Suomi tänään: maisterit työskentelevät siivoojina ja varastohommissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei työttömäksi jäänyt kielitieteilijä voisi alkaa vaikka luomaan nettikurssia kieltenopiskeluun tai antaa kieltenopetusta netissä tai livenä? Kyllähän moni kaipaa apua kielten oppimisessa, ja kielitieteilijän osaaminen voisi tuoda kurssille ihan eri tason syvyyttä. 

 

Niin miksi? No kun siitä tehdasduunista saa enemmän kuin nettikielikursseista. 

 

Yksityisopetuksen hinta vaihtelee noin 20100 euron välillä tunnilta. 

Ryhmätunneilla hinta on yleensä alhaisempi per henkilö, koska opettaja jakaa aikansa useammalle oppilaalle. Ryhmäopetuksen hinta voi olla noin 1030 euroa per henkilö tunnilta, riippuen ryhmän koosta ja opettajan tasosta. Jos opetuksessa on useita henkilöitä, hintaa void

Tuolla ei kyllä mitään ansaitse. Jotain 1-10 tuntia viikossa a 30 e tunti, eli 1200 e kk miinus verot ja muut palkan sivukulut. Turha vaiva leuhkia.

Ja typeryksille opettaa kieltä? Eikös ne typerykset kielikursseilla käy? Siis 30-40 vuotta tuota? Ei kiitos. Mielummin metrosiivousta.

Niin no tottakai sun on markkinoitava palveluitasi, että saa niitä asiakkaita enemmän kun sen muutaman per viikko. Esim. sosiaalisen median kautta voi markkinoida ilmaiseksi/erittäin edullisesti. Tosin jos ajattelee, että opiskelijat ovat typeryksiä niin ei toki tuolla asenteella kannatta lähteä opettamaan yhtään mitään.

Noita "lasten ja teinien" yrityksiä kannattaa varoa. Mitään koulutuspohjaahan ei niihin tarvita. Eli "kielikouluja/kielitunteja" voi pitää vaikka peruskoulun käynnyt härski teini tai abc- paperit kirjoittanut ylioppilas.

 Eipä noissa TJ n koulutuspapereita ja maisterin papereita mainosteta tai kerrota (vaikka puuttuisi siis).

Erittäin hyvä artikkeli Turun Sanomissa tuo. Hienoa kun ovat löytäneet jotain työtä ja saaneet henkilökohtaisen taloutensa kuntoon. 

Siivoojille ja varastotyöntekijöille on omat ammattitutkintonsa. Ei sinne mitään helppoheikkejä oteta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei työttömäksi jäänyt kielitieteilijä voisi alkaa vaikka luomaan nettikurssia kieltenopiskeluun tai antaa kieltenopetusta netissä tai livenä? Kyllähän moni kaipaa apua kielten oppimisessa, ja kielitieteilijän osaaminen voisi tuoda kurssille ihan eri tason syvyyttä. 

 

Niin miksi? No kun siitä tehdasduunista saa enemmän kuin nettikielikursseista. 

 

Yksityisopetuksen hinta vaihtelee noin 20100 euron välillä tunnilta. 

Ryhmätunneilla hinta on yleensä alhaisempi per henkilö, koska opettaja jakaa aikansa useammalle oppilaalle. Ryhmäopetuksen hinta voi olla noin 1030 euroa per henkilö tunnilta, riippuen ryhmän koosta ja opettajan tasosta.

Ei tuo ole kannattavaa pidemmän päälle. Ja siihen vaaditaan kyllä kieltenopettajan pätevyys, eikä mitään puolinaisia yo todistuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Maisterin tutkinto on arvo itsessään, vaikkei sillä työllistyisikään.

Mun mielestä nykyään ei ole arvokasta se, mikä koulutus on, vaan se, että onnistuu saamaan työn, jolla voi elättää itsensä ja perheensä.

Vierailija kirjoitti:

Siivoojille ja varastotyöntekijöille on omat ammattitutkintonsa. Ei sinne mitään helppoheikkejä oteta. 

Sain kahden viikon koulutuksen siivojan hommiin, maisterin papereillani pyyhin vessan lattiat. 

Hyvin on siivouskärryt kulkeneet perehdytyksen jälkeen, lattiat vahattu koneilla ja perispesutkin tehty. Yksityisellä puolella ei siistijän papereita kysytä, kunnissa kyllä. 

