Lue keskustelun säännöt.
Puoliso manipuloi väsymyksellä
31.10.2025 |
En nyt tiedä onko otsikko täysin kuvaava, mutta tilanne on siis se, että puolisollani on itseaiheutettu nukkumisongelma, jonka vuoksi hän on jatkuvasti väsynyt. Kyseessä on aikuinen perheellinen jhminen, joka on vastuullisessa kokoaikatyössä. Niin kauan kuin olemme olleet yhdessä (yli 10v), hän on iltaisin vitkutellut nukkumaan menon kanssa, saattaa alkaa pelata videopeliä klo 22 illalla, vaikka herätyskello soi klo 06.30. Aloittaa vakavia keskusteluja siinä vaiheessa kun minä olen pesemässä hampaita jne. Hän menee siis jatkuvasti liian myöhään nukkumaan, stressaa sängyssä sitä, ettei heti pysty nukahtamaan ja sitten ei tietenkään heti uni tule. Aamuisin on luonnollisesti väsynyt.
Työn hoitaa moitteetta, mutta me muut perheen jäsenet saadaan koko ajan kuulla kuinka väsynyt hän on. Viikonloppuisin aamupalapöydässä on poissaoleva, minä saan vastailla lasten kysymyksiin ja olla henkisesti läsnä koko ajan. Jos huomautan asiasta, niin vastaus on että hän on väsynyt. Joku aika sitten minulla meni hermot tähän ja sanoin, että en aio jatkossa reagoida mitenkään ilmoituksiin väsymyksestä. Tästä seurasi pitkä keskustelu siitä kuinka en tue häntä ja minulle ei pysty kertomaan ollenkaan negatiivisia asioita kun odotan vain täydellistä suoriutumista kaikessa jne.
Kun olimme vielä lapsettomia, ei tämä haitannut kun pystyi aamulla nukkumaan pidempään tai ottamaan päikkärit. Nyt homma on mennyt siihen, että minä kannattelen liian usein yksin perheen sisäistä harmoniaa sillä, että olen emotionaalisesti saatavilla ja pystyn olemaan läsnä lapsille. Mies kyllä tekee lasten kanssa juttuja, mutta lähes päivittäin tarvitsee enemmän lapsivapaata kun on niin väsynyt. Minusta tuntuu, että käyttää tätä manipuloinnin välineenä.
Kommentit (128)
Ala sinä hokemaan, kuinka väsynyt sinä olet. Kuinka niin paljon väsyneempi kuin mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rupesit sitten tekemään pleikkari-pojun kanssa lapsia. Voi tsiisus 🤦
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli mies jonka mielestä alistin häntä kun pyysin olemaan vauvan päiväuniaikaan hiljempaa.
Ei liity asiaan, mutta mun lapsuudenkodissa mua syytettiin "terrorisoinnista" ja "kiusaamisesta" kun pyysin yöllä olemaan hiljaa. Niin kieroutuneita voivat ihmiset olla. En enää itsekään varmaan tiedä mikä on normaalia.
Mulle sanottiin että "olen liian herkkä" ja puolusteltiin jatkuvaa vttuilua ja kiusantekoa lauseella "no mutta sinähän olet tottunut huonoon käytökseen" :D Tämä viimeinen lause ja asian maton alle lakaiseminen katkaisi kamelin selän, ja aika pian sen jälkeen katkoin sukuun välit.
"no mutta sinähän olet tottunut huonoon käytökseen"
Mitä hittoa! Kuinka joku kehtaa??
Teiltä puuttuu kiinostavaa ja virkistävää yhteistekemistä pariskuntana ja perheenä, jos yksi alkaa elää elämäänsä vasta illan tullen pelien muodossa, kun tietää muiden perhenjäsenien haluavan jo pehkuihin. Minullakin oli ekan puolison kanssa sellaista ja istuin yöhön asti yksin, kun toinen meni nukkumaan. Toisen puolison kanssa oli paljon yhteistä tekemistä ja tapa kukkua yksin jäi kokonaan pois hänen kanssaan.
Eli siitä sitten miettimään yhdessä, mikä olisi mukavaa yhteistä ajankulua kaksin ja/tai lasten kanssa koko perheenä. Mitä teitte ajankuluna suhteen alkuaikoina, kun ei ollut tylsää? Palatkaa siihen. Tai ehkä voisitte pelata niitä pelejä yhdessä ja jo aikaisemmin illalla? Ja te kaksi aikuista voisitte keskustella vakavia, jos hän kerran sellaista keskustelua kaipaa. Aika moni aikuinen tarvii muutakin kuin arkeen liittyvää jutustelua, pysyäkseen täyspäisenä.
