Lue keskustelun säännöt.
Tutkimus:Netissä rakkauden löytäneet eivät ole parisuhteessa yhtä onnellisia kuin muut. Tosielämässä kohdanneet kokevat enemmän läheisyyttä
05.11.2025 |
https://www.hs.fi/tiede/art-2000011603442.html
Netistä kumppaninsa löytäneet ovat parisuhteessa tyytymättömämpiä ja rakastavat laimeammin kuin ne, jotka ovat tavanneet elävässä elämässä.
Näin kertoo puolalaisen Wrocławin yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus, johon osallistui edustava otos eri ikäisiä, parisuhteessa olevia ihmisiä 50 maasta.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Joskus oli laskettu, että jos naiselle näytetään 10 miestä (jotka nyt ovat sopivan ikäisiä ym), niin yksi heistä on sellainen, jonka kanssa voisi ihan hyvän yhteiselämän viettää. Eli ei sellaista romeo ja julia- juttua olekaan, että jossain miljardeista ihmisistä olisi vain yksi sopiva kumppani.
Niin varmasti voi viettää "ihan hyvän" yhteiselämän, mutta eikös tuossa tutkimuksessa nimenomaan puhuttu onnellisuudesta? Ainakin itse koen, että "ihan hyvän" sijaan toimivampi on sellainen suhde, jossa oikeasti ollaan samanhenkisiä, tunnetaan yhteenkuuluvuutta, halutaan olla juuri siinä suhteessa ja oikeasti sovitaan yhteen. Ja tällaisia ei suurella todennäköisyydellä osu vain 10 henkilön satunnaisotantaan. Itse sanoisin, että sadan miehestä joukosta saattaisi hyvällä onnella sellainen löytyäkin, mutta on mahdollista, että ei osu siihenkään joukkoon, jos ihan täysin satunnaisia henkilöitä valikoidaan.
Tässähän on lopulta kyse siitä, mitä hakee suhteelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Easy come, easy go.
Mikä tässä on se "easy come"?
Netistä tilattu puolisoehdokas.
En itse koe, että sieltä on yhtään livemaailmaa "easympää" löytää omien toiveiden mukaista. Ihan yhtä vaikeaa se oikeanlaisen ihmisen löytäminen on, etsi sitten mistä tahansa. Ei ole mitään paikkaa, josta voisi tilata.
Mutta tuon logiikan mukaanhan sellaisen suhteen pitäisi sitten aina epäonnistua, joka alkaa helposti ja luontevasti, vaikkapa sitten työpaikalla tavatun kanssa. Onko mielestänne näin?
Työpaikalla tavattuun käytetään uskoakseni aika paljon aikaa ja molemminpuolista tunnustelua, ennen kuin suhteeseen ryhdytään. Jos homma ei lähde nollasta jostain pikkujoulusekoilusta.
Tinder-maailmassa on paine vastata kyllä tai ei ekojen tai toisten treffien jälkeen. Ja sitten tulee pakkeja muutaman kuukauden kohdalla.
Hyvin mahdollista. Mutta ilman nettiä en olisi varmastikaan lähtenyt treffeille nykyisen tapailukumppanin kanssa ja tosi hauskoja hetkiä ollaan vietetty yhdessä. N33
Vierailija kirjoitti:
Oikeassa elämässä vaatii enemmän pokkaa lähestyä. Vetovoiman on oltava aika iso, että uskaltaa, ellei ole tosi rohkea luonteeltaan.
Ehkä tämän vuoksi mun on vaikea hahmottaa, miksi netti olisi niin erilainen tapa tutustua. Ongelmia toki on mullakin, mutta ihmisten lähestyminen ei koskaan ole ollut yksi niistä, eikä joskus saadut pakit ole asiaa järkyttäneet mihinkään (edes näin naisena). Epäonnistuneiden nettitreffien jälkeen oli samoin helppo antaa pakit, kun livenä joutunut jo harjoittelemaan kyllin. Vissiin meidän nelikymppisten maailmassa oli vielä tapana lähestyä helpommin?
