Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko idioottimaista olla muuttamatta työn perässä muualle?
04.11.2025 |
Asun yhdellä Suomen pahimmilla työttömyysalueilla eikä vuoden mittaisen etsimisen aikana ole tullut oman alan työpaikkailmoituksia vastaan kuin viisi kertaa koko maakunnan alueelta. Yhteen haastatteluun pääsin, mutta työn sai toinen. Olen tänä vuonna myös eronnut lapseni isästä, ja nyt tuntuu vihdoin siltä että olen alkanut saada omaa elämääni rakennettua tähän kaupunkiin. On ystäviä, harrastukset, sukulaiset, lapsen harrastukset.
En siis haluaisi muuttaa, mutta olenko ihan idiootti jos vain jään odottelemaan työtä täältä missä nyt asun? Lapsen isä ei aio muuttaa mihinkään, koska hänellä on vakituinen työpaikka, ja lapsi on vielä tosi pieni, eli myös vuorosysteemi vaikeutuisi muutosta.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Miten ihminen voi muuttaa isommalle paikkakunnalle työn perässä jos on pienemmällä paikkakunnalla oma talo ja muu henkinen omaisuus. Pitäs ensin saada myytyä oma asunto että voisi asua edes vuokralla muualla. Sit on vielä täysin ilman tukiverkostoa. Lapsellista puhetta et muuttakaa työn perässä. Varmaan valmistuvan opiskelijan kannattaa muuttaa.
Vaihtoehtoja on. Talon voi joko 1) myydä tai 2) vuokrata tai 3) pitää kakkosasuntona itsellään. Jos työn perässä muuttaa, niin silloin todennäköisesti uudella paikkakunnalla on jo työpaikka, josta saa palkkaa. Ratkaisu riippuu mm. työsuhteen pysyvyydestä, onko tarkoitus palata, onko muita siteitä entiseen paikkauntaan, palkan suuruudesta, asumiskuluista työpaikkakunnalla ja onko entisessä talossa lainaa.
Jos muuttaa lyhytaikaisen työn perässä toiselle paikkakunnalle, niin ehkä taloa ei silloin kannata ryhtyä myymään.
Työpakkakunnan asunnon vuokran voi maksaa sillä palkalla, minkä siitä työstä siellä saa. Niin minä olen ainakin tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika monelle Helsingin lähiöön muuttaneelle on tullut jo muuttopäivänä hirveä paniikki "olenko muuttanut afrikkaan", totesi erän?
Itse kyllä muuttaisin. Koska työssä käymällä voi tulevaisuudessa saada paremman elämän kuin pitkäaikaistyöttömäksi jäämällä. Paikalleen jääminen vain katkeroittaa, eikä se ole lapselle hyvä kasvuympäristö, mallista puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kiitos vastauksista, nyt sain lisää varmuutta sen suhteen, että työn perässä paikkakunnan vaihtaminen olisi itse asiassa se typerämpi vaihtoehto elämäntilanteessani! Paljon olen tätä päässäni pyöritellyt pääsemättä mihinkään lopputulokseen.
No mitä ihmettä nyt taas! Kai sinä ymmärrät ampuvasi itseäsi jalkaan VUOSIKYMMENIKSI eteenpäin tyytymällä työttömyyteen? Ja vaikeutat omaa työllistymistäsi koko ajan lisää olemalla pitkäaikaistyötön. Mene edes opiskelemaan, jos et mitään muuta uskalla tehdä.
Valmistuin vuosi sitten maisteriksi niin periaatteessa ei ole mahdollisuutta opiskella enää. Tohtoriksi tuskin pääsisin opiskelemaan kun gradusta tuli vain kolmonen. Ja siinä on sitten taas ongelmana että millä rahoitat sen kouluttautumisen.