Vierailija kirjoitti:

Oliko se nyt edellinen hallitus joka linjasi että puolet suomalaisista pitäisi suorittaa korkeakoulututkinto. Mistä näille kaikille riittää koulutusta vastaava työpaikka? 

Suomen väestön koulutustaso on alle OECD-maiden keskiarvon ja laskee. Korkeakoulutukseen lasketaan myös AMK mukaan.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisen on usein luotava uransa itse. Uskoisin että heidän kaltaisensa tulevat lisääntymään samassa suhteessa kuin luovuuden ja oma-aloitteisuuden puute nuoremmissa sukupolvissa kasvaa. Jopa mesimäyrä, hulluaho ja keskikalja ovat onnistuneet luomaan itselleen uran paskanjauhajina arvottomasta koulutuksesta huolimatta.

Hassua, mutta ajattelen nykyisin ihan samoin. Korkeasti koulutettu luo itse oman työpaikkansa eikä odottele pääsevänsä jonkun toisen firmaan palkansaajaksi. 

Tämä juuri. Korkeakoulutetun kannattaa nykypäivänä olla todella aktiivinen itsensä työllistämisen suhteen ja etsittävä keinoja miten tehdä töitä freelance-pohjalta ja yrittäjänä. Jos luottaa vain siihen, että joku toinen palkkaa niin mahdollisuudet saada oman alan töitä ovat huomattavasti huonommat. 

Perustin nuorena yrityksen ja tein 20 vuotta pitkää työpäivää ja sitten pistin yrityksen myyntiin. Sain siitä lottopottin verran rahaa ja nytt nautin täysillä elämästä. Ja kaiken tein ilman koulutusta. 

Vierailija kirjoitti:

Miksei työttömäksi jäänyt kielitieteilijä voisi alkaa vaikka luomaan nettikurssia kieltenopiskeluun tai antaa kieltenopetusta netissä tai livenä? Kyllähän moni kaipaa apua kielten oppimisessa, ja kielitieteilijän osaaminen voisi tuoda kurssille ihan eri tason syvyyttä. 

Suomessa puuttuu jokaiselta koulutusasteelta johdatus yrittäjyyteen-kurssi. Se olisi hyvin perusteltu sillä, että työttömyyttä pyritään torjumaan jo etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siivoojille ja varastotyöntekijöille on omat ammattitutkintonsa. Ei sinne mitään helppoheikkejä oteta. 

 

Sain kahden viikon koulutuksen siivojan hommiin, maisterin papereillani pyyhin vessan lattiat. 

Hyvin on siivouskärryt kulkeneet perehdytyksen jälkeen, lattiat vahattu koneilla ja perispesutkin tehty. Yksityisellä puolella ei siistijän papereita kysytä, kunnissa kyllä. 

 

Silloin kauan sitten, kun viimeksi lattioita vahattiin, vain vahanpoisto tehtiin koneella. Vahan levitys oli käsityötä. Imperfekti, koska vahattavista lattioista on laitoksissa luovuttu jo ainakin 15 v sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on korkeakoulutettuja liian paljon maan kokoon nähden.

Ja lisää tulee koko ajan, kun ne paukapäät, jotka eivät pääse sisään Suomen yliopistoihin ja korkeakouluihin, menevät vaikka Baltian maihin opiskelemaan "akateemisen loppututkinnon".

Tutkintovaatimukset ovat aika lailla samat koko EU-alueella. Virossa on jopa tiukempitahtista opiskelua kuin Suomessa. Tartossa opiskelevat vuodessa viron kielen ja sitten ei muuta kuin täysillä opiskelemaan lääketiedettä. Virossa voivat opiskelut loppua siihen kun et saa lukukauden suurta tenttiäsi läpi. Suomessa saa yrittää melkein vaikka kuinka monta kertaa tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei työttömäksi jäänyt kielitieteilijä voisi alkaa vaikka luomaan nettikurssia kieltenopiskeluun tai antaa kieltenopetusta netissä tai livenä? Kyllähän moni kaipaa apua kielten oppimisessa, ja kielitieteilijän osaaminen voisi tuoda kurssille ihan eri tason syvyyttä. 

Tuttuni on yliopistosta valmistunut kielenkääntäjä. Yrittänyt montaa työtä alalla ja omaa yritystäkin. Ei vaan. 

Nyt duunarihommissa. 

Tekoäly tuli ja vei kielenkääntäjien työt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisterin tutkinto on arvo itsessään, vaikkei sillä työllistyisikään.

