Pentuliven haittapuoli, ihmisten harkitsemattomat lemmikkihankinnat?

Suloisia kaikki eläimet, mutta kun tuota pentukoppaa hehkutetaan kaikkialla, niin taitaa tuon seurauksena tapahtua niitä voi kun söpö mekin hankitaan -tapauksia. Eli harkintaa 0, mennään täysillä tunteella miettimättä yhtään resursseja kuten rahaa, aikaa, taitoja, elämäntilannetta, tulevaisuuden odotettavissa olevia tilanteita. Arkea, mitä se arki oikeasti on ja haluanko sitä vähintään 15 vuotta. Entäs matkat, kuka silloin hoitaa.

Sitten viimeistään vuoden päästä eläin joka ehti jo kiintyä (epäkiitollisiin) ihmisiinsä, etsii käytöshäiriöiden/pitovaikeuksien/muka-allergian/ihmisvauva tuli taloon vuoksi uutta kotia nettikirppiksillä tai somessa. Kun se puree, ei ole sisäsiisti, räkyttää, tuhoaa sisustuksen, en halua kerätä sen kakkoja, en halua maksaa korkeita eläinlääkärikuluja... Ihmisten itsensä aikaansaamia käytöshäiriöitä mutta etsitään sille uusi koti ja unohdetaan tämä ikävä välikohtaus.

Harkintaa peräänkuulutan! Kun hankkii oman eläimen, kannattaa sen pohtimiseen käyttää useita kuukausia, jopa vuosia. Liian usein koira, kissa, kani, hamsteri... päätyy myyntiin tai annetaan vaan jonnekin, pahimmillaan jopa hylätään, vain siksi ettei ihminen harkinnut tarpeeksi. Tai pidetään itse, mutta huonosti.