Ja ehkäpä siksi olen nykyisen, TINDERISSÄ (!) tapaamani puolison kanssa niin suunnattoman onnellinen, että tilanne eteni paljon hitaammin kuin livenä olisi edennyt. Toki voi olla, että nykyään kulttuuri on vaikeuttanut sopivan suhteen löytämistä sovelluksista, mutta kyse on aina pelkästä välineestä. Lopputuloksen ratkaisee sitä käyttävät ihmiset. Vasarallakin saat rakennettua talon tai tehtyä henkirikoksen, väline sama, käyttäjästä riippuu miten käy.
Pätkäisin yhdestä kommentista seuraavan osuuden ja vastaan siihen sen alle:
"Ei kannata miettiä liikaa, mitä muut ajattelevat. En ainakaan itse koe mistään suunnalta mitään paineita olla koko ajan haku päällä, ja osaan myös piilottaa tai poistaa profiilini, jos on tilanne, että en jaksa etsiä ketään."
No mutta kyllähän se nakuttaa takaraivossa, jos sulla on profiili luotuna. Oli piilotettuna tai ei. Jos vaikka tapaa jonkun netin kautta, niin mielestäni olisi epäilyttävää jos toinen ei poistaisi profiiliaan vaan pelkästään piilottaisi sen. Ei mulla ole mitään tämän väitteeni tueksi, mutta jotain se ihmisen aivoille tekee, jos sillä on ikäänkuin ostoskori passiivisena. Ruma kielikuva, mutta konkretisoi sitä mun ajatusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Easy come, easy go.
Mikä tässä on se "easy come"?
Netistä tilattu puolisoehdokas.
En itse koe, että sieltä on yhtään livemaailmaa "easympää" löytää omien toiveiden mukaista. Ihan yhtä vaikeaa se oikeanlaisen ihmisen löytäminen on, etsi sitten mistä tahansa. Ei ole mitään paikkaa, josta voisi tilata.
Mutta tuon logiikan mukaanhan sellaisen suhteen pitäisi sitten aina epäonnistua, joka alkaa helposti ja luontevasti, vaikkapa sitten työpaikalla tavatun kanssa. Onko mielestänne näin?
Työpaikalla tavattuun käytetään uskoakseni aika paljon aikaa ja molemminpuolista tunnustelua, ennen kuin suhteeseen ryhdytään. Jos homma ei lähde nollasta jo
Eli työpaikalla tavatun kanssa tiedetään vasta myöhemmin, halutaanko suhdetta, ja se on hyvä juttu - myös netissä tavatun kanssa tiedetään vasta myöhemmin halutaanko suhdetta, mutta tämä onkin yllättäen huono asia? En ymmärrä logiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Pätkäisin yhdestä kommentista seuraavan osuuden ja vastaan siihen sen alle:
"Ei kannata miettiä liikaa, mitä muut ajattelevat. En ainakaan itse koe mistään suunnalta mitään paineita olla koko ajan haku päällä, ja osaan myös piilottaa tai poistaa profiilini, jos on tilanne, että en jaksa etsiä ketään."
No mutta kyllähän se nakuttaa takaraivossa, jos sulla on profiili luotuna. Oli piilotettuna tai ei. Jos vaikka tapaa jonkun netin kautta, niin mielestäni olisi epäilyttävää jos toinen ei poistaisi profiiliaan vaan pelkästään piilottaisi sen. Ei mulla ole mitään tämän väitteeni tueksi, mutta jotain se ihmisen aivoille tekee, jos sillä on ikäänkuin ostoskori passiivisena. Ruma kielikuva, mutta konkretisoi sitä mun ajatusta.
Voihan sen profiilin poistaa, kuten sanoin. Ei itselleni ainakaan tuottanut ongelmia poistua Tinderistä, kun tapasin ihmisen, josta kiinnostuin ja johon halusin tutustua - ja johon ihastuin. Mutta itse piilotin profiilini jo siinä vaiheessa, kun olin vasta tavannut ensimmäistä kertaa toisen. En muista enää missä vaiheessa poistin profiilini kokonaan, mutta aika pian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monelle miehelle,joka on tavannut naisensa deittisovelluksessa, tulee tapailun edetessä helposti sellainen fiilis, että "pitäisikö mun kuitenkin palata takaisin sinne Tinderiin swaippailemaan, että entä jos mä kuitenkin löytäisin jonkun vielä paremman naisen?"
