Tutkimus:Netissä rakkauden löytäneet eivät ole parisuhteessa yhtä onnellisia kuin muut. Tosielämässä kohdanneet kokevat enemmän läheisyyttä

Vierailija kirjoitti:

Netissä tavanneet miettii olisiko sittenkin löytynyt vieläkin parempi. Tarjontaa liikaa 

Vähän kuin shoppailisivat nettikaupassa. Ostoskoriin vaan ja palautuksia tehdään. 

Vierailija kirjoitti:

Joskus oli laskettu, että jos naiselle näytetään 10  miestä (jotka nyt ovat sopivan ikäisiä ym), niin yksi heistä on sellainen, jonka kanssa voisi ihan hyvän yhteiselämän viettää. Eli ei sellaista romeo ja julia- juttua olekaan, että jossain miljardeista ihmisistä olisi vain yksi sopiva kumppani.

Niin varmasti voi viettää "ihan hyvän" yhteiselämän, mutta eikös tuossa tutkimuksessa nimenomaan puhuttu onnellisuudesta? Ainakin itse koen, että "ihan hyvän" sijaan toimivampi on sellainen suhde, jossa oikeasti ollaan samanhenkisiä, tunnetaan yhteenkuuluvuutta, halutaan olla juuri siinä suhteessa ja oikeasti sovitaan yhteen. Ja tällaisia ei suurella todennäköisyydellä osu vain 10 henkilön satunnaisotantaan. Itse sanoisin, että sadan miehestä joukosta saattaisi hyvällä onnella sellainen löytyäkin, mutta on mahdollista, että ei osu siihenkään joukkoon, jos ihan täysin satunnaisia henkilöitä valikoidaan.

Tässähän on lopulta kyse siitä, mitä hakee suhteelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Easy come, easy go.

Mikä tässä on se "easy come"? 

Netistä tilattu puolisoehdokas.

En itse koe, että sieltä on yhtään livemaailmaa "easympää" löytää omien toiveiden mukaista. Ihan yhtä vaikeaa se oikeanlaisen ihmisen löytäminen on, etsi sitten mistä tahansa. Ei ole mitään paikkaa, josta voisi tilata.

Mutta tuon logiikan mukaanhan sellaisen suhteen pitäisi sitten aina epäonnistua, joka alkaa helposti ja luontevasti, vaikkapa sitten työpaikalla tavatun kanssa. Onko mielestänne näin?

Työpaikalla tavattuun käytetään uskoakseni aika paljon aikaa ja molemminpuolista tunnustelua, ennen kuin suhteeseen ryhdytään. Jos homma ei lähde nollasta jostain pikkujoulusekoilusta.

Tinder-maailmassa on paine vastata kyllä tai ei ekojen tai toisten treffien jälkeen. Ja sitten tulee pakkeja muutaman kuukauden kohdalla.

Hyvin mahdollista. Mutta ilman nettiä en olisi varmastikaan lähtenyt treffeille nykyisen tapailukumppanin kanssa ja tosi hauskoja hetkiä ollaan vietetty yhdessä. N33

Vierailija kirjoitti:

Oikeassa elämässä vaatii enemmän pokkaa lähestyä. Vetovoiman on oltava aika iso, että uskaltaa, ellei ole tosi rohkea luonteeltaan.

Ehkä tämän vuoksi mun on vaikea hahmottaa, miksi netti olisi niin erilainen tapa tutustua. Ongelmia toki on mullakin, mutta ihmisten lähestyminen ei koskaan ole ollut yksi niistä, eikä joskus saadut pakit ole asiaa järkyttäneet mihinkään (edes näin naisena). Epäonnistuneiden nettitreffien jälkeen oli samoin helppo antaa pakit, kun livenä joutunut jo harjoittelemaan kyllin. Vissiin meidän nelikymppisten maailmassa oli vielä tapana lähestyä helpommin?

