Joulunviettoa suvulla vai ilman? 🌲

Vierailija kirjoitti:

Ilman, ei ole sukulaisia.

:(

Ilman sukulaisia vain omien lasten kanssa jos saisi valita. Valitettavasti kaikki tulevat aina meille koska ei ole muuta paikkaa:(

Ollaan jouluna perinteisesti koko suku mummoa myöten perseet olalla.

Ei todellakaan reissata. Oman perheen kanssa. Eikä kiitos vieraita tännekään. Meillä on iso perhe, joten tässä riittää väkeä. 

Sukujoulu tarkoittaisi joulua noin 100 ihmisen kanssa, kiitos ei mitään sellaista. Isovanhemmat, vanhemmat, sedät, tädit, enot, serkut, serkkujen lapset jne. Tuo olisi oikeasti kamalaa!

Joka vuosi katsotaan ihan fiiliksen mukaan. Matka vanhemmille ja sisaruksille ei ole kovin pitkä. Me ei olla miehen kanssa oikein jouluihmisiä, hädin tuskin se aatto jaksetaan "esittää". Siis lasten takia edes jotain tunnelmaa pitää yllä. Joten on ihan helpotuskin pyhinä vierailla lähisukulaisilla, tulee vähän juhlavampi olo. 

Kotona oman porukan kesken. Omillaan asuvat aikuiset lapset perheineen ovat tervetulleita, jos haluavat tulla ja viettää meillä meidän näköistä joulua.

Minulla ja puolisollani on kummallakin vielä vanhemmat elossa, mutta emme ole heidän kanssaan niin läheisissä väleissä, että haluaisimme tuhlata joulunpyhiä heidän seurassaan.

Miksi juuri ne pari pyhäpäivää pitäisi ravata kylässä? Jouluna rauhoitutaan ja levätään, syödään ja nautitaan vapaasta kellä sitä on, joulusaunasta.. Kyläillä ehtii muulloinkin. Olisi todella rasittavaa sovitella mitä syödään, monelta syödään, tehdä ruokia isolle porukalle, yksi haluaa kahvit ruoan päälle ja toinen myöhemmin, meteliä ja jatkuvaa pälätystä, saati yövieraat tai että itse joutuisi toisten nurkkiin.. ei ei ikinä. 

Joulu on lasten juhla. Järjestäköön vanhemmat sellaisen lapsilleen. Mä en jaksa enkä kaipaa mitään hälyä, enkä todellakaan järjestä mitään mummola jouluja. En vietä joulua mitenkään. Syödään ja tehdään mitä sattuu huvittamaan. Lasten jouulahjojen rahoitukseen toki osallistun. Siihen ne joulurutiinit melkein jäävät. 

Asun sen verran kaukana sukulaisista, että Joulu on vietetty kotona kahdestaan mieheni kanssa. Aikoinaan ramppasin ruuhkajunissa synnyinpaikkakunalle, nyt en voisi keksiä paljon ikävämpää ja stressaavampaa tapaa viettää joulua. Tehdään miehen kanssa herkkuruokaa ja nautitaan glögiä. Luetaan kirjoja, katsellaan jouluohjelmia ja kuunnellaan joululauluja. Ihan parasta!

Olisi kiva, jos joulupukki tulisi käymään. Muuten yksin. Ei vielä suunnitelmia muuten kuin että haluaisin ottaa rauhallisesti ja nauttia pyhistä. Kaikki matkat ja sellaiset liian kalliita, eli kotona fiilistelen. Ei kovin tiivistä yhteydenpitoa sukulaisiin, kun ei ole lähisukulaisia.

Joulu oman pienen perheen kanssa! Parasta!

Joulu aina yksin, jo lähes 10 vuotta. Yleensä se 2 viikkoa lomalla ja kännissä kotona suuren osan ajasta. Muina aikoina vuodesta en juurikaan juo, jouluna jotenkin tekee mieli

Aattona omalla perheellä.

Joulupäivänä kokoonnumme aina isolla porukalla isovanhemmille joulupuurolle taistelemaan mantelista. Muutamat lautapelit, kahvia ja lakkakakkua. Joskus, kun lapset oli pieniä niin raahuduttiin ympäri sukulaisia. Tosi raskasta. Ainakin 15 vuotta oltu aatto kotona omalla porukalla 

On tullut aikoinaan vietettyä joulua pääosin autossa istuessa, kun piti käydä niin omassa lapsuudenkodissa kuin anoppilassakin, jotenkin oli vaan ikäänkuin pakko kun kaikki niin edellyttivät, muuten oli loukkaantumista ja mielensä pahoittamista moneen suuntaan. Väliin harmitti varsinkin kun  usein on siihen aikaan vuodesta aika huonot ajokelitkin ja pimeää.Toisaalta suurin osa ihmisistä oli mukavia ja olihan siinä oma tunnelmansa kun isolla porukalla kokoonnuttiin.

