Syövän salaaminen

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa syövässä on? Syöpä puhdistaa kehoa ja vie turhat negatiiviset ajatukset samalla pois. Syöpä myös poistaa ylimääräisiä kiloja kun lihava ihminen kyseessä näin terveysvaikutus on positiivinen. Syövällä näin terveydellinen vaikutus terveyteen. Suosittelen jokaiselle ylipainoiselle kokeilemaan syöpää niin ylimääräiset liika kilot poistuvat. Seuraavana kesänä olet rantakunnossa ja saat paljon myönteisiä katseita. 

Minä lihoin syövän aikana16kg. Olin ennen ns. normaalipainoinen . Hoidot ohi ja iso kasvain suolistosta poistettu yli kaksi vuotta sitten. Kiloja lähtenyt vain 3-4 kiloa kovasta yrityksestä huolimatta  Vieläkin reilusti ylipainoa. Rantakunnosta en vielä tiedä mutta katseita saan varmaan suolistoavanteeni johdosta.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä tuonkin, että se asiasta jauhaminen ei mitään auta. Parempi vaan yrittää elää niin kuin syöpää ei olisi.

Onko sinulla syöpä? Yritätkö elää niin kuin sitä ei olisi? Onnittelen.

Jos syöpäpotilas haluaa jättää läheisilleen perinnöksi huonon surun, kannattaa olla puhumatta.

Niinhän Ilkka Kanervakin teki.

Vierailija kirjoitti:

Puhumattomuudella rajaa pois myös läheisten tuen ja ymmärryksen. Pahimmillaan katkeroituu näin aiheuttamaansa yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuteen.

Tai parhaimmillaan puhumattomuudella välttää muiden pilkan ja typerääkin typerämmät parannusvinkit ja syyttelyn että et olisi elänyt niin tai näin. Sairastuminen on aina jonkun sortin trauma ja ilkeät ihmiset saattavat sitä pahentaa huomattavasti. Joillekin syöpä on aina kuolemantuomio ja sairastuneelta saatetaan kysyä paljonko on vielä aikaa? tai mitä aiot loppuelämälläsi tehdä? Jotkut jopa avoimesti nauraa tyytyväisenä kun kuulevat syöpään sairastuneesta. Näitä saattaa hokea ihan kaikkein läheisimmätkin.

Itse sairastuin syöpään v. 2022. Diagnoosin sain helmikuussa ja hoidot aloitettiin muistaakseni kesäkuussa. En kertonut kuin parhaalle ystävälle. Äidilleni kertomisen päätin jättää siihen tilanteeseen, kun on pakko. Heinäkuussa sitten oli pakko kertoa, sillä joka kesä heinäkuussa ollut lomalla pohjoisessa äidin luona ja sitten alkoi kyselemään, milloin olen tulossa, jotta tietää omia menojaan suunnitella. 

Tuolloin kerroin, että tämä kesä jää nyt välistä kemojen ja sytojen vuoksi. 

Itselleni, ja myös äidille, oli parempi mielestäni näin. Äidin ei tarvinnut "turhaan" hermoilla diagnoosin saamisen jälkeen, vaan kun kerroin, niin oli saman tien hyppy syväänpäätyyn, sillä hoidot olivat jo päällä. En myöskään halunnut asiasta paljoa puhua, vaan riitti, että eli hoitopäivän kerrallaan. 

N54

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa syövässä on? Syöpä puhdistaa kehoa ja vie turhat negatiiviset ajatukset samalla pois. Syöpä myös poistaa ylimääräisiä kiloja kun lihava ihminen kyseessä näin terveysvaikutus on positiivinen. Syövällä näin terveydellinen vaikutus terveyteen. Suosittelen jokaiselle ylipainoiselle kokeilemaan syöpää niin ylimääräiset liika kilot poistuvat. Seuraavana kesänä olet rantakunnossa ja saat paljon myönteisiä katseita. 

Minä lihoin syövän aikana16kg. Olin ennen ns. normaalipainoinen . Hoidot ohi ja iso kasvain suolistosta poistettu yli kaksi vuotta sitten. Kiloja lähtenyt vain 3-4 kiloa kovasta yrityksestä huolimatta  Vieläkin reilusti ylipainoa. Rantakunnosta en vielä tiedä mutta katseita saan varmaan suolistoavanteeni johdosta.

Jatkan...Tuo äkkiä tullut painon nousu johtui sekä itse kasvaimesta ja suureksi osaksi nesteen keräytymisestä. Leikkaus poisti tästä osan mutta samalla tuli lisää nestettä kaikkialle lymfedeeman vuoksi. Se tuli taas sädehoidon seurauksena. Niin että nämä laihtumiset ym. ovat kyllä kunkin kohdalla oma juttu. Näin sanoi myös syöpälääkäri.

On yksityisasia mitä aikuinen muille kertoo. Ei sukulaisille kuulu nämä ellei halua.

Esimerkkejä löytyy eduskunnastakin kun ja oli rohkea veto ja ok. Oli hyvä jätkä

Vierailija kirjoitti:

Syöpä on vain korvien välissä. 

Joillakin saattaa olla, sinulla ilmeisesti tyhjää.

Vierailija kirjoitti:

Itse sairastuin syöpään v. 2022. Diagnoosin sain helmikuussa ja hoidot aloitettiin muistaakseni kesäkuussa. En kertonut kuin parhaalle ystävälle. Äidilleni kertomisen päätin jättää siihen tilanteeseen, kun on pakko. Heinäkuussa sitten oli pakko kertoa, sillä joka kesä heinäkuussa ollut lomalla pohjoisessa äidin luona ja sitten alkoi kyselemään, milloin olen tulossa, jotta tietää omia menojaan suunnitella. 

