Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla outo tarve käydä hautausmailla liikaa? Voiko siinä olla jotain vialla?
13.10.2025 |
Tää on vähän kiusallista myöntää, mutta ehkä täällä uskaltaa. En oikein voi puhua tästä läheisille, koska pelkään että mua pidetään outona tai jopa sairaana.
Käyn hautausmailla usein. Siis oikeasti usein välillä monta kertaa viikossa. En aina käy kenenkään tutun haudalla, vaan saatan vain kiertää käytäviä, lukea nimiä kivistä, sytyttää kynttilän tuntemattomille tai istua penkillä ja miettiä elämää ja kuolemaa. Siellä tulee outo olo samaan aikaan rauha ja suru, mutta jotenkin se rauhoittaa enemmän kuin mikään muu paikka.
En ole masentunut enkä mikään gootti tai synkistelijä. En jaksa kuunnella mitään hörhöilyä hengistä tai yliluonnollisesta. En tiedä mikä mua vetää sinne, mutta en voi mitään sille. Välillä mietin, onko tämä jotenkin väärin kuulunko mä hautausmaalle näin usein? Mitä jos joku ajattelee että olen häiriintynyt tai että käyn kuolleiden luona liikaa.
Onko täällä ketään, joka tunnistaa tämän? Että hautausmaat eivät ole vain surun paikkoja, vaan niissä on jotain selittämättömän lohdullista? Vai olenko oikeasti ainoa, joka viihtyy siellä liiankin hyvin?
Rehellisiä vastauksia kiitos. Saa sanoa jos teistä tää kuulostaa oudolta.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Hautakivissä on historiaa, nimiä, ammattinimikkeitä. Perheitä. Synnyin- ja kuolinvuosia, pitkiä ja lyhyitä elämänkaaria. Hautakivimuotoilun ja tekstityyppien historiaa. Vaihtelua eri puolilla Suomea, ulkomaista puhumattakaan.
Kerran kuussa suunnilleen käyn jossain lähempänä tai kauempana. Ei varsinaisesti mikään harrastus minulle vaan mukava rauhallinen ajanviettotapa jossa tulee myös ulkoilua.
Nuo näkee netissä eikä sen takia tarvitse haudalla käydä. Olen lukenut sukuhistoriaa, kun netissä kaikki tiedot löytyy. Olen onnekas, kun suvustani on kirjoitettu kaksi sukukirjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautakivissä on historiaa, nimiä, ammattinimikkeitä. Perheitä. Synnyin- ja kuolinvuosia, pitkiä ja lyhyitä elämänkaaria. Hautakivimuotoilun ja tekstityyppien historiaa. Vaihtelua eri puolilla Suomea, ulkomaista puhumattakaan.
Kerran kuussa suunnilleen käyn jossain lähempänä tai kauempana. Ei varsinaisesti mikään harrastus minulle vaan mukava rauhallinen ajanviettotapa jossa tulee myös ulkoilua.
Nuo näkee netissä eikä sen takia tarvitse haudalla käydä. Olen lukenut sukuhistoriaa, kun netissä kaikki tiedot löytyy. Olen onnekas, kun suvustani on kirjoitettu kaksi sukukirjaa.
Eikös jokaisella ihmisellä ole aika monta sukua?
Esivanhempia kun on jo isovanhempien vanhemmissa kahdeksan, siis kahdeksan eri sukua.
Hautausmaalla olisi varsin mukavaa käydä näin syksyisinkin, mutta joku outo uskonnollinen ryhmä käy siellä haravoimassa suuria lehtikasoja keskelle kulkuväyliä huonojalkaisten ja näkövammaisten esteeksi ja kiusaksi! Mikähän s**tananpalvojien ryhmä tämä haravoijaporukka lienee?
Olen nuoresta asti käynyt paljon hautausmailla, ensin isovanhempieni haudoilla ja myöhemmin esim. opiskelupaikkakuntieni hautausmailla. On rauhoittavaa vaeltaa hiljalleen, katsellen vanhoja hautakiviä elämänkohtaloita pohtien. Nykyisessä asuinkaupungissani on mahdollista nähdä hautoja ja muistomerkkejä, joita katsellessa voi muistuttaa mieleen kotimaan historian ja kulttuurin käänteitä. Merkittävät miehet ja naiset lepäävät siellä elämäntyönsä tehneinä, samoin tavallista huomaamatonta elämää viettäneet ihmiset. Hautausmaalla tuntee kiitollisuutta menneille polville, itse huomaan joskus valittavani turhista asioista vaikka todellisuudessa syytä ei olisikaan. Menneisyydessä on eletty ankaria vaiheita tässäkin maassa, sitä voi pohtia vaikkapa katsellessaan sankarihautojen valkoisia ristejä.
Olet riivattu ja henget todellakin vetävät sinua sinne. Hautausmailla asuu pahoja henkiä, joita itseesi imet sieltä.
Lisäksi voi olla, että hautausmaalla asuu vampyyri, joka yrittää vetää sinut sinne yöllä päästäkseen puremaan sinua. Älä vain mene sinne koskaan yöllä! Vampyyreitä on oikeasti olemassa, joten ei ole leikin asia!