Vierailija kirjoitti:
Monelle miehelle,joka on tavannut naisensa deittisovelluksessa, tulee tapailun edetessä helposti sellainen fiilis, että "pitäisikö mun kuitenkin palata takaisin sinne Tinderiin swaippailemaan, että entä jos mä kuitenkin löytäisin jonkun vielä paremman naisen?"
Jännä, kun just miehille on erittäin vaikea saada edes matcheja Tinderissä, saati että löytäisi ketään. Mutta jos hinku Tinderiin on noin kova, niin sitten se varmasti on oikea ratkaisu. Kumppani ei voi olla oikea, jos tuollainen fiilis tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapasin mieheni 15 vuotta sitten netissä. En ole ikinä rakastanut ketään yhtä paljon, enkä rakasta.
Oikeassa elämässä tuskin olisimme tavanneet, kun molemmilla on kaveripiirit olleet aika vakiot peruskoulusta lähtien, teemme erilaista työtä ja harrastukset on molemmilla sellaiset, ettei niissä tapaa uusia ihmisiä.
Silti arvot ja huumorintaju on samanlaiset, olemme sielunkumppanit ja veikkaan, että tuttavapiirissä onnellisimpien joukossa. Lottovoitto on löytää ihminen, jota rakastaa ja joka rakastaa sinua takaisin.
Tietysti netistä on helppo myös löytää vaan ns. joku. Oikeassa elämässä on aina korkeampi kynnys lähestyä kiinnostavaa ihmistä ja siksi kai osa netissä tavanneista on onnettomia, kun helpot voitot on - no helppoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
57. Kiistät siis tutkimustuloksen, koska et ole samaa mieltä. Muuta järkeä tuossa jankkauksessasi ei ole. Muut tässä ovat käsitelleet mahdollisia syitä tutkimustulokseen, mutta sinä jatkat väitettäsi, että tutkimustulos ei pidä paikkansa. Omasta mielestäni se on hyvin järkeenkäyvä mm. syistä, jotka esitin ja joita muitakin ovat esittäneet.
Ei, vaan tässä keskustelussa unohtuu asiat, mitkä nousivat artikkelissa selittäviksi tekijöiksi - esim. juuri se samankaltaisuus. Mikäli tällaista hakee myös netissä, on lopputulos samanlainen kuin jos oltaisiin tavattu livemaailmassa. Lisäksi keskustelussa jää käytännössä kokonaan huomioimatta se, että tutkimus on tehty eri maissa ja eri kulttuuureissa - ei siis Suomessa. Kulttuuri ja yhteiskunta vaikuttaa todella paljon sekä deittailuun että siihen, mitä parisuhteilta haetaan.
Enkä ole muuten yhdessäkään viestis
Mikä tekee suomalaisista niin erilaisia muista kansallisuuksista, joita oli siis 50 eri maista, mantereilta jne.? Todella epäuskottavaa, että juuri suomalaiset olisivat niin erilaisia, tuolloinhan mikään tutkimustulos ei pätisi täällä.
Nettiin menevät kenties ne, jotka ovat seikkailunhaluisempia ja matalatuloisempia - aiis ihnisryhmä, jonka eroaminen on todennäköisempää kuin muiden. Valinnanvara tai illuusio siitä vahvistaa edeleen kyseistä taipumusta.
Syy sille että netissä tavanneet eivät ole yhtä onnellisia kuin livenä tavanneet löytyy todennäköisesti samoista tekijöistä kuin muissakin tutkimuksissa on todettu.
Netin kautta tavatessa tai livessä tavatessa on eroa. Esimerkiksi jos esimerkiksi pohtii fifty/fifty swaippaako vasemmalle niin se päätös vasemmalle on sitten goodbye. Mutta jos livenä tapaat ihmisen ja mietit kiinnostaako vai ei niin vaikka et juuri sillä hetkellä tee mitään päätöstä hänen suhteensa niin saatat jäädä miettimään ja kuitenkin sitten on mahdollisuus uuteen mahdollisuuteen tämän ihmisen kanssa. Jos esimerkiksi tapaat jonkun harrastuksen merkeissä on mahdollisuus tutustua toiseen ensin paremmin ilman suhdeviritelmää.
