Eroan miehestäni tänään

Ei ole vieläkään tullut kotiin. Tulee vasta huomenna hakemaan tavaroita. Luulen että itsekin on vähän kyllästynyt ettei saa ryypätä ja toisaalta haluaa itsekin eroa, eihän olisi muuten mennyt riskeeraamaan. Että erotaan sitten kun ei kauheasti pistä vastaankaan, mikä tietty ihan hyvä juttu.

ap

Lyömisen anteeksi antaminen on TODELLA suuri päätös, ja miehesi pitäisi osata arvostaa sitä. On täysin eri asia luvata olla juomatta ja sitten repsahtaa, kuin luvata olla juomatta koska pahoinpiteli puolisoaan ja sitten repsahtaa.

Salassa juominen kertoo siitä, että mies ei yhtäkkiä vaan mielenhäiriössä " repsahtanut" , vaan hankki alkoholia ja piilopaikan ja joi ihan tarkoituksella, tietoisena siitä että edelliskerralla hän hakkasi sinut humalasta johtuen.



Suosittelen ehdottomasti tarkkaa pohdintaa, molemmille. Miehen pitää ymmärtää omat tekonsa ja ottaa niistä vastuu. Hänen on pystyttävä olemaan juomatta, ihan kokonaan.



Mitä luulet: Jos miehelläsi olisi joku tuntematon tauti, joka tappaa hänet mikäli hän vielä juo kerrankin alkoholia. Pystyisikö hän pitämään itsensä elossa vai " repsahtaisiko" ja joisi itsensä kuoliaaksi? Jos vastasit/hän vastasi, että pystyisi olemaan ilman alkoholia, niin miksi hän on kuitenkin valmis uhraamaan sinun terveytesi viinan takia..?



Päätöstä ei tarvi tehdä nyt! Muuttakaa hetkeksi erillenne ja todellakin miettikää tilannettanne yhdessä ja erikseen.

Meni kaverin luo kylään ja lähtivätkin sitten baariin. Pointti vaan oli se ettei enää kunnioita meidän sopimusta, haluaa kai enemmän vapautta ja sitten kun on saamassa kaiken vapauden niin ei sekään ole hyvä... en tajua!

ap

Nyt se on vielä helpompaa kun teillä ei ole lapsia!

Kukaan ei voi sulle sanoa kuinka teet,mutta kukaan ei myöskään ole virheetön.

Seuraava mies voi olla juomatta ja lyömättä mutta juoksee vieraissa tms

Kumman sopimus se kuitenkin loppupeleissä olikaan?

Jos sinä vaadit ja miehesi suostuu vain sinua miellyyttääkseen, niin ei sekään ole oikein, aika tuskaista miehesikin elämä on.

Anna vapaus miehellesi, tottahan toki nyt hän katuu kun joi, mutta muutaman viikon päästä taas rupee miettimään kuinka mukavaa olisi lähtee ryyppäämään.

Toista kun ei muuttaa voi, eikä kenelläkään oikeuttakaan siihen ole.

Mun mies on kerran lyönyt kännissä. Ei ole toistunut vaikka yhdessä ollaan sen jälkeen oltu 9v ja kännissä sata kertaa. Kävimme silloin tilanteen tarkkaan läpi ja keskustelimme asioista PALJON, pääsin pelosta yli (tapahtuman jälkeen oli n vuosi etten halunnut miestä kännissä nähdä ja edelleenkin jos perkännit vetää saa olla tulematta kotiin enkä baariin hänen kanssaan silloin mene, ei lyö minua mutta saattaa olla muuten aggressiivinen ja sitä en halua nähdä), nyt kaikki ok. Ainakin tuon juomisen/lyömisen suhteen.



Teillä tilanne on hieman eri, lähinnä sun pelkosi suhteen. Aika paljon vaadittu se ettei mies koskaan juo (tosin ymmärrettävää että niin teet), itse sopisin esim ryyppyviikonlopun (jos toiselle tosi tärkeää) jolloin sitten lähtee kaverille ja tulee vasta selvänä kotiin, koska esim nyt en näe että miehesi olisi tosi julmasti tehnyt (paitsi sen että teki sen salaa), eihän hän kotiin kännissä tullut eikä siten aiheuttanut sinulle pelkotilaa. Joillekin nuo ryyppyreissut ovat vaan tosi tärkeitä, ikävä kyllä. Teidän kyllä pitäisi käydä tapahtunut (lyömistilanne) niin hyvin läpi että pelostasi pääsisit irti :/ Mutta jos tunteita on, periksi en sinuna antaisi.

Vierailija:

Ei ole koskaan ollut mikään alkoholisti. Joi ennen viikonloppuisin niin kuin muutkin, mutta välillä viina ei vaan jotenkin sopinut hänelle ja jotenkin sekosi. Lyönyt on yhden kerran kännissä 6 vuoden seurustelun aikana joten ei voi mennä mihinkään löymätön linjaan koska se oli vain vahinko eikä mikään tapa. Pikaistuksissa tehty sekunnin kestävä juttu. Psykologille ei päässyt kun oli liian terve ja normaali. Auttakaa! Olen ihan sekaisin.

ap

En lähtenyt ja ollaan sovittu että kohtuuden rajoissa saa edelleen juoda. Ei siis mitään kaatokänniä vaan seurustelun merkeissä. Ja jos on vittumaisella tuulella niin parempi ettei ota ollenkaan.

Nyt ollaan naimisissa, kaksi lasta. Ei ole vuosiin ollut väkivaltainen tai saanut " känniraivaria" .

Kai nämä riippuu ihmisestä..

Täällä on vähän samanlainen tilanne, mies on kerran kännissä mua heitellyt. Annoin silloin anteeksi, mutta yhä pelkään, jos hän juo.



Välillä on ollut pitkiä aikoja, kun hän ei ole mitään ottanut, mutta sitten tulee taas repsahdus. Tosin käsiksi ei ole enää käynyt, mutta muuten on jotenkin " hyökkääävä" .



Meillä on lapsi, joten en vielä ole lähtenyt. Mutta harkinnut sitä kyllä olen...

siis jos juot niin jätän sut. Varsinkaan kun ei oo mikään alkoholisti.



Musta se tuntuu jotenkin julmalta vaikka mies on sua lyönytkin. mutta jos te ootte asiat puhunu selväksi niin sun pitäs mun mielestä asian antaa olla ja antaa enemmin " ehto" jos vielä lyöt niin jätän sut.



Mutta kieltämättä kuulostaa aika naurettavalta että miehes olisi pitänyt kieltäytyä pitämästä kaverinsa kanssa hauskaa kun on joskus sua lyönyt ja nyt sä et olisi ollut edes lähelläkään..



Jos mä olisin sun miehes tuntisin olevani vankilassa kärsimässä elinkautista vailla toivoa vapaudesta vaikka kuinka katuisin tekoani.. Pää ei kestäis.



Sori mun mielestä sä vaadit liikaa ja haluat kontrolloida miehesi elämää kun sait siihen mahdollisuuden.

" Joo, ei se mitään jos sun mies joskus on sua lyönyt, hyvä mies silti.."



Itse vedän hyvän mehen rajan tasan siihen, että hyvä mies ei lyö, ei edes sitä ensimmäistä kertaa. Minä pystyn hillitsemään itseni vihaisena ja kännissä ja väsyneenä ja silloin kuin mies nalkuttaa, joten samaa odotan mieheltä. Ei se erityisen vaikeaa ole, jos on sisäistänyt ajatuksen, että toista ei saa lyödä.

Ei tuo ole raittiuden tukemista vaan rankaisemista!!