Ilkka Kanervasta ulkoministeri - anna mun kaikki kestää.

on varmaan kiitollinen Tukiaisen Jossulle

hyvääkin saanut aikaan, kun saatiin fiksumpi ulkoministeri tilalle.

mm. jo edesmenneen Juha Vikatmaan kanssa. Taisivat sanoa oikeamman laidan kokoomuslaisista, että " paska putoaa kärryiltä, kun tarpeeksi kovaa ajetaan" .

Vierailija:

Onnea vaan kaikille kokoomusta äänestäneille.

Kiitos vaan, päästiinpä demareista vihdon ja viimein.

ministerin ei tarvitse olla valittu kansanedustajaksi niin onko sitten todellisuudessa kansanedustajia enemmän kuin ne 200 vai tippuuko joku pois edustajan paikaltaan jos esim Cronbergista tulee ministeri? Mä en ymmärrä :-(

Vierailija:

ministerin ei tarvitse olla valittu kansanedustajaksi niin onko sitten todellisuudessa kansanedustajia enemmän kuin ne 200 vai tippuuko joku pois edustajan paikaltaan jos esim Cronbergista tulee ministeri? Mä en ymmärrä :-(

Ei ministeriksi valittavan ole välttämättä oltava kansanedustaja eikä hänestä ministerinä sellaista tule. Eli ei äänestä eduskunnassa tms. Kukaan ei putoa.

Ministereinä on ollut myös ns. virkamiesministerejä, jotka eivät aina ole edes minkään puolueen jäseniä.

ei myös kansanedustajan, kuten kansanedustaja-ministerit. Suomessa on ollut usein ministerinä muitakin kuin kansanedustajia, viimeksi muistaakseni Kalevi Hemilä (sit.). Aikoinaan vihreiden Pekka Haavistokin pääsi ministeriksi pudottuaan eduskunnasta.

Vierailija:

ministerin ei tarvitse olla valittu kansanedustajaksi niin onko sitten todellisuudessa kansanedustajia enemmän kuin ne 200 vai tippuuko joku pois edustajan paikaltaan jos esim Cronbergista tulee ministeri? Mä en ymmärrä :-(

Tiura on tyylikäs ja naistenlehdissä esittelee juhla-asujaan, mutta poliitikkona nolla. Tiedän kyseisen naisen jo ajalta ennen kansanedustajuutta ja täytyy sanoa, että laiska ja ei kovin välkkykään. Ihmisenä mukava ja seurallinen.

julkisuutta onkin hankkinut. Mutta onhan Matti Vanhanenkin aikamoinen häntäheikki.....

Ai niin onhan siellä ollut Vienonen-Karpela-melkein Niinistö-Saarela

vaikka noita vaihdokkaita on ollutkin niin hillitymmin on hommat hoitanut

Se, että vaikka tuntisitkin useita sellaisia ihmisiä, ei tarkoita että heitä olisi kauhean paljon muuta kuin sinun tuttavapiirissäsi. Ehkä älykkäämmät ihmiset eivät vain viihdy sinun seurassasi.



Katkerat vähän koulutetut kylvävät tuota niin auttamattoman typerää kaupunkilegendaa, että akateemisuus söisi maalaisjärkeä. Ei, näin ei ole. Tohtorintutkintokin vain arkipäiväistyy ja akateemisia on pilvin pimein. Se on kuule ihan tavallinen saavutus tavalliselta ihmiseltä. Niitä tolloja ihmisiä on aina ollut, mutta eiköhän suurin osa meistä ole ihan keskivertofiksuja niin työelämässä kuin maalaisjärjen käytössä. Huippufiksuja on varmasti eniten korkeakoulutetuissa verrattuna duunareihin, mutta huippuälykköjä on vain pari prosenttia väestöstä eikä se suinkaan kata kaikkia tohtoreita.



Et sinä tunne useita tohtoreita joilla ei maalaisjärkeä löydy, kunhan yrität vakuutella.

voi kuule, minulle on ihan sama mitä sinä uskot ;)

että hih hih vaan itsellesi ja tirsk...



