä ongelmia ja hupsista kun lähtee taas rattaa pyörimään ja hoitopaikkoja jakoon. Näin se Suomi pyörii. Eli mitä paremmin sulla menee, niin sitä huonommin sua kohdellaan.
Ja mun lapset on aina olleet kotona (paitsi esikoinen kun kävi esikoulussa) jos olen itsekin ollut kotona. Ovat oppineet sosiaalisiksi ja muutenkin saaneet virikkeitä vaikken omasta mielestäni olekaan mikään hyvä kotiäiti.
Ihania ootte =)
Juu meillä esikoinen 4v. 2 päivää viikossa hoidossa, hui kauhistus! Eli en siivoa ja leivo joka päivä, vaan kerran viikossa. Toinen hoitopäivä menee yleensä viikon ruokaostoksia tehden, asioita hoidellen ja reippaan lenkin vauvan kanssa tehden. Plus se ruoka tietysti valmiiksi.
Sitten jää ne 5 päivää viikossa vähemmille kotitöille, eli saadaan ulkoilla esikoisen kanssa rauhassa 2 kertaa päivässä, askarrella, lukea jne. ja tehdä vain pakolliset kotityöt eli ruoka ja pikasiivot aamulla ja ruoan jälkeen.
Ja todella nautin tästä, että saan viitenä päivänä viikossa keskittyä esikoiseen kunnolla ilman että pitäis olla monta rautaa tulessa. Kyllä meilläkin tuli koti siivottua, kotiruokaa pöytään joka päivä ja leivonnaisia tehtyä, vaikka olin töissä. Mutta onhan tää nyt paljon mukavampaa, kun ei ole kiire koko ajan.
Mutta olkaa te vaan kateellisia rauhassa ;) Niin ja mun ei tarvi viedä lasta hoitoon, mies vie työmatkallaan.
Vanhempi lapseni on nyt 4-vuotias ja oli hoidossa 2 kertaa viikossa tähän asti, kun itse olen kuopuksen kanssa kotona. Kuopus nyt vajaan vuoden. Kuopuksen synnyttyä sairastuin keskivaikeaan masennukseen ja vaikeaan paniikkihäiriöön, jopa puhuminen tuntui ylivoimaiselta. Mies töissä 10 tuntia päivässä ja reissaa paljon, eikä sukulaisia paikkakunnalla, ainoastaan yksi ystävä joka hoitaa lapsia silloin tällöin.
Istuin vain sohvalla ja ruoskin itseäni kuinka huono äiti ja ihminen olen. Vauva heräili 1-2 tunnin välein syömään yöllä, joten olin senkin takia aivan sekaisin, päälle siis vielä nämä sairaudet. Sen verran ymmärsin että lasten parhaaksi on, että toinen lapsi on välillä hoidossa jotta saan levättyä ja jaksan paremmin ja olla edes vähän läsnä lapsilleni. Lääkitys ja aika on auttanut.
Enemmän kuin mitään toivoin, että jaksaisin olla lasteni kanssa kotona, mutta minkä tälle sairaudellekaan mahdoin. Nyt se on voitettu, mutta kyllä tuntuu pahalta arvostelut, miksi en hoida lapsiani vaan vien toisen hoitoon. Joinakin päivinä mietin, että selvitäänkö tästä hengissä. Onneksi nyt kaikki on hyvin, mutta toivoisin ihmisille hieman ymmärrystä. Kukaan ei voi tietää, mitä perheessä tapahtuu ja miksi kukin toimii kuten toimii. Ehkä niihin on hyvät syyt.
ja miten se sinun masennuksesi liittyy ap:n pikkuleipiin?
nämä ihannekotiäidit taas ovat. TÄMÄ PINO OLI MEILLE; jotka nautimme valinnastamme, esikoinen (osat) päivistä tarhassa. Eli menkäähän kiillottamaan taas sitä sädekehää päänne päällä.
