Tuttavat: Saari oli koulukiusattu ja syrjäytynyt (HS)
Kommentit (52)
kun on ruvennut miettimään tämmöisiä. Eikö lukioon juuri mennä 16-vuotiaana?
Kiusatut: millaiset kotiolot teillä oli, ja jos olivat hyvät niin selvisittekö mielestänne kiusaamisesta paremmin hengissä?
Haluaisin vähän tietää kun itse en ole ollut koulukiusattu mutta haluan varautua jos vaikkapa lapseni joutuisivat uhreiksi...
Muissa pohjoismaissa tiukka aselaki on estänyt ettei näin ole päässyt tapahtumaan. On kasvettu siihen ettei aseita anneta kaikille. Varsinkaan nuorille.
Toki se on mahdollista, mutta mahdollista ei ole se, että nuoret uhkailevat aseella netissä. Nämä sairaat ihmiset saavat juuri siitä intoa, että he tulevat ensin esille aseineen. Laittoman aseen voi toki hankkia se on vaikeampaa kuin laillisen hankinta
Nämä Suomen tapaukset todistavat lain tärkeyden. Laki on suorastaan lepsu kuin poliisikin.
[Vaikka noin tapahtuisi, ei se estäisi väkivaltaa.
Eihän sekään vähennä avioliiton ulkopuolista seksiä, ettei ihmiset saa asua avoliitossa. Kyllä aina joku puska löytyy. Ja aina joku tappava apuväline löytyy.]
Tekijähän voi olla kirjoittanut mitä tahansa eikä mikään (ainakaan toistaiseksi) todista että hän todella olisi suunnittellut asiaa jo kuusi vuotta.
ensin isoveli kiusasi kotona (mitä pidän kaikista pahimpana ja satuttavampana asiana) kotona minun olisi pitänyt saada olla turvassa, mutta niin ei siis ollut.
Sitten minua kiusattiin koulussa, alaluokilla ja yläluokilla, siinä välissä oli rauhallisempaa. Ensimmäissä työpaikoissani sai myös kokea rankaa kiusaamista, olin arka ja itsetuntoni oli todella huono.
Olin elänyt koko sen astisen elämäni turvattomana, moni ei voi ymmärtää miltä se tuntui.
Mutta nyt vuosia myöhemmin olen saanut itsetuntoni takaisin, eikä minulla ole koskaan ollut sellaisia tuntemuksia että haluaisin kostaa näille kiusaajilleni, saati hankkia asetta ja alkaa räiskimään, olen ehkä kyennyt antamaan anteeksi, mutta unohtaa en ikinä pysty. Enkä kykene ymmärtään tälläisiä murhaajia missään tapauksessa.
Sen huomaa täälläkin ketjuissa että kiusaaminenhna on "normaalia". Sitähän tapahtuu aikuistenkin kesken, työyhteisöissä!! Nyt pitäisi tulla jokin asennemuutos tähän ja äkkiä. Kouluissa pitäisi puhua asiasta usein ja asiohin pitäisi tarttua HETI. Vanhemmilla on tässä suuri vastuu! Kiusaajien vanhempien asenteissakin on korjaamisen varaa.
Suomihan on äskettäisen tutkimuksen mukaan työpaikkakiusaamisen suurmaita. Tästä voi jokainen tehdä omat johtopäätöksensä.
MUTTA jos siihen puututtaisiin paremmin, voitaisiin ennaltaehkäistä monen lapsen ja nuoren mielenterveysongelmia, jotka hoitamattomina voivat paisua valtaviksi. Pojat ja tytöt eroavat kiusatuksi joutuessaan siten, että tytöt kohdistavat vihansa usein itseensä ja pojat ulospäin. Syitä tähänkin voisi ehkä miettiä sekä sitä, miten kiusaamista voisi koulussa ja kotona käsitellä. Koulukiusaamiseen on vaikea puuttua, varsinkin jos vanhemmat "oikeuttavat" kiusaamisen.
Joka 5. suomalainen aikuinen on kokenut työpaikkakiusaamista, onko sitten ihmekään jos lapset kiusaavat, kun asenneilmasto kotona on mitä on. Esim. työkavereita haukutaan päivällispöydässä jne.
Bromman lukion murha 2001, Mattias Flinkin mielenterveydellisistä häiriöistä ei piitattu vaan annettiin vain jatkaa armeijassa tuhoisin seurauksin yms.
Muissa pohjoismaissa tiukka aselaki on estänyt ettei näin ole päässyt tapahtumaan. On kasvettu siihen ettei aseita anneta kaikille. Varsinkaan nuorille.
