Lue keskustelun säännöt.
Syövän salaaminen
29.10.2025 |
Kouvolan Sanomissa on juttu aikuisen tyttären syöpäkuolemasta. Sairastunut kielsi koko aiheesta puhumisen ja tuli aiheuttaneeksi suurta puhumattomuutta myös suremaan jääneille.
https://www.kouvolansanomat.fi/incoming/8950072?utm_term=Autofeed&utm_m…
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Itse en kertoisi edes omille vanhemmille.
Mikset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärtän täysin kun kotona neljävuotias lapsi. Me emme kertoneet 6 vuotiaalle tyttärelle papan syövästä ja leikkauksesta.
Ymmärrän kyllä tuonkin, että se asiasta jauhaminen ei mitään auta. Parempi vaan yrittää elää niin kuin syöpää ei olisi.
Olin kerran hautajaisissa joissa vainajan aikuinen lapsi itki aivan valtavasti, oli välillä lähes hysteerinen. Moni häntä lohdutti että aika auttaa vaikkei se nyt siltä tunnu, päivä kerrallaan eteenpäin ja kyllä sinä tästä selviät. Tuntui järkyttyvän noista entistä enemmän. Monia se hämmensi, mutta etenkin vanhemmat ihmiset jatkoivat lohduttamista. Jotkut vielä muille läheisille puhuivat että voi kun tuo X on niin surullinen.
Muutaman kuukauden kuluttua tuli suruviesti tästä aikuisesta lapsesta. Hän oli jo hautajaisissa tiennyt kuolevansa itsekin pian syöpään ja siksi tuo, ja kaikki tsempit, ottivat niin koville. Ei ollut kertonut kuin lähipiirille ja heitä kielsi kertomasta kenellekään.
En tiedä, olisiko kuitenkin hänelle ollut helpompaa, jos muut olisivat tienneet. Ja myös niille läheisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy mielestäni muistaa että ensisijaisen tragedian kohtaa sairastunut itse, ei muut ihmiset. Sairastuneen velvollisuus ei ole kantaa tilanteessaan taakkaa muiden ihmisten tunteista.
Puhumattomuudella rajaa pois myös läheisten tuen ja ymmärryksen. Pahimmillaan katkeroituu näin aiheuttamaansa yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syöpä on vain korvien välissä.
Toisilla kusi.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy mielestäni muistaa että ensisijaisen tragedian kohtaa sairastunut itse, ei muut ihmiset. Sairastuneen velvollisuus ei ole kantaa tilanteessaan taakkaa muiden ihmisten tunteista.
Silloin mielestäni ei pidä kertoa niille läheisillekään. On väärin kertoa heille, ja sitten kieltää heitä puhumasta huolestaan kenellekään mitään, yhtään. Ja vielä suuttua valtavasti, jos heikkona hetkenä äiti menee siskolleen paljastamaan huolensa.
Jos kerran haluaa pitää asian omana tietonaan, pitäisi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syöpä on vain korvien välissä.
Näin sinun tapauksessasi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asia kuuluu sinulle, ap, koska?
Lehdessähän tuo lukee!
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa syövässä on? Syöpä puhdistaa kehoa ja vie turhat negatiiviset ajatukset samalla pois. Syöpä myös poistaa ylimääräisiä kiloja kun lihava ihminen kyseessä näin terveysvaikutus on positiivinen. Syövällä näin terveydellinen vaikutus terveyteen. Suosittelen jokaiselle ylipainoiselle kokeilemaan syöpää niin ylimääräiset liika kilot poistuvat. Seuraavana kesänä olet rantakunnossa ja saat paljon myönteisiä katseita.
Maria Nordin...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinäisyys ja ulkopuolisuus ovat se väistämätön.
En itse kertoisi. En haluaisi sääliä, tyhjiä tsemppejä ja toisten ihmisten ajattelevan hiljaa mielessään: Voi Luoja, onneksi se en ole minä.
En myöskään haluaisi tulla määritellyksi syövän mukaan. En koskaan omaksuisi sairaan identiteettiä. Sairaus ei kelpaa elämän sisällöksi!
Loppu tulee kun sen aika on, ja sekin on kestettävä yksin. Kukaan ei voi tulla mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia kuuluu sinulle, ap, koska?
Lehdessähän tuo lukee!
Siis ap on lehdessä olevan artikkelin aihe?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en kertoisi edes omille vanhemmille.
Mikset?
Alussa, kun syövästä ei vielä tiedä mitään, esim. kuinka vakava se on, onko etäispesäikeitä jne. on todella pelottavaa huudella asiasta kenellekään. Itselläni on kokemusta, kun kerroin yhdelle, hän kertoi kauhukokemuksia tutuistaan, joilla oli irronnut kynsiä ja hiuksia ja lopulta kuollut. Näitä ihmisiä on paljon, jotka retostelevat tuttavan tuttavien syövistä. Myös juorut lähtevät liikkeelle ja se määrä, kun ihmiset alkavat soitella ja kysellä syövästä, on hyvin raskasta. Haluaa vaan käpertyä ja odottaa hoitosuunnitelmaa. Jotkut antavat peräti ohjeita, mitä pitää syödä, liikkua ja mitä terveystuotteita pitää käyttää. Raskasta on kuunnella, kun toinen kertoo kokemuksiaan ja itseä ei kiinnosta, kun ei tunne niitä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia kuuluu sinulle, ap, koska?
Lehdessähän tuo lukee!
Siis ap on lehdessä olevan artikkelin aihe?
Täh? Onko mielestäsi jokainen näihin keskusteluihin linkattu lehtijuttu väistämättä aloittajan omasta elämästä?
Vierailija kirjoitti:
Syöpä on vain korvien välissä.
No aivosyöpä tietysti on. Sun korvien välissä ei taida olla mitään, paitsi pelkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia kuuluu sinulle, ap, koska?
Lehdessähän tuo lukee!
Siis ap on lehdessä olevan artikkelin aihe?
Täh? Onko mielestäsi jokainen näihin keskusteluihin linkattu lehtijuttu väistämättä aloittajan omasta elämästä?
Väsitämättä ihmettelen, miksi joku nostaa palstan aiheeksi Jonkun Muun elämän.
Niin että miksi tämä kiinnosti aloittajaa noinkin paljon?
Itse en kertoisi edes omille vanhemmille.