Eli meillä esiokoinen tarhassa ja minä toipilaan (1,2v) kanssa kotona. Eli pienempikin nukkuu nyt sattuneesta syystä. Mitään en ole vielä tehnyt, pitäis vähän siivota kohtapuolin. Mutta aah olen saanut lukea lehdet ja päivän postin rauhassa.
eikä mulla ole edes mitään toista vauvaa kotona... Olen tällä hetkellä työttömänä enkä katso olevan järkevää muuttaa lapsen rutiineja liikaa. Lapsi on muutenkin vilkas ja sosiaalinen ja tulisimme molemmat hulluiksi jos pitäisin lasta koko päivän kotona. Pystyn näin myös hyödyntämään aamupäivät työnhakuun ja jos ja kun saan pian uuden työn on tarhapaikka valmiina.
Vierailija:
ja miten se sinun masennuksesi liittyy ap:n pikkuleipiin?
Itse ymmärsin ketjua lukiessani, että 12 olisi ap.
Hyvä, ap, että olette löytäneet ratkaisun, joka toimii perheellenne parhaiten. Nauti!
Minä en taas ole masentunut ja jaksan aivan hyvin, ja silti esikoinen on jatkanut osapäivähoidossa parina päivänä viikossa, kun jäin äitiyslomalle. Ajattelinkin tässä lasta, ei tarvitse jättää tuttuja aikuisia ja kaverilapsia, joihin on tottunut. Itse en ole pätkääkään kiinostunut mistään sisäpiirimäisistä mammakerhoista, ei voisi vähempää kiinnostaa! Niihin minua ei saa kirveelläkään. Ja sitten toiseksi, välillä siivoan kun lapsi on hoidossa ja välillä en taas tee mitään, jos vauva nukkuu. Lataan vain akkujani. Esikoinen kyllä osallistuu ihan tavalliseen arkeen, siivoukseen ym. muutoinkin, se ei ole häneltä pois jos käväisee välillä tuuletumassa muualla. Hänestä onkin sullut sosiaalinen lapsi. Huom. esikoinen ei ole nyt hoidossa, vaan päiväunilla ja vauva nukkuu.
Tänään vein yhdeksäksi hoitoon, kävin sauvakävelyllä, tein kotitöitä ja käännöshommia ja pian lähden yliopistolle luennolle. Haen neljältä hoidosta.
Olisin siis voinut viedä lapsen vaikka lounaalle vasta hoitoon mutta sitten olisin ilalla imuroinut ja siivonnut ja lähtenyt sauvakävelylle kun mies tulee kotiin. Nyt illalla syödään, mennään saunaan ja katsotaan telkkaa koko porukka :)
Hän ei ollut aktiivinen työnhakija vaan hänelle sen hetkinen tilanne oli hyvä. Tyttö aloitti päivähoidossa vuoden ikäisenä.
Kukaan ei paheksunut hänen ratkaisuaan.
Tapahtui Tanskassa, jossa tutkimusten mukaan asuvat ovat onnellisemmasta päästä.
mielipidettä?
Ja ehkä se äiti olikin sitten jo niin onneton, että lapsen tosiaan olikin parempi hoidossa.
Minusta sellaiset perheet ovat eri tilanteessa, joilla on useampi lapsi ja lapset ovat vanhempia. Lapsista on seuraa toisistaan, jos siltä kantilta haluaa ajatella että lapsi on hoidossa leikkiseuran vuoksi.
En vain jaksa lukea noita kärsimystä tihkuvia marttyyri-masentuneiden juttuja joka paikassa.
Mie 1,5v kaksosten kanssa kotona ja olen siivonnut, pyykännyt, laittanut ruokaa, ulkoillut ja juu syöttänyt kahta ja vaihtanut vaippoja kahdelle. Iltapäivällä ulkoillaan taas ja leikitään ja lueskellaan ja pidetään hauskaa. Ja " kuopus" kulkee vielä masussa mukana. Mikset ota esikoista pois hoidosta? Käykää kerhossa ja puistossa ja nauttikaa toistenne seurasta.