Ja ehkäpä siksi olen nykyisen, TINDERISSÄ (!) tapaamani puolison kanssa niin suunnattoman onnellinen, että tilanne eteni paljon hitaammin kuin livenä olisi edennyt. Toki voi olla, että nykyään kulttuuri on vaikeuttanut sopivan suhteen löytämistä sovelluksista, mutta kyse on aina pelkästä välineestä. Lopputuloksen ratkaisee sitä käyttävät ihmiset. Vasarallakin saat rakennettua talon tai tehtyä henkirikoksen, väline sama, käyttäjästä riippuu miten käy. 

Pätkäisin yhdestä kommentista seuraavan osuuden ja vastaan siihen sen alle:

"Ei kannata miettiä liikaa, mitä muut ajattelevat. En ainakaan itse koe mistään suunnalta mitään paineita olla koko ajan haku päällä, ja osaan myös piilottaa tai poistaa profiilini, jos on tilanne, että en jaksa etsiä ketään."

No mutta kyllähän se nakuttaa takaraivossa, jos sulla on profiili luotuna. Oli piilotettuna tai ei. Jos vaikka tapaa jonkun netin kautta, niin mielestäni olisi epäilyttävää jos toinen ei poistaisi profiiliaan vaan pelkästään piilottaisi sen. Ei mulla ole mitään tämän väitteeni tueksi, mutta jotain se ihmisen aivoille tekee, jos sillä on ikäänkuin ostoskori passiivisena. Ruma kielikuva, mutta konkretisoi sitä mun ajatusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Easy come, easy go.

Mikä tässä on se "easy come"? 

Netistä tilattu puolisoehdokas.

En itse koe, että sieltä on yhtään livemaailmaa "easympää" löytää omien toiveiden mukaista. Ihan yhtä vaikeaa se oikeanlaisen ihmisen löytäminen on, etsi sitten mistä tahansa. Ei ole mitään paikkaa, josta voisi tilata.

Mutta tuon logiikan mukaanhan sellaisen suhteen pitäisi sitten aina epäonnistua, joka alkaa helposti ja luontevasti, vaikkapa sitten työpaikalla tavatun kanssa. Onko mielestänne näin?

Työpaikalla tavattuun käytetään uskoakseni aika paljon aikaa ja molemminpuolista tunnustelua, ennen kuin suhteeseen ryhdytään. Jos homma ei lähde nollasta jo

Eli työpaikalla tavatun kanssa tiedetään vasta myöhemmin, halutaanko suhdetta, ja se on hyvä juttu - myös netissä tavatun kanssa tiedetään vasta myöhemmin halutaanko suhdetta, mutta tämä onkin yllättäen huono asia? En ymmärrä logiikkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Pätkäisin yhdestä kommentista seuraavan osuuden ja vastaan siihen sen alle:

"Ei kannata miettiä liikaa, mitä muut ajattelevat. En ainakaan itse koe mistään suunnalta mitään paineita olla koko ajan haku päällä, ja osaan myös piilottaa tai poistaa profiilini, jos on tilanne, että en jaksa etsiä ketään."

 

No mutta kyllähän se nakuttaa takaraivossa, jos sulla on profiili luotuna. Oli piilotettuna tai ei. Jos vaikka tapaa jonkun netin kautta, niin mielestäni olisi epäilyttävää jos toinen ei poistaisi profiiliaan vaan pelkästään piilottaisi sen. Ei mulla ole mitään tämän väitteeni tueksi, mutta jotain se ihmisen aivoille tekee, jos sillä on ikäänkuin ostoskori passiivisena. Ruma kielikuva, mutta konkretisoi sitä mun ajatusta.

Voihan sen profiilin poistaa, kuten sanoin. Ei itselleni ainakaan tuottanut ongelmia poistua Tinderistä, kun tapasin ihmisen, josta kiinnostuin ja johon halusin tutustua - ja johon ihastuin. Mutta itse piilotin profiilini jo siinä vaiheessa, kun olin vasta tavannut ensimmäistä kertaa toisen. En muista enää missä vaiheessa poistin profiilini kokonaan, mutta aika pian.