Olen DI koulutukseltani ja työskennellyt tutkijana alallani, joten todellakin tiedän ja tunen monenmonta tohtorisihmistä ja proffaa. Ja todellakaan nuo tutkinnot tai arvonimet ei missään nimessä takaa sitä että on muuten elämässään järkevä ja nokkela. Välillä on jopa käynt mielessä että nämä tutkijan hommat ovat varmaan syöneet sitä maalaisjärkeä :)

Toki monet heistä ovat oikein mukavia ja symppikisä ihmisiä, ja todellakin fiksuja ja älykkäitä omilla saroillaan, mutta maalaisjärkeä tai sosiaalista pelisilmää ei välttämättä löydy sitten nimeksikään.



Minä en enää nykyään yhtään kumartele mitään arvonimiä ja tutkinotoja sinänsä, ihan samanlaisia ihmisiä ne tohtorit ja tuplasellaisetkin ovat. Yhtä paljon mahtuu joukkoon idoootteja kuin mihin tahansa joukkoon.

CRONBERG (o. s. Mattila, myöh. Kajanne) Tarja Anneli



s. 29.6.1943 Helsingissä. Vanhemmat everstiluutnantti Eero Mattila ja ostopäällikkö Maila Kajanne



Avioliitto 1967 dipl. insinööri Christer Cronbergin kanssa, eronnut 1976. Avoliitto 1981 dipl. insinööri Erik Aggerin ( k. 1995) kanssa, avioliitto 1993. Tanskassa asuva uusperhe, jossa kolme lasta: Anne-Birgitta, Hans-Henrik ja Nikoline sekä seitsemän lastenlasta: Renna, Amalie, Liva, Augusta, Frida, Viggo ja Roberta.



- Ylioppilas Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1962

- Dipl. insinööritutkinto, Teknillisen korkeakoulun kemian osasto 1968

- Tekniikan tohtori, Lundin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu 1973 (väitöskirja: User Requirements in Building)

- Nordplan, Nordiska Institut för Samhällsplanering, Ruotsi. Yhdyskuntasuunnittelun jatkokoulutus 1976

- Dosentti, Lundin yliopisto, Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto 1980

- Kauppatieteen tohtori, Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu 1988 (väitöskirja: Technology in Everyday Life)

- Dosentti, Joensuun yliopisto, yhteiskuntapolitiikan laitos



- Tuotekehittelijä ja PTS-suunnittelija, Perstorp Ab, Ruotsi 1969-1973, riskirahoitusanalyytikko USA:ssa 1972-1974

- Vieraileva tutkija, National Bureau of Standards, Institute for Building Reseach, Washington, USA 1972-1973

- Projektinjohtaja, Lundin teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto 1970-1973

- Tutkija YK, Centre for Housing and Planning, New York USA 1973-1974

- Suunnittelija, Ruotsin valtion alue- ja rakennushallitus (Statens Planverk), Tukholma 1975-1977

- Asuntotutkimuksen ja aluesuunnittelun tutkimusjohtaja, Tanskan valtion rakennustutkimuslaitos (Statens Byggeforskningsinstitut) 1977-1984

- Luomuviljelijä ja lampaankasvattaja Polvijärvellä, Höytiäisen Teerisaaressa 1983-1987

- Vanhempi tutkija, Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu 1989-1995

- Vieraileva professori, Linköpingin yliopisto 1990

- Apulaisprofessori, Tanskan teknillinen korkeakoulu 1989-1995

- Vieraileva professori, Oslon yliopisto 1993-1996

- Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja 1995-2001

- Johtaja, Kööpenhaminan rauhantutkimusinstituutti COPRI 2001-2003

- Kansanedustaja 2003-

- Vihreiden puheenjohtaja 2005-



Kielitaito: suomi, ruotsi, tanska, englanti, ranska, saksa, venäjä



Erikoisalat: Teknologiasosiologia, turvallisuus- ja aseteknologia, demokratiatutkimus, raja-aluetutkimus, teknologia-arviointi, arjen teoriat, yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen, innovaatiotutkimus