Aloituksesta en huomannut mikä se manipuloinnin osuus tuossa olisi. Puoliso nukkuu liian vähän eri syistä johtuen mikä aiheutta väsymystä (esim. omalta luonnolliselta rytmiltään voimakkaasti iltavirkku, nukahtamisen ongelmia, vaikea rauhoittua tarpeeksi ajoissa nukkumaan, vaativa työ, jne.).
Aika kohtuutonta syyttää mun mielestä tuollaisessa asiassa toista manipuloinnista, eli olen kyllä vähän miehen kanssa samaa mieltä siitä, että ap vaikuttaa suhtautuvan näissä asioissa aika ikävästi ja tylysti. Ei ole ihan paras asenne suhtautua ja ratkoa miehen väsymystä arjessa.
ps. esim. nukahtamisvaikeuksissa ei useinkaan auta asiaan perehtyneiden mukaan se, että menee sänkyyn pyörimään silloin kun ei vielä väsytä, vaan se saattaa päinvastoin pahentaakin ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimoparka --- mutta myös miesparka.
Miehellä on selvästi ongelma, voi olla uniapneaa, stressiä, tai kenties jos tämä on hänen normaali unirytminsä, sitten se on geneettistä kuten minulla. Toiset ovat vaan geneettisistä syistä ilmeisesti herkkiä ympäristön vaikutteille. Itsellä leikkaus ja siinä annettu nukutus laukaisi unihäiriön eikä sitä ole saatu korjattua, aivokemia meni jotenkin sekaisin. Sain vähän ajan päästä fibromyalgiadiagnoosin. Nyt 28 vuotta tällä on menty, vähän apua on ollut jostain, muttei mitään kunnollista.
Miehelläsi voi olla sama unirytmi kuin minulla eli vasta lähempänä aamupuolta alkaa unessa se tärkeä syvän unen vaihe. Jos pitää herätä herätyskelloon kesken syvän unen eikä sitä saa tarpeeksi, elämä on yhtä hlvttiä. Jos ei saa syvää unta tarpeeksi, keho ja aivot eivät palaudu rasituksesta. Vireystila vaihtelee niin, että silloin kun pitäisi olla hereillä on vaan heikko olo eikä jaksa keskittyä mihinkään, sitten iskee ylivireystila ja valvoo yötä myöten eikä saa nukahdettua. Syvän unen puute myös alentaa kipukynnystä ja heikentää immuunipuolustusta. Tulee muitakin diagnooseja pahimmassa tapauksessa.
Itse pystyn nukahtamaan aikaisin jos olen väsynyt, mutten vaan pysy unessa ja heräilen koko ajan. Mitään hyötyä ei ole liian aikaisin nukkumaan menosta, saa vaan hermot kireälle. Päivällä tai aikaisin illalla saatan nukahtaa istualleni kuin lelu, josta loppui paristot, koska aivot eivät jaksa tätä menoa, ne vaan sammuttavat systeemin välillä. Jos miehelläsi on tälläistä narkolepsiatyyppistä nukahtamista tilanne on paha. Jos vielä ajaa autoa tai työssään käyttää jotain laitteita, se on erittäin vaarallista.
Sun miehen kannattaisi mennä lääkäriin ja hakea apua. Jos jotain löytyy ehkä häntä voidaan auttaa, tai ainakin voi työnantajan kanssa päästä johonkin sopimukseen että työaikaa muutetaan.
Nämä vielä usein sabotoivat omaa untaan päikkäreillä ja nukkumalla viikonloppuisin pitkään. Omakin mieheni ilmestyy alakertaan viikonloppuisin siinä 11 maissa tai jälkeen. Totta kai on unirytmi sekaisin, kun elää jatkuvassa aikaerorasituksessa sen sijaan, että rytmi olisi edes jossain määrin samanlainen arkisin ja viikonloppuisin. Ei ihme, jos ei klo 22 väsytä.
Ketutti rankasti, kun lapset olivat pieniä. Nykyään vain kohauttelen olkiani herran väsymykselle ja pakotan hoitamaan puolet kouluaamuista ja puolet lasten iltapuuhista. Viikonloppuisin saa minun puolestani maata lahnana aamut.
Nykyään ei ketään kuitenkaan voi millään kevyin perustein määrätä vastentahtoiseen hoitoon.