Monelle miehelle,joka on tavannut naisensa deittisovelluksessa, tulee tapailun edetessä helposti sellainen fiilis, että "pitäisikö mun kuitenkin palata takaisin sinne Tinderiin swaippailemaan, että entä jos mä kuitenkin löytäisin jonkun vielä paremman naisen?"

Vierailija kirjoitti:

Monelle miehelle,joka on tavannut naisensa deittisovelluksessa, tulee tapailun edetessä helposti sellainen fiilis, että "pitäisikö mun kuitenkin palata takaisin sinne Tinderiin swaippailemaan, että entä jos mä kuitenkin löytäisin jonkun vielä paremman naisen?"

Jännä, kun just miehille on erittäin vaikea saada edes matcheja Tinderissä, saati että löytäisi ketään. Mutta jos hinku Tinderiin on noin kova, niin sitten se varmasti on oikea ratkaisu. Kumppani ei voi olla oikea, jos tuollainen fiilis tulee.

Tapasin mieheni 15 vuotta sitten netissä. En ole ikinä rakastanut ketään yhtä paljon, enkä rakasta.

Oikeassa elämässä tuskin olisimme tavanneet, kun molemmilla on kaveripiirit olleet aika vakiot peruskoulusta lähtien, teemme erilaista työtä ja harrastukset on molemmilla sellaiset, ettei niissä tapaa uusia ihmisiä.

Silti arvot ja huumorintaju on samanlaiset, olemme sielunkumppanit ja veikkaan, että tuttavapiirissä onnellisimpien joukossa. Lottovoitto on löytää ihminen, jota rakastaa ja joka rakastaa sinua takaisin.

Tietysti netistä on helppo myös löytää vaan ns. joku. Oikeassa elämässä on aina korkeampi kynnys lähestyä kiinnostavaa ihmistä ja siksi kai osa netissä tavanneista on onnettomia, kun helpot voitot on - no helppoja.

Sama jatkuu.

https://www.vauva.fi/keskustelu/6285238/nuoria-naisia-mahdotonta-saada-…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

57. Kiistät siis tutkimustuloksen, koska et ole samaa mieltä. Muuta järkeä tuossa jankkauksessasi ei ole. Muut tässä ovat käsitelleet mahdollisia syitä tutkimustulokseen, mutta sinä jatkat väitettäsi, että tutkimustulos ei pidä paikkansa. Omasta mielestäni se on hyvin järkeenkäyvä mm. syistä, jotka esitin ja joita muitakin ovat esittäneet.

Ei, vaan tässä keskustelussa unohtuu asiat, mitkä nousivat artikkelissa selittäviksi tekijöiksi - esim. juuri se samankaltaisuus. Mikäli tällaista hakee myös netissä, on lopputulos samanlainen kuin jos oltaisiin tavattu livemaailmassa. Lisäksi keskustelussa jää käytännössä kokonaan huomioimatta se, että tutkimus on tehty eri maissa ja eri kulttuuureissa - ei siis Suomessa. Kulttuuri ja yhteiskunta vaikuttaa todella paljon sekä deittailuun että siihen, mitä parisuhteilta haetaan. 

Enkä ole muuten yhdessäkään viestis

Mikä tekee suomalaisista niin erilaisia muista kansallisuuksista, joita oli siis 50 eri maista, mantereilta jne.? Todella epäuskottavaa, että juuri suomalaiset olisivat niin erilaisia, tuolloinhan mikään tutkimustulos ei pätisi täällä.

Nettiin menevät kenties ne, jotka ovat seikkailunhaluisempia ja matalatuloisempia - aiis ihnisryhmä, jonka eroaminen on todennäköisempää kuin muiden. Valinnanvara tai illuusio siitä vahvistaa edeleen kyseistä taipumusta.

Syy sille että netissä tavanneet eivät ole yhtä onnellisia kuin livenä tavanneet löytyy todennäköisesti samoista tekijöistä kuin muissakin tutkimuksissa on todettu.