Useita kymmeniä teoksia, artikkeleita teoksissa ja tieteellisissä julkaisuissa sekä muita julkaisuja erikoisaloilta, mm. Asumisen uusi suunta (yhdessä Kirsti Vepsän kanssa) 1983, Työ, aika ja asuminen tietoyhteyskunnassa 1985, Teorier om teknologi og hverdagslivet (Teknologian ja arjen teoriat) 1986, Det teknologiske spillerum i hverdagen (Teknologinen vapaus arjessa) 1987, Veje til det nye hverdagsliv (Teitä uuteen arkeen) 1988, Fremtidsforsog (Tulevaisuuskokeiluja) 1990, Tenant' s Influence in the Management of Social Housing (Vuokralaisen vaikuttaminen sosiaalisen asumisen hallintoon) 1985, Consumer Influence on New Technology - Real Potential or False Hopes? (Kuluttaja uuden teknologian vaikuttajana - todellinen voimavara vai vääriä toiveita?) 1986, 90' ernes kvindepolitiske valg: Det intelligente hjem eller det nye hverdagsliv (90-luvun naispoliittinen valinta: Älykäs koti vai uusi arki) 1990, Social Experiments with New Technology: Challenging technocratic structures by democratic actions (Uuden teknologian sosiaalisia kokeiluja: Demokraattinen toiminta teknokraattisten rakenteiden haastajana) 1992.



Useita teoksia ja artikkeleita turvallisuuspolitiikasta ja sotateknologiasta sekä Venäjän (Neuvostoliiton) sotateollisuuden siirtymisestä siviiliteollisuudeksi kylmän sodan päättymisen jälkeen, mm. Learning to Convert in the Regions. The Case of Perm (Alueellista konversiota oppimassa. Tapaus Perm) 1994, The Feeling of Home. Russian Women in the Defense Industry and the Transformation of their Indentities (Venäläiset naiset sotateollisuudessa ja indentiteetin muuttuminen) 1994, The Transforming Russia: From Military to a Peace Economy (Venäjän muutos: sotataloudesta rauhantalouteen) 2003, Tulevaisuuden sodat - maan päällä ja taivaissa (teoksessa Miksi soditaan?) 2004, Missile Defense (Ohjuskilpi) 2005, US Missile Defense: Tehcnological Primacy in Action (USA:n ohjuskilpi: Teknologian ylivaltaa käytännössä) 2005, The Will to Defend: A Nordic Divide over Security and Defence Policy (Maanpuolustustahto: Pohjoismainen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan jakolinja) 2006, Maanpuolustustahto, kansallinen identiteetti ja Euroopan puolustus- ja turvallisuusulottuvuus (teoksessa Tahdon asia: Suomalainen maanpuolustus murroksessa, 2006).



Kansallisia luottamustehtäviä: Osaamiskeskus -työryhmä (Sisäministeriö) 1997-2001, Tietoyhteiskuntaneuvottelukunta 1998-2001, Pohjoisen ulottuvuuden kansallinen työryhmä 1999-2003, Ulko- ja turvallisuuspoliittisen tutkimuksen arviointiryhmä 2001-2002, Ulkopoliittinen instituutti, Senior Fellow 2003- , Pohjois-Karjalan suurpetoneuvottelukunnan asiantuntijajäsen 2003- , Suomen Kirjastoseuran puheenjohtaja 2004-, Itä-Suomen aluefoorumin puheenjohtaja (STAKES) 2004-, Pohjola Nordenin Pohjois-Karjalan osaston puheenjohtaja 2005-2006, Sitran luovuusstrategian luova talous-osiotyöryhmän jäsen 2005-2006, Naisten resurssikeskus Karellin hallituksen jäsen 2003-2005, Naisyrittäjyyden tukiverkoston puheenjohtaja eduskunnassa 2003-2006.



Kansainvälisiä luottamustehtäviä: Pohjoismaisen ministerineuvoston tutkimusryhmän " Uusi Arki" jäsen 1980-1986, Tanskan yhteiskuntatieteellisen tutkimusneuvoston jäsen 1989-1994, COST, Social Shaping on Technology (EU) puheenjohtaja 1992-1995, ISTAG, Information Society Technologies Advisory Group (EU) 1998-2001, Euregio Karelian erityisasiantuntija 2001-, COSTA4, The Emergence of New Threats, tutkimusryhmän puheenjohtaja 2004-2005, useita professorinvalintakomiteoita eri yliopistoissa, jäsen kansainvälisissä arviointipaneeleissa (mm. Suomen työympäristötutkimus 1993, Itä-Suomen yliopistojen arviointitutkimus 2002), Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyökomitean jäsen 1997-2000.