Voit mennä ammattikouluun, jos et osannut valita yliopistotutkintoasi järkevän työllistymisen näkökulmasta. Opintotuella ne amiksetkin opiskelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kiitos vastauksista, nyt sain lisää varmuutta sen suhteen, että työn perässä paikkakunnan vaihtaminen olisi itse asiassa se typerämpi vaihtoehto elämäntilanteessani! Paljon olen tätä päässäni pyöritellyt pääsemättä mihinkään lopputulokseen.
No mitä ihmettä nyt taas! Kai sinä ymmärrät ampuvasi itseäsi jalkaan VUOSIKYMMENIKSI eteenpäin tyytymällä työttömyyteen? Ja vaikeutat omaa työllistymistäsi koko ajan lisää olemalla pitkäaikaistyötön. Mene edes opiskelemaan, jos et mitään muuta uskalla tehdä.
Valmistuin vuosi sitten maisteriksi niin periaatteessa ei ole mahdollisuutta opiskella enää. Tohtoriksi tuskin pääsisin opiskelemaan kun gradusta tuli vain kolmonen. Ja siinä on sitten taas ongelmana että millä rahoitat sen kouluttautumisen.
Kyllä kolmosellakin voi päästä opiskelemaan tohtoriksi. Se voi vaatia että tekee tutkimusmenetelmäkurssit uusiksi ja pääsee mukaan johonkin tutkimusryhmään. Rahoitus on yleensä mahdollista parin-kolmen vuoden ajan opintotuella ja usein tutkimusryhmissä on rahoitusta, että palkkaavat vuodeksi tutkijatohtorin. En tiedä, onko tutkijakouluihin enää rahoitusta minkä verran. Toinen kysymys on, kuinka mielekästä on alkaa tehdä tutkimustyötä, jos siihen ei ole kutsumusta eikä ehkä suuria kykyjäkään, pelkän toimeentulon vuoksi. Mutta jos ei mitään muuta työtä ole, niin ehkä kannattaa kuitenkin miettiä. Opiskelijastatuksessa on omat hyvät puolensa, tuettu ruokailu yms., puhumattakaan että on paljon arvostetumpaa olla tohtoriopiskelija kuin työtön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin vuosi sitten maisteriksi niin periaatteessa ei ole mahdollisuutta opiskella enää. Tohtoriksi tuskin pääsisin opiskelemaan kun gradusta tuli vain kolmonen. Ja siinä on sitten taas ongelmana että millä rahoitat sen koulut
Voit mennä ammattikouluun, jos et osannut valita yliopistotutkintoasi järkevän työllistymisen näkökulmasta. Opintotuella ne amiksetkin opiskelee.
Ei tuossa välttämättä ole kyse etteikö olisi osannut valita, vaan nyt vain on niin huono työtilanne ihan yleisesti. Eikä kannata mennä amikseen, koska amikset työllistyy todella heikosti verrattuna maistereihin. Sitä paitsi mitä järkeä olisi mennä amikseen, jos voi päästä tohtoriopintoihin? Tai ehkä voit tehdä jonkin lyhyen lisäkoulutuksen, esim. opettajan pedagogiset opinnot 60 op ja työllistyä niiden avulla?
Itse olin 32v. sinkku/pokamies eli se muutto kokonaan muualle oli siinä mielessä helppo. Oli 8kk. sopimus (valtiolla). Hyvän alun jälkeen alkoi mennä suurinpiirtein kaikki pieleen. Onneksi kotimaakuntakeskuksesta tekivät tarjouksen, minkä otin vastaan. Siitä alkoi mun urannousu. Sitä kesti sitten peräti 7,5 vuotta. Eli tuo oli tilapäinen ratkaisu, vaikka aluksi pidin sitä pysyvänä.
Olin valmis jopa muuttamaan pikkukaupungista Stadiin. Kysyin syksyllä sähköpostilla eräästä avoimesta paikasta, firman toimarilta, et oisko mahdollisuuksia? Ei tullut vastausta ja unohdin koko asian. Sitten Tammikuussa äiti oli kääntänyt kotoa kirjeen: "Valitettavasti valinta ei osunut juuri nyt teihiin" :) Olin ollut jo 1,5kk siinä työpaikassa.