Tuolloin kerroin, että tämä kesä jää nyt välistä kemojen ja sytojen vuoksi. 

Itselleni, ja myös äidille, oli parempi mielestäni näin. Äidin ei tarvinnut "turhaan" hermoilla diagnoosin saamisen jälkeen, vaan kun kerroin, niin oli saman tien hyppy syväänpäätyyn, sillä hoidot olivat jo päällä. En myöskään halunnut asiasta paljoa puhua, vaan riitti, että eli hoitopäivän kerrallaan. 

N54

Tämä on mielestäni ymmärrettävää, voisin itsekin näin toimia iäkkään äitini kohdalla. Mutta siinä kohtaa kun äitini saisi tietää, en missään nimessä kieltäisi häntä kertomasta esimerkiksi omalle siskolleen asiasta, ovat läheisiä ja jakavat kaiken, tsemppaavat ja tukevat toisiaan.

Mielestäni olisi julmaa kertoa äidille ja sitten sanoa että ikinä et kenellekään puhu sanaakaan tästä!

Vierailija kirjoitti:

On yksityisasia mitä aikuinen muille kertoo. Ei sukulaisille kuulu nämä ellei halua.

Esimerkkejä löytyy eduskunnastakin kun ja oli rohkea veto ja ok. Oli hyvä jätkä

Onko sinusta ok kertoa puolisolle että "olen kuolemassa syöpään", ja sitten ehdottomasti kieltää puolisoa kertomasta asiasta yhteisille aikuisille lapsille? Puolison täytyy sitten leikkiä että kaikki on hyvin

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtän täysin kun kotona neljävuotias lapsi. Me emme kertoneet 6 vuotiaalle tyttärelle papan syövästä ja leikkauksesta.

Kerroitteko lapselle papan kuolemastakaan?

Pappa on hieman eri asia kuin pienen lapsen äiti.

Vierailija kirjoitti:

On yksityisasia mitä aikuinen muille kertoo. Ei sukulaisille kuulu nämä ellei halua.

Esimerkkejä löytyy eduskunnastakin kun ja oli rohkea veto ja ok. Oli hyvä jätkä

Ei todellakaan ollut ok.

Minä olen kertonut syövästäni kaikille jotka ovat erehtyneet kysymään kuulumisia. Samalla saan testattua ihmisten empatiakyvyn. Vanhalle äidilleni jouduin panemaan luun kurkkuun, koska hän ei osannut muuta kuin taivastella, ja seuraava askel olisi ollut että minä lohdutan häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse sairastuin syöpään v. 2022. Diagnoosin sain helmikuussa ja hoidot aloitettiin muistaakseni kesäkuussa. En kertonut kuin parhaalle ystävälle. Äidilleni kertomisen päätin jättää siihen tilanteeseen, kun on pakko. Heinäkuussa sitten oli pakko kertoa, sillä joka kesä heinäkuussa ollut lomalla pohjoisessa äidin luona ja sitten alkoi kyselemään, milloin olen tulossa, jotta tietää omia menojaan suunnitella. 

Tuolloin kerroin, että tämä kesä jää nyt välistä kemojen ja sytojen vuoksi. 

Itselleni, ja myös äidille, oli parempi mielestäni näin. Äidin ei tarvinnut "turhaan" hermoilla diagnoosin saamisen jälkeen, vaan kun kerroin, niin oli saman tien hyppy syväänpäätyyn, sillä hoidot olivat jo päällä. En myöskään halunnut asiasta paljoa puhua, vaan riitti, että eli hoitopäivän kerrallaan. 

N54

Tämä on mielestäni ymmärre

Ihan turhaa edes kieltää tuollaista jos ovat noin läheisiä. Vaikka kieltäisit, kertoisi kuitenkin saatesanoin " älä kerro muille". Kuitenkin tämäkin kertoisi muille.

Vierailija kirjoitti:

Syöpä on vain korvien välissä. 

Oiskohan masennus. Buranaa ja kotiin lepäämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse sairastuin syöpään v. 2022. Diagnoosin sain helmikuussa ja hoidot aloitettiin muistaakseni kesäkuussa. En kertonut kuin parhaalle ystävälle. Äidilleni kertomisen päätin jättää siihen tilanteeseen, kun on pakko. Heinäkuussa sitten oli pakko kertoa, sillä joka kesä heinäkuussa ollut lomalla pohjoisessa äidin luona ja sitten alkoi kyselemään, milloin olen tulossa, jotta tietää omia menojaan suunnitella. 

Tuolloin kerroin, että tämä kesä jää nyt välistä kemojen ja sytojen vuoksi. 

Itselleni, ja myös äidille, oli parempi mielestäni näin. Äidin ei tarvinnut "turhaan" hermoilla diagnoosin saamisen jälkeen, vaan kun kerroin, niin oli saman tien hyppy syväänpäätyyn, sillä hoidot olivat jo päällä. En myöskään halunnut asiasta paljoa puhua, vaan riitti, että eli hoitopäivän kerrallaan. 

N54

Ihan turhaa edes kieltää tuollaista jos ovat noin läheisiä. Vaikka kieltäisit, kertoisi kuitenkin saatesanoin " älä kerro muille". Kuitenkin tämäkin kertoisi muille.

Niin, aloituksen jutussahan tytär suuttui verisesti kun äiti paljasti siskolleen tilanteen.

Kuka jaksaa kuunnella kauhisteluja, joiden takana on ajatus "ei mulla vaan"?

Sairastuneen päätös, muut pitää päänsä kiinni. Jos ei halua puhua, niin kunnioittakoot muut sitä päätöstä, eivätkä jälkikäteenkäån kitise. 

Vierailija kirjoitti:

Syöpä on vain korvien välissä. 

Perustele väitteesi.