Olen alkanut pohtia rationaalista eli järkiperusteista itsemurhaa
En tunne omakseni nykyistä enkä tulevaa maailmaa. En odota työllistyväni nyt enkä tulevaisuudessakaan. En usko pariutuvani nykyisessä tai tulevassakaan maailmassa. En usko löytäväni enää uusia harrastuksia tai uusia ystäviä. Toisin sanoen en näe itselläni minkäänlaista tulevaisuutta. Itsetuntoni sekä uskoni maailmaa kohtaan ovat nollissa. Jos tilanne on tällainen, mitä järkeä on enää jatkaa? Eikö itsemurha olisi tällaisessa tapauksessa rationaalinen ratkaisu, jolla säästäisi sekä itseään että yhteiskuntaa?
Ihan tosissani olen alkanut ajatella asiaa viime aikoina. En pidä siitä, mutten löydä siihen ratkaisuakaan, siis sellaista joka ei ole kuolema. Todella uuvuttavaa ja turhauttavaa.
Ehkä elämä ei vaan ole kaikille.
Kommentit (30)
Kukaan ei ole korvaamaton, mutta toisaalta, juuri sinua ei tule koskaan toista. Olet ainoa.
Jos poistut, sinun kohdalle jää tyhjä tila, joka ei täyty millään. Se on sinun paikkasi, sinulle varattu. Sinun ei tarvitse tyhjentää sitä, vaan sulla on oikeus pitää se. Älä väisty sen takia.
Olet masentunut. Ei tuossa löpinässä ole mitään rationaalista. Työpaikka blaa blaa blas parisuhde blöö tuleva ääööö. Ala elää, itsellesi. Yrität suorittaa elämää kuin jotain esterataa. Eihän se miltään tunnu.
Vierailija kirjoitti:
Olet masentunut. Ei tuossa löpinässä ole mitään rationaalista. Työpaikka blaa blaa blas parisuhde blöö tuleva ääööö. Ala elää, itsellesi. Yrität suorittaa elämää kuin jotain esterataa. Eihän se miltään tunnu.
Kyllä. Masentuneen mieli alkaa kiertää jotain kehää. Näkee vain tietyt asiat ja kuinka niistä ei voi päästä eteenpäin. Sanoisin, että lääkkeet on ratkaisu, jos omaa ajatusmaailmaa ei muuten pysty muuttamaan.
Mitä hyötyä jostain Kriisipuhelimestä on jos ongelmat on kasautuneet kuten itsetuhoisilla ihmisillä yleensä on?
Jos on terveysongelmia, talousvaikeuksia, läheinen kuollut ym ei tuntemattomalle ihmiselle puhuminen ratkaise yhtään mitään.
Toki jos tuntee itsensä yksinäiseksi mt- ongelmien kanssa voi hetken helpotus tulla keskustelusta mutta muuten hyöty on täysi nolla
Vierailija kirjoitti:
Olet masentunut. Ei tuossa löpinässä ole mitään rationaalista. Työpaikka blaa blaa blas parisuhde blöö tuleva ääööö. Ala elää, itsellesi. Yrität suorittaa elämää kuin jotain esterataa. Eihän se miltään tunnu.
Tai sitten kyseessä ovat asiat, jotka ap:lle ovat tärkeitä, ei suorittaminen. Ja sinä siinä vähättelet, mikä toiselle on tärkeää.
Aaltoilevaa mielialahäiriötä sairastavana mietin joskus samaa, ei-masentuneenakin. Saan keskusteluapua ja syön jatkuvasti lääkkeitä, silti toistuvasti kärsin pahasti. Jaloilleni päästyäni elän taas hetken "normaalia" pitkäaikaistyöttömän, persaukisen ja perheettömän arkea. Mikä järki? Elättämiseni tulee kalliiksikin, eikä tilanne tule muuttumaan.
Mutta aloittaja, selvitä oisko sulla masennusta, kilpirauhasen vajaatoimintaa tai muita toivottomuutta aiheuttavia sairauksia ja hoida ne ensin kuntoon.
Siunausta. Jumala rakastaa sinua.
Sinä olet korvaamattoman arvokas, ainutlaatuinen, ap. Sinun elämäsi on tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Ala pössyttelemään.
pössyttely, lääkkeet, eri lääkkeet, keskusteluapu, uudet harrastukset, liikunta, ajatusmaailman muuttaminen väkisin, eläimet, luonto jne.
Keinoja on todella paljon, ja tarvitsee vain löytää se itselle sopiva.
Ootko masentunut?