Sitten se: pitää joko hakea tai olla hakematta eikä kysellä omia mahdollisuuksia. Mutta tuo muutto maakunnasta pääkaupunkiin olisi ollut niin iso muutos, että kysyin kumminkin ennenkuin alan ottamaan asioista selvää.
...
Kerroin tuon (entiselle, lapsuuden ja nuoruuden ajan) naapurin kaverille, bestikselle. Hänellä sf, sanoi kyllä, että sinä olet jo nyt muuttanut työnperästä enemmän kuin koko moni elämässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te muuttamista suosittelevat, onko teistä ok että suurin osa Suomesta jää entistä harvemmin asutuksi ja sitä kautta ne nyt vielä ohuen langan varassa riippuvat palvelut lakkautetaan kokonaan ja ne joilla siellä oli vielä aiemmin töitä, jatkossa ei enää ole kuin yhä harvemmalla, asukkaiden vähenemisestä johtuvan kierteen takia?? Eli että 2/3 Suomesta jäisi käytännössä autioksi ja talot tyhjilleen?
Vierailija kirjoitti:
Te muuttamista suosittelevat, onko teistä ok että suurin osa Suomesta jää entistä harvemmin asutuksi ja sitä kautta ne nyt vielä ohuen langan varassa riippuvat palvelut lakkautetaan kokonaan ja ne joilla siellä oli vielä aiemmin töitä, jatkossa ei enää ole kuin yhä harvemmalla, asukkaiden vähenemisestä johtuvan kierteen takia?? Eli että 2/3 Suomesta jäisi käytännössä autioksi ja talot tyhjilleen?
Ei mut jokainen menee oma etuedellä tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Har töitä vaan laajemmalta alueelta. Jos jotain jää haarukoinnista käteen, katso sittten, mitä teet. Olen itse muuttanut työn perässä 20 vuotiaaana ja nelikymppisenä ja sitten vielä takaisin kotipaikkakunnalle 55 vuotiaana. Ei ole paljon kyselty, huvittaako, mutta se on ollut välttämätöntä. Muuttomatkat ovat olleet n. 200km. Ensimmäisenkerran muutin puolison kanssa, toisella kerralla oli mukana nelilapsinen perhe ja kolmannella kerralla taas puolison kanssa kahdestaan. Kannattaa myös miettiä, onko tuo avioero välttämätön, jos olette olleet vasta lyhyen aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Te muuttamista suosittelevat, onko teistä ok että suurin osa Suomesta jää entistä harvemmin asutuksi ja sitä kautta ne nyt vielä ohuen langan varassa riippuvat palvelut lakkautetaan kokonaan ja ne joilla siellä oli vielä aiemmin töitä, jatkossa ei enää ole kuin yhä harvemmalla, asukkaiden vähenemisestä johtuvan kierteen takia?? Eli että 2/3 Suomesta jäisi käytännössä autioksi ja talot tyhjilleen?
Minusta ei ole erityisen hyvä, että osa Suomesta tyhjenee, mutta en myöskään usko, että ne palvelut pysyvät siellä rahattomien ja tuillaelävien varassa. Enkä näe, miksi kenenkään pitäisi uhrata oma tulevaisuutensa sen eteen, että joku pikkukylä pysyy hengissä. Jos halutaan, että maaseutu pysyy elävänä, sinne on investoitava oikeasti jotwin toimintaa niin, että siellä ON töitä kaikkien alojen ihmisille. Norjassa maksetaan alueellisia yritystukia yrityksille, jotka sijoittuvat maantieteellisesti hankalille alueille ja työllistävät siellä väkeä.
Alue: Aihe vapaa
Valmistuin vuosi sitten maisteriksi niin periaatteessa ei ole mahdollisuutta opiskella enää. Tohtoriksi tuskin pääsisin opiskelemaan kun gradusta tuli vain kolmonen. Ja siinä on sitten taas ongelmana että millä rahoitat sen kouluttautumisen.