Mun mielestä nykyään ei ole arvokasta se, mikä koulutus on, vaan se, että onnistuu saamaan työn, jolla voi elättää itsensä ja perheensä.

Kyllä koulutuskin on arvokasta, oli töitä tai ei. Mieti jos kokonainen sukupolvi kävisi vain amatsun....mieti.

En ole oikeastaan tehnyt koulutustani vastaavaa työtä enää 15 vuoteen. Olen koulutukseltani paperiprosessin hoitaja paperitehtaalla. Tein sitä 13 vuotta mutta sitten paperitehdas lakkautettiin koska oli kallista tehdä paperia suomessa. Sain palkkaa 3500 nettona kk. Olen sen jälkeen tehnyt sekalaisia hommia kuten raksatöitä ja tapahtumin järjestelytöitä mutta nyt työtön 4 vuotta. Koronan takia sain töistä potkut kun ei ollut asiakkaita eikä tapahtumia järkätty.

Tieteilijä loppuinen jo kertoo kaiken, ihan hyvä että ovat oikeissa töissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei työttömäksi jäänyt kielitieteilijä voisi alkaa vaikka luomaan nettikurssia kieltenopiskeluun tai antaa kieltenopetusta netissä tai livenä? Kyllähän moni kaipaa apua kielten oppimisessa, ja kielitieteilijän osaaminen voisi tuoda kurssille ihan eri tason syvyyttä. 

Suomessa puuttuu jokaiselta koulutusasteelta johdatus yrittäjyyteen-kurssi. Se olisi hyvin perusteltu sillä, että työttömyyttä pyritään torjumaan jo etukäteen.

Tuo olisi kyllä todellakin hyvä, että kaikille kerrottaisiin, miten pääsee tässä alkuun, mutta siltikin ihmetyttää, että joillain akateemisilla ei ole yhtään oma-aloitteisuutta tämän asian suhteen, eikä oteta selvää, mitä muuta voi tehdä työllistääkseen itsensä kuin lähettää niitä hakemuksia. Yleensä ne on just ne ihmiset, jotka kykenevät oma-aloitteisuuteen ja osaavat ajatella laatikon ulkopuolelta, jotka sitten pärjäävätkin työelämässä paremmin kuin ne, jotka eivät osaa ottaa ohjia omiin käsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei työttömäksi jäänyt kielitieteilijä voisi alkaa vaikka luomaan nettikurssia kieltenopiskeluun tai antaa kieltenopetusta netissä tai livenä? Kyllähän moni kaipaa apua kielten oppimisessa, ja kielitieteilijän osaaminen voisi tuoda kurssille ihan eri tason syvyyttä. 

Suomessa puuttuu jokaiselta koulutusasteelta johdatus yrittäjyyteen-kurssi. Se olisi hyvin perusteltu sillä, että työttömyyttä pyritään torjumaan jo etukäteen.

Tämä olisi hyvä, puuttunut jokaiselta alalta missä opiskellut, ja niistä vielä valmistuu juurikin lähinnä yrittäjäksi ja hommia voi tehdä pienyrittäjänäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei työttömäksi jäänyt kielitieteilijä voisi alkaa vaikka luomaan nettikurssia kieltenopiskeluun tai antaa kieltenopetusta netissä tai livenä? Kyllähän moni kaipaa apua kielten oppimisessa, ja kielitieteilijän osaaminen voisi tuoda kurssille ihan eri tason syvyyttä. 

Suomessa puuttuu jokaiselta koulutusasteelta johdatus yrittäjyyteen-kurssi. Se olisi hyvin perusteltu sillä, että työttömyyttä pyritään torjumaan jo etukäteen.

Tuo olisi kyllä todellakin hyvä, että kaikille kerrottaisiin, miten pääsee tässä alkuun, mutta siltikin ihmetyttää, että joillain akateemisilla ei ole yhtään oma-aloitteisuutta tämän asian suhteen, eikä oteta selvää, mitä muuta voi tehdä työllistääkseen itsensä kuin lähettää niitä hakemuksia. Yleensä ne on just ne ihmiset, jotka kykenevät oma-aloi

Kaikista ei vain yksinkertaisesti ole yrittäjiksi. Eikä näin tarvitsekaan olla, mutta heille joita se kiinnostaa, pitäisi olla enemmän tukea. Nimenomaan sitä rahallistakin. Starttiraha on liian pieni.