Nyt on ensimmäisiä jouluja kun kaikki lähisukulaiset ovat jo poissa kuten oma puolisokin, ja onhan se jollakin tapaa vähän haikeatakin olla ihan yksin , vaikka ihan oikeasti se jouluaatto on vain se yksi päivä vuodessa. Itse viihdyn vallan mainiosti omissa oloissani ja itseäni ei se taida oikeasti niin kauheasti haitata, tätähän sitä on toivonut vuosikymmeniä että saisi olla rauhassa, edes yhden joulun. No nyt saa, jossen sitten ota jotain viime tingan matkaa etelään tai pohjoiseen. Enpäs vielä tiedä, mutta jotenkin tuosta joulusta on vaan tehty niin suuri numero, ja etenkin saa osakseen (ihan liikaakin ) sääliä jos porukat tietävät että on yksin jouluna. itse en missään nimessä lähtisi kuitenkaan kenenkään ns. säälipöytään istumaan koska mielestäni joulu kuuluu nimenomaan perheille ja lähiomaisilleen. Ja kun heitä ei nyt enää ole, niin menee se näinkin. 

Ja onhan sitten esim vapaaehtoistyötä tarjolla yllin kyllin joulun aikaan jos tuosta ihan sietämättömästi kärsii, mutten usko kärsiväni. Koska edelleen se jouluaatto on edelleen vain se yksi ilta vuodessa.

Meillä on iso talo maaseudulla, joten on jo pitkään ollut itsestäänselvyys, että suku viettää joulun meillä. Perinteinen joulujuhla käynnistyy niin, että lähdemme myöhään joulukuun 22. päiuvän iltana hankkimaan joulun pääruokaa yhdessä.

Ajamme yöllä Helsingin keskustaan, matka on noin 120 kilometriä suuntaansa. Varhaisaamun hiljaisina hetkinä pyörii keskustan puistoissa omistajiltaan karanneita frettejä ihan vilisemällä. Olemme vrustautuneet pitkävartisilla atraimilla. Kun utelias fretti tulee nuuskimaan, on iskun paikka.

Sitten, kun riittävästi frettejä on koossa, ajamme kotiin ja nylkypuuhiin. Nylkemisen jälkeen fretit paloitellaan pienellä lihakirveellä 8-10 osaan. Ja valmistusohje on seuraava:

Kuumenna paistinpannu ja loruta siihen öljyä. Paistele fretin osia niin, että ne saavat kunnon paistopinnan. Lado palaset uunipataan ja ripottele päälle suolaa ja mustapippuria.

Kuori frettiä kohti neljä porkkanaa ja leikkaa ne renkaiksi ja kaksi sipulia pieniksi lohkoiksi. Lisää muutama pieni pala palsternakkaa Lisää porkkana-, palsternakka- ja sipulipalat pataan. Kaada lihojen päälle vettä niin että ne peittyvät.

Laita pata 200 asteiseen uuniin (meillä se tarkoittaa suurta pataa ja vanhan ajan leivinuunia, koska syöjiä on paljon) ja anna olla siellä noin 2 tuntia, laske lämpöä tämän jälkeen 180 asteeseen ja hauduta kannen alla vielä  1,5-2 tuntia.

Kun liha alkaa irrota luista, lisää runsas desilitra kermaa ja sekoittele. Laita vielä 150 asteeseen ja anna olla noin 45 min.

Alkuruuat, laatikot, jälkiruuat ja leivonnaiset on hankittu ja valmistettu etukäteen, mutta aatonaaton koko suku häärää frettipaistin valmistuksessa. Siinä sivussa kuluu punaviiniä muutama hanapakkaus ja oluttakin useampi salkku ja kaikki pääsevät mukavasti kiinni joulun tunnelmaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on iso talo maaseudulla, joten on jo pitkään ollut itsestäänselvyys, että suku viettää joulun meillä. Perinteinen joulujuhla käynnistyy niin, että lähdemme myöhään joulukuun 22. päiuvän iltana hankkimaan joulun pääruokaa yhdessä.

Ajamme yöllä Helsingin keskustaan, matka on noin 120 kilometriä suuntaansa. Varhaisaamun hiljaisina hetkinä pyörii keskustan puistoissa omistajiltaan karanneita frettejä ihan vilisemällä. Olemme vrustautuneet pitkävartisilla atraimilla. Kun utelias fretti tulee nuuskimaan, on iskun paikka.

Sitten, kun riittävästi frettejä on koossa, ajamme kotiin ja nylkypuuhiin. Nylkemisen jälkeen fretit paloitellaan pienellä lihakirveellä 8-10 osaan. Ja valmistusohje on seuraava:

Kuumenna paistinpannu ja loruta siihen öljyä. Paistele fretin osia niin, että ne saavat kunnon paistopinnan. Lado palaset uunipataan ja ripottele päälle suolaa ja mustapippuria.

Kuori frettiä kohti neljä

Ihana sukujoulu 🎅🏻🧑🏻🎄 💕 💕 💕🎅🏻🧑🏻🎄 Kadehdin sinua vilpittömästi 😁

Rauhassa ryypätessä tuo taas juhliintuu. 12 putelia Jallua...HIPS !

Joulu vietetään kotona oman perheen kesken.

Sekä että. Ainakin aatto kotona, jos on pitkät pyhät niin tulee usein käytyä sukuloimassakin.