Olen työtön ja tyytyväinen elämään, onko muita?

Toimeentulotuki ei maksa kodinkoneita ja huonekaluja ! Ensimmäiseen asuntoon muuttava nuori voi saada pienen avustuksen käytettyihin huonekaluihin ,hammaslääkärissä ei tarvitse käydä jatkuvasti ja se on kunnalliselle hammaslääkärille.sähkölaskussa on yläraja mitä huomioidaan ja se on noin 25 euroa kuukaudessa ,vuokrassa on Myös yläraja ja ylimenevää osaa ei korvata.asumistuessa on yläraja ja ylimenevää osaa ei korvata.leikkaukset ovat tulleet voimaan jo toissa keväänä.harkinnanvaraista ei yleensä saa,se on vain poikkeustapauksissa.joka ei usko niin hommatkoon itsensä työttömäksi työnhakijaksi,niin kyllä se totuus siitä selviää että rahaa ei tule niinkuin jotkut vielä luulevat

Suomen systeemin mukaan olen työtön, kun en ole vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa, vaan keikkatyöläinen. Tienaan yli 40000 vuodessa ja olen todella tyytyväinen kun saan ITSE päättää työpaikkani, aikani, lomani ja niiden pituuden ilman mitään vääntöä kenenkään kanssa.

Silti olen virallisesti "työtön".

- sotekeikkari 53v

Mikäs tässä :) Ei kiire minnekään, ei sinnekään ja tämä on paljon miellyttävämpi, helpompi tapa pysyä köyhänä kuin töissä ravaamalla.

Ruokatunninkin voi pitää aivan omaan tahtiin silloin kun dyykkaamaan viitsii.

Pakkohan tähän on tyytyä, mutta tyytyväinen tai iloinen saati onnellinen työttömyydestäni en ole.

Meinaan vaan mitäpä sitä hyödyttää kapinoida, suuttua, riehua tai raivota työttömuudestään. Ottavat pois ne vähätkin tuet, jos alkaa ryppyilemään.

Töihin ei tarvitse mennä, kun on surkea hallitus <3 Nauttikaa nyt elämästä <3

Hyvin vaikean elämäntilanteeni vuoksi päätin pitää yrityksestäni vapaata jonkun aikaa, mutta pian koin että olen tehnyt elämässäni taatusti kahden edestä työtunteja ja on aika antaa itselleni viimeinkin aikaa. Olen onneksi terve, niin työttömyydestäni voin todellakin nauttia. 

Minulla kuluu aika hyvin. Olen aina tykännyt puuhata kaikenlaista. Nyt kun on aikaa voin kehitellä monimutkaisia käsityöprojekteja, jeesata kavereitakin vaatepulmissa ompelemalla heille, ja mitä nyt keksinkään. Juuri nyt olen kaverin mökillä raivaassa pöheikköjä ja saan samalla nauttia kuulaasta lokakuun säästä järven rannalla.

Tuloni ovat pienet, eivät kuitenkaan huonot, mutta en myöskään tarvitse mitään. Keksin kuitenkin kesällä, kiitos somen, ihanan idean matkustella edullisesti ja  minulle niin mieleisellä tavalla puuhastellen myös kohteessa.

Työttömyys ja etenkin pienituloisuus lisää luovuutta. Elämästä saa enemmän irti kuin jos olisin töissä. En kuitenkaan kerro sitä lähipiirini ihmisille, koska tunnen liikaa tunnollisia ihmisiä. 

Jäädään kaikki nautiskelemaan työttömyyden ihanuudesta ja kun ei lystin maksajia ole niin jokainen on sitten oman onnensa seppä, viljelee vaikka pottua parvekkeella.

Kyllä nämä nuoremmat lorvija kuppaajat ärsyttää, muiden selkänahasta revitte toimeentulon, vanhemmat työttömyydestä nauttivat ymmärrän siis he ketkä ovat tehneet vuosikymmeniä töitä ja maksaneet veroja.

Vierailija kirjoitti:

Jäädään kaikki nautiskelemaan työttömyyden ihanuudesta ja kun ei lystin maksajia ole niin jokainen on sitten oman onnensa seppä, viljelee vaikka pottua parvekkeella.

Kyllä nämä nuoremmat lorvija kuppaajat ärsyttää, muiden selkänahasta revitte toimeentulon, vanhemmat työttömyydestä nauttivat ymmärrän siis he ketkä ovat tehneet vuosikymmeniä töitä ja maksaneet veroja.

Sitä ei suoraan koulunpenkiltä työelämään revitty ymmärrä, mitä on valmistua ainoastaan kortistoon. Siitä sitten vuosikausia työkokeiluja sun muita harjoitteluita, kun just nyt ei ole varaa palkata, mutta uusi harjoittelija kyllä otetaan.

Ja lopuksi naulaa työuran arkuun ja osoitus kuntouttavaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vapaus! Ei tarvitse herätä kukonlaulun aikaan ja körötellä meluhäkillä 8 tunniksi betonikuutioon tappamaan itseään henkisesti.

Vapaus on etätyö, saa nukkua pitkään ja tehdä töitä vaikka yöpaita päällä. Tämä yhdistelmä on täydellinen kiva työ, viikonloput tuntuu eri tavalla ihaninta kuin työttömänä ollessa ja tästä saa vielä ihan ok palkan. Jos joutuisin vielä jossain vaiheessa raahautumaan toimistolle joka päivä niin kyllä ahdistaisi mutta tässä saa tehdä vaikka aina etänä ja niin teenkin, toimistolle on matkaa 280km. Ei tässä silti erakkona olla, työkavereiden kanssa soitellaan teamsissä päivittäin.

 

Tämä ois mun unelma, jos palaisin työelämään. 

Viimeisessä työpaikassa tein 80% etänä ja se oli taivaallisen ihanaa, mutta sitten samaan aikaan kun alkoi yyteet, tuli määräys, että vain yksi päivä viikossa etää. Mun toimistopäivät oli sellaisia, että ajoin 35km toimistolle, tein duunini, en puhunut mitään kenenkään kanssa ja ajoin kotiin. Mikä järki mennä toimistolle? No, sain sitten fudut, hyvä vaan, olisin lähtenyt joka tapauksessa muutenkin tollasten jatkuvien tyhmyyksien takia.