Toki se on mahdollista, mutta mahdollista ei ole se, että nuoret uhkailevat aseella netissä. Nämä sairaat ihmiset saavat juuri siitä intoa, että he tulevat ensin esille aseineen. Laittoman aseen voi toki hankkia se on vaikeampaa kuin laillisen hankinta
Nämä Suomen tapaukset todistavat lain tärkeyden. Laki on suorastaan lepsu kuin poliisikin.
[Vaikka noin tapahtuisi, ei se estäisi väkivaltaa.
Eihän sekään vähennä avioliiton ulkopuolista seksiä, ettei ihmiset saa asua avoliitossa. Kyllä aina joku puska löytyy. Ja aina joku tappava apuväline löytyy.]
Taidat olla ruuhkasuomesta yhden lapsen teiniäiti?
Et ole edes käynyt kehäkolmosen ulkopuolella? Taisit olla itse koulukiusaaja?
Tiedätkö mistä ampuja on kotoisin?
Pohjois-Pohjanmaalta Pyhäjärven kaupungista. Tuo Pyhäjärvi on pieni kaivoskaupunki, asukkaita n. 6000. Itse asun pienessä kaupungissa, asukkaita 60.000 ja jo pelkästään omalla asuinalueellani on enemmän asukkaita kuin tuolla Pyhäjärvellä.ja asumme sentään omakotitalolähiössä.
Mitä noiden vanhempien olisi pitänyt kiusaamiselle tehdä? Ja mistä tiedät etteivät ole kokeilleet kaikkea?
Yleensähän se on niin että kiusattu vaihtaa koulua, tuollaisessa pikkukaupungissa se ei vain auta, kun kaikki tuntee kaikki, kiusaaminen jatkuu vain uusien ihmisten voimalla.
Tulin keskiluokkaisesta perheestä mutta koska olin pullea, minua kiusattiin. Olin myös kiltti ja sitä käytettiin törkeästi hyväksi. Vasta seiskalla aloin sanomaan vastaan ja ihmiset alkoivat suhtautua minuun kuin ihmiseen, vähän kerrallaan. Pidettyä minusta ei koskaan tullut enkä tänäkään päivänä ymmärrä miksi!! Olin kohtelias, hymyilevä, ystävällinen ja tiesin rajani muiden kanssa toimiessa (mitä on sopiva tehdä ja mitä ei). Kotona tilannettani surkuteltiin mutta ei siihen osattu puuttua, koulussa kiusaajia ei saatu kuriin ja uusienkin ihmisten kanssa minusta tuli joka ikinen kerta se silmätikku. En ollut "hidas" tai tyhmä- vuosia myöhemmin kun sairastuin persoonallisuushäiriöön näin kiusaajani ensimmäistä kertaa todella säälittävinä, tyhminä ihmisinä. Ja siitä alkoi raivoaminen, joka kesti 5 vuotta...
Tänä päivänä persoonallisuushäiriöni vaivaa minua edelleen, mutta pysyy kurissa (tähän ei ole lääkkeitä; oma olotila vaikuttaa). En tunne sympatiaa näitä murhaajia kohtaan, sillä mielestäni pitävät vaan isoa meteliä tekemisistään ja lopuksi tappavat itsensä kuin marttyyrit. Mitä hienoa on muka siinä, että kostaa pahan olonsa viattomille sivullisille, vieläpä koulurakennuksessa?? Olisi edes tehnyt homman tyylillä ja käynyt ampumassa jokaisen kiusaajan erikseen.
Koulukiusatuksi joutuminen on tietysti aina ikävää, mutta isommalla paikkakunnalla voi saada kavereita koulumaailman ulkopuolelta. Voin vain kuvitella miten yksin ihminen jää jos on koulukiusattu jossain kolmen asukkaan käpykylässä (lue Pyhäjärvi). Samat ihmiset on kaikkialla. Kaikki aikuisetkin on jollain tapaa sidoksissa kiusaajiin.
Toiset onnistuvat sen yli pääsemään joko yksin tai useimmiten toisten tuella, toiset taas katkeavat. Kyllä nöyryyttäminen kasvattaa katkeruutta ja huonommuutta. Opettakaa ihmiset lapsillenne - ja itsellenne! - toisten ihmisten kunnioittamista jo pienestä asti.
kouluampujaa. Yleensä kiusaamiseen liittyy muuta huono-osaisuutta, kiusatuksi (vaikka myös kiusaajaksi) valikoituu lapsia, joilla on muita heikompi tuki kotoa. Lapsi saattaa käyttäytyä poikkeavasti, olla hassusti puettu tai likainen, puhua kirjakieltä jne. kaikki varmaan muistavat näitä esimerkkejä omasta lapsuudestaan.