Netissä päätökset ja etenemisen tekee nopealla aikataululla, tutustuminen jää pinnallisemmaksi ja ei ole kuitenkaan tarvittavaa yhteensopivuutta vaikka johtaisikin suhteeseen. Silti ihmiset saattavat jatkaa kun eivät jaksa uutta rumbaa. Livenä voi tutustua rauhallisemmalla aikataululla ja usein ihmisen taustoista tietää enemmän. Alusta alkaen ei päätöksiä tehdä hetken mielijohteesta tai sen hetken tunteesta. Ihmissuhteet ovat ikäänkuin vapaaehtoisia kun ei tarvita jotain kirjoittelua ja toisen tenttaamista netissä. Livenä tutustumiset eivät ole myöskään niin uuvuttavia ja stressaavia. Kuten usein netissä tuntuu olevan.
Jotenkin maalaisjärjellä tuntuu, että oikeassa elämässä tavanneet ovat onnellisempia ja sopivampia, poikkeuksia toki on kummassakin tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavata toisilleen sopiva ja rakastava kumppani on lottovoitto, tapasi sitten miten tahansa. Mutta paremmat mahdollisuudet siihen on niillä, jotka ovat tavanneet oikeassa elämässä. Koska kynnys suhteen alkamiseen on korkeampi oikassa elämässä. Jonkinmoista tuntemista on usein ennestään tai ainakin voi rauhassa tutustua. Netissä tavatessa päätökset tehdään usein kiireellä ja toisen tunteminen perustuu olettamuksiin ja usein taustatiedot eivät olekaan pitäneet paikkaansa. Netissä ihminen on miltei aina täysin tuntematon tyyppi. Netissä kerrottu on vain toisen puolen kertomaa ja totuus paljastuu usein vasta kun jopa asutaan yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Netissä tavanneet miettii olisiko sittenkin löytynyt vieläkin parempi. Tarjontaa liikaa
Se tarjonta ei ole todellista. Se on pelkkä illuusio. Netissä näyttää olevan runsaasti tarjontaa, mutta se tarjonta on oikeita ihmisiä, joista välttämättä yksikään ei kelpuuttaisi sinua edes yksille treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todennut, että livenä tavattu on helpompi tunnistaa omaksi ihmiseksi nopeammin kuin viestien ja profiilin perusteella. Netissä ihastuu ajatukseen, fantasiaan, kuvitelmaan ja se ei vastaa todellisuutta. Sinnehän voi kirjoitella mitä vaan satuja, jotka paljastuvat sitten myöhemmin, mutta kun ollaan jo yhdessä, niin ein sanominen on jo vaikeampaa. Livenä pystyy siis heti tunnistamaan itselle oikean, netin kautta joutuu treffaamaan useampaa tyyppiä ja se on täysin hakuammuntaa.
Ei netissä vielä ihastuta, vasta treffeillä, kun on tavattu livenä. Silloin juttu ei eroa siitä, jos oltaisiin alunperin tavattukin vaikka työpaikalla. Ei netissä treffailunkaan tarvitse olla hakuammuntaa.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnitin huomiota artikkelissa siihen, että miehillä on suuremmat erot parisuhdeonnessa.
Eli oisko miehillä parempi motivaatio, kun on kohdannut naisen oikeassa elämässä?
Mikä on parempi motivaatio?
Etsitäänkö netistä useammim seksi sruraa kun taas livenä etsitään nettiä enemmän parisuhdetta.
Tutkimuks samaa kategoriaa kuin he jotka ovat ottaneet yläasteelta luokkakaverin ja hehkuttavat nelikymppisinä suhdettaan, mutta todellisuudessa eivät ole eläneet nuoruutta ollenkaan, eivät ole koskaan kokeilleetkaan ketään muuta, eivät siis tiedä kuinka paljon parempi joku toinen kumppani voisi olla. M40
Vähän kuin shoppailisivat nettikaupassa. Ostoskoriin vaan ja palautuksia tehdään.