Kansanedustajakauden jäsenyydet ja varajäsenyydet eduskunnan toimielimissä: tulevaisuusvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta



Harrastukset: Kalastus, kielet, ruoanlaitto, valokuvaus, juhlat



" Tarja Cronbergin poikkeuksellista, naisille epätyypillistä tieteellistä suuntautumista osoittavat jo hänen tutkintonsa. Hän on yhdistänyt aihepiiriltään kovaksi miellettyä tieteellistä pätevyyttään elämänläheisiin, turvallisuutta ja rauhaa koskeviin kysymyksiin. Cronbergin tieteellinen julkaisutoiminta, joka tekee näkyväksi erityisesti naisten osallistumisen ja aseman teknologian toimijana, on laajaa ja kansainvälistä. Hänen tieteelliset ansionsa ulottuvat asuntotutkimuksesta, sotateollisuudesta ja turvallisuuspolitiikasta rauhantutkimukseen. Hän on tutkinut tietoyhteiskuntaa ja tekniikan vaikutusta ja merkitystä naisten (arki)elämään. Rauhantutkijana hän on tutkinut aseteollisuuden siirtymistä siviilituotantoon asetilausten vähentyessä.



Cronberg oli vuodesta 1979 perustamassa pohjoismaisten naisten asumis- ja rakentamisfoorumia, joka keskittyi asumisen ja yhdyskuntien suunnitteluun siten, että ne olisivat toimivia naisten, lasten ja vanhusten näkökulmasta. Toimiessaan Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana vv. 1995-2001 hän nosti merkittävällä tavalla esiin naisia koskevia asioita ja kysymyksiä ja voimisti naisten toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Valtakunnallisilla naistutkimuspäivillä v. 2001 Joensuussa hän esitelmöi aiheesta " Naiset rajoilla. Euroopan raja-alueiden yhteistyö ja turvallisuuspolitiikka." Syksystä 2001 hän toimi Kööpenhaminan rauhantutkimuslaitoksen (COPRI) johtajana kansanedustajaksi valitsemiseensa asti vuonna 2003."



(Suomen liike- ja virkanaisten liitto perusteluissaan valitessaan Tarja Cronbergin Vuoden naiseksi 2004)

Marja Tiura jää ilman ministerisalkkua ja tollaset öykkärit sit vaan hallitukseen kaverimeningillä.

antaa tädin osoittaa käytännössä onko siitä muuhun kuin paperilla " hyväksi"

vaikka eipä nuo nyt mitään kovin kummallisia merittejä ole sinäsnsä, löytyy noita parempiakin joidenkin plakkarista vaikkei niitä mainosta.



ja tossahan ei mitenkään eds henk kohtaisesti cronbergiin viitattu kun todettiin ettei ne tohtorintutkinnot tee ihmisestä sen kummempaa ;)

Minä toivoin salaa, vaikka tiesin ettei toteudu, että fiksusta ja kokeneesta Pertti Salolaisesta olisi ollut ulkoministeri.



Mitä taas Tarja Cronbergiin tulee, niin hänen johdollaan vihreät saivat vaalivoiton (lisäpaikan eduskuntaan) ja kyllä Cronbergin äänimääräkin oli melkoinen. Hän on yksi pätevimmistä vihreistä poliitikoista.

Vierailija:

ministerin ei tarvitse olla valittu kansanedustajaksi niin onko sitten todellisuudessa kansanedustajia enemmän kuin ne 200 vai tippuuko joku pois edustajan paikaltaan jos esim Cronbergista tulee ministeri? Mä en ymmärrä :-(

Mulla ei kyllä ole Jannesta opiskeluajoilta öykkärimäistä kuvaa. Fiksu kaveri, ärsyttää varmaan monia, kun on kokoomuksessakin ihan oikeeta laitaa

Vierailija:

ärsyttää varmaan monia, kun on kokoomuksessakin ihan oikeeta laitaa