Kiusatulla koululaisella on usein alkoholistivanhemmat, jyrkän uskovaiset vanhemmat, mielenterveydeltään horjuvat vanhemmat tai muuten vaan oudot vanhemmat. Tällaisilla vanhemmilla ei ole osaamista / kiinnostusta auttaa lasta, jos häntä kiusataan koulussa. Voi olla ettei isompi lapsi edes kerro siitä kotona, koska ei odotakaan sieltä mitään apua.
Kääntäisinkin katseen opettajiin. Luulen, että moni opettaja mielellään ummistaa silmät kiusaamiselta ja lapsen kotiolojen puutteelta, koska ei jaksa ottaa asiasta itselleen vaivaa.
huonot tai oudot vanhemmat, kyllä ihan tavallistenkin perheiden lapsia kiusataan.
mietis nyt hetki mistä se viha tulee? Jos ihmisellä on mielenterveysongelmia, elämä on tosi kurjaa muutenkin, mutta ehkä siitä selviäisi jos olis kannustava tai edes neutraali ympäristön suhtauminen. Poista koulukiusaaminen, poista tolkuton viha ihmiskuntaa kohtaan. Sitten jos huonosti käy, voi tulla ruumiita edelleenkin, mutta vain yksi.
FAKTA: Molemmilla ampujilla oli yhteistä koulukiusatun tausta.
monella kiusatulla on oudot vanhemmat, mutta ei tietenkään kaikilla. Juuri sitähän tarkoitin, että niille tavallisten perheiden lapsille kiusaaminen ei ole niin kohtalokasta, koska heillä on tukea ja selviytymiskeinoja, toisin kuin heille, jotka ovat huonoista oloista.
Kiusatut: millaiset kotiolot teillä oli, ja jos olivat hyvät niin selvisittekö mielestänne kiusaamisesta paremmin hengissä?
Haluaisin vähän tietää kun itse en ole ollut koulukiusattu mutta haluan varautua jos vaikkapa lapseni joutuisivat uhreiksi...
Ei sitä vaan vanhemmille kehdannut kertoa, että koulussa syrjitään, jätetään ulkopuolelle, ei puhuta, ja jos puhutaan, niin haukutaan, nälvitään ja vinoillaan. Arka, herkkä ja ujo olin kyllä aina aikuisuuteen asti, ja itsetuntokin ehti yläasteen aikana jo mennä kokonaan.
Te, joita ei ole kiusattu, ette mitenkään voi käsittää, miten kokonaisvaltaisesti kiusaaminen vaikuttaa ihmismieleen. Turha sanoa, että tässä tapauksessa kiusaaminen oli osasyy. Kyllä se riittää syyksi kokonaan! Minä olisin yläasteella voinut tappaa itseni., niin ahdistavaa se oli. Mitään valopilkkuakaan ei edessä näkynyt. Jokainen päivä oli tuskaa. Lukioaikana mietin, miten saisi kiusattua, nöyryytettyä ja kostettua kiusanneille. Rohkeutta ei vaan koskaan riittänyt. Asetta tuskin olisin käteeni ottanut, mutta voi että olisi tehnyt mieli vetäistä jotakuta "prinsessaa" turpaan ihan kunnolla.
Kyllä ne kiusaamisen aiheuttamat traumat vaivaa vielä aikuisiälläkin, vaikeuttaa ystävystymistä, sosiaalisia kontakteja, esiintymistä, uuteen työpaikkaan menoa jne. Aina pelkää jäävänsä yksin ja syrjityksi.
olisi kuinka tavisperheestä. Tällä palstalla tuntuu kyllä, että aika moni aikuinenkin on kiusaaja...
"äpärä" sulla ei ole isää.....
köyhien lapsia kiusataan, ei varaa ostaa merkkivaatteita kuin kavereilla tai harrastaa
Kaikki vaikuttaa kaikkeen
Surmaaja on jo vuonna 2002 ruvennut suunnittelemaan eilistä tapahtumaa, mutta kiusaamista on tapahtunut vasta lukiossa ja armeijassa. Olisikohan ennemminkin niin, että Saari on jo lukiossa ollut niin outo, että on joutunut kiusaajien hampaisiin?
Osoittaisin sormella sinne surmaajan kotioloihin. On tässä kiusattu koulussa yhtä sun toista, mutta ei minusta ja muista silti mitään ihmiskunnan vihaajia ole tullut. Jos perheessä on kaikki kunnossa ja lapsesta huolehditaan oikein, ei kiusaamisella ole näin kauaskantoisia jälkioireita.