Lue keskustelun säännöt.
Työnantajat: Miksi usein ihan sinänsä kiva työ ja työpaikka pilataan karmealla säheltämisellä ja huonosti organisoidulla meiningillä?
11.10.2025 |
Miksi asiat tehdään päin mäntyä? Ohjeistukset puutteelliset, työnjohto ja organisointi puutteellista, idea siitä mitä tehdään ja kenelle kateissa jne. Usein asiakkaatkin on aivan yhtä pihalla, kun ilmeisesti heille ei ole kerrottu mitä olisi tarjolla ja mitä se edellyttäisi myös asiakkailta.
Mainitaanko tällainen jotenkin pakolliseksi Työnantajan Käsikirjassa, vai onko tähän joku muu syy?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Esimieheksi valikoituu jostain syystä extrovertti adhd joka työaikana lähinnä säheltää ja hoitelee omia kryptobisneksiään.
Tämä on totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut työelämässä yli kolme vuosikymmentä niin julkisella kuin yksityiselläkin, enkä ole törmännyt tuollaiseen. Joskus on joku hankala esimies ollut, mutta en sen perusteella yleistyksiä tekisi.
Ja jos on ollut siihen on yhdessä mietitty ratkaisuja, eikä haukuttu työnantajaa selän takana. Monilta tuntuu unohtuneen mistä se työyhteisö koostuu, meistä ihmisistä.
N53
Mutta johdolla on päävastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimieheksi valikoituu jostain syystä extrovertti adhd joka työaikana lähinnä säheltää ja hoitelee omia kryptobisneksiään.
Tämä on totta.
Heiltä puuttuu se epäonnistumisen pelko. Pelko ja se mitä muut nyt minusta ajattelee ahtaa ihmisen sinne nurkkaan.
Itse esihenkilönä tuollaisessa firmassa pariinkin kertaan toimineena olen huomannut pari syytä. Ensimmäinen: omistajien/hallituksen poukkoilu - ei itsekään oikein tiedetä millaiseksi yritykseksi halutaan profiloitua ja tuuliviiri kääntyy sitä mukaa, kun isot herrat käyvät hakemassa kalliilla rahalla inspiraatiota tai löytyy maailmalta joku uusi ismi. Toinen syy: edellisen armeijamainen jalkauttaminen (inhoan koko sanaa) heikosti kyhätyn strategian perusteella. Muutamasta irrallisesta lauseesta ilman mitään konkretiaa pitäisi pyyhkäistä hommat uuteen jiiriin läpi koko organisaation - toki kaikki yksin johtajien vastuulla. Yritä siitä sitten avata työntekijöille, että miksi ja miten tässä nyt sitten jatkossa mennään. Ja kun tämä humppa toistuu muutaman vuoden välein, ei ketään enää jaksa kiinnostaa - tuuliviiri kun on taas kohta kääntymässä. Kolmas syy: näiden humppien välillä sitten tehdään organisaatiomuutoksia, joissa ihmisiä ylennetään pärstäkerroin/hyväkaveri -periaattella kun joku esihenkilö on kyllästynyt ja vaihtanut maisemaa.
Nimim. corporate girl
"Tehty. Leipiintyminen tulee aina vaan nopeammin, kun huomaa että sama sähläys vallitsee joka paikassa ja käy entistä työläämmäksi kun joutuu pahimmillaan käymään läpi samat vaiheet uudessa paikassa, kuin niissä edellisissä."
Tämä! Pitkäaikaisen työpaikan vaihdon jälkeen ekassa uudessa meni 3 v ja lähdin. Seuraavassa totuus iski jo ekana vuonna, että tämähän on myös tätä samaa huonosti johdettua tuubaa kuin muutkin. Täällä silti sinnittelen, koska usko paremmankaan löytymiseen on mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut työelämässä yli kolme vuosikymmentä niin julkisella kuin yksityiselläkin, enkä ole törmännyt tuollaiseen. Joskus on joku hankala esimies ollut, mutta en sen perusteella yleistyksiä tekisi.
Ja jos on ollut siihen on yhdessä mietitty ratkaisuja, eikä haukuttu työnantajaa selän takana. Monilta tuntuu unohtuneen mistä se työyhteisö koostuu, meistä ihmisistä.
N53
Mutta johdolla on päävastuu.
Mut ku . . .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut työelämässä yli kolme vuosikymmentä niin julkisella kuin yksityiselläkin, enkä ole törmännyt tuollaiseen. Joskus on joku hankala esimies ollut, mutta en sen perusteella yleistyksiä tekisi.
Ja jos on ollut siihen on yhdessä mietitty ratkaisuja, eikä haukuttu työnantajaa selän takana. Monilta tuntuu unohtuneen mistä se työyhteisö koostuu, meistä ihmisistä.
N53
Asiat ei muutu tosiaan sillä että kirjoittaa nettiin kuinka päin persettä kaikki on. Siihen perseilyyn pitää uskaltaa puuttua ja esittää myös itse niitä ratkaisuja miten voisi toimia toisin.
Meillä alaiset tekevät jatkuvasti aloitteita ja moni on tehnyt saman aloitteen mutta sitä ei vain toteuteta. Esim. somemarkkinointi tietylle asiaryhmille myös englanniksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esihenkilöiden osaamattomuus on syy.
Miksi et ole itse esihenkilö?
Peruskoululaisen tasoinen kommentti.
"Toinen syy: edellisen armeijamainen jalkauttaminen (inhoan koko sanaa) heikosti kyhätyn strategian perusteella."
Armeija ei ole paras esimerkki sekoilusta. Siellä homma oikeasti usein (ei aina) toimii, koska asioille on selkeät käskyrungot ja komentorakenteet. Kaikki mitä pitää osata tehdä, opetetaan. Sitä ennen ei niitä edes saa tehdä. Kaikki puhuu samaa "kieltäkin" ja tietää mitä tarkoitetaan. Esimiehet ovat myös itse käyneet läpi sen nurmiporavaiheen koneiston pienimpänä osasena. Miinuksena toki se, että asioista ei juuri keskustella.
Siviilimaailmassa tulisi monessa asiassa ottaa nimenomaan oppia tuosta armeijan komentorakenteesta. Siitä vaan pitää osata suodattaa pois se turha äkseeraaminen ja huuto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut työelämässä yli kolme vuosikymmentä niin julkisella kuin yksityiselläkin, enkä ole törmännyt tuollaiseen. Joskus on joku hankala esimies ollut, mutta en sen perusteella yleistyksiä tekisi.
Ja jos on ollut siihen on yhdessä mietitty ratkaisuja, eikä haukuttu työnantajaa selän takana. Monilta tuntuu unohtuneen mistä se työyhteisö koostuu, meistä ihmisistä.
N53
Asiat ei muutu tosiaan sillä että kirjoittaa nettiin kuinka päin persettä kaikki on. Siihen perseilyyn pitää uskaltaa puuttua ja esittää myös itse niitä ratkaisuja miten voisi toimia toisin.
Usein työpaikoilla onkin yritetty puuttua, mutta muutaman vuoden päänseinänhakkauksen jälkeen mikään ei ole muuttunut, paitsi työntekijät apaattisiks
Itse sain vastaukseksi esihenkilöltä että *voi voi*. Kun tein pienen ehdotuksen. En tee enää. Eikä muutkaan. Tehdään vaan töissä se perussuoritus. Ei enempää.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut työelämässä yli kolme vuosikymmentä niin julkisella kuin yksityiselläkin, enkä ole törmännyt tuollaiseen. Joskus on joku hankala esimies ollut, mutta en sen perusteella yleistyksiä tekisi.
Olen ollut lähes kaksikymmentä vuotta yksityisessä maalausfirmassa ja se on ollut juuri tuollaista koko ajan, kaikilla työmailla riippumatta ollaanko pääurakoitsijoita ja vai aliurakoitsijoita. Kaikki työmaat kusee, kukaan ei tiedä mistään mitään, annetaan vääriä ohjeita, korjataan niitä virheitä ymsyms. A I N A.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
45: Isojen herrojen on uskallettava sanoa vastaan omistajille ja hallituksille. Siitä se lähtee.
Aika harva vielä isompi herra haluaa oikeasti ympärilleen pelkkiä jeesjees-tyyppejä, vaan oikeasti arvostavat niitä jotka osaavat laittaa perustellusti hanttiin: sehän on myös heidän etunsa!
Todella harva hillotolppalainen vaan uskaltaa noin tehdä. Sen hinnan maksaa sitten kaikki muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esihenkilöiden osaamattomuus on syy.
Miksi et ole itse esihenkilö?
Peruskoululaisen tasoinen kommentti.
Suurin osa aikuisista on siellä peruskoululaisen tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut työelämässä yli kolme vuosikymmentä niin julkisella kuin yksityiselläkin, enkä ole törmännyt tuollaiseen. Joskus on joku hankala esimies ollut, mutta en sen perusteella yleistyksiä tekisi.
Ja jos on ollut siihen on yhdessä mietitty ratkaisuja, eikä haukuttu työnantajaa selän takana. Monilta tuntuu unohtuneen mistä se työyhteisö koostuu, meistä ihmisistä.
N53
Asiat ei muutu tosiaan sillä että kirjoittaa nettiin kuinka päin persettä kaikki on. Siihen perseilyyn pitää uskaltaa puuttua ja esittää myös itse niitä ratkaisuja miten voisi toimia toisin.
Jos puutut niin seuraavassa yt:ssä olet ulkona. Näin se menee, vaikka esittäisit asiat kuinka rakentava
Kyllä ihminen saa pelätä työpaikkansa menetyksen vuoksi.
Kun aloitin työelämässä siitä saatiin se toimeentulo, nyt sen työn pitäisi olla mielekestä. On hienoa, että ihmiset uskaltavat nykyään puhua avoimemmin heikkouksistaan ja vaikeuksistaan. Tästä moni ammattimarisija valitettavasti on tullut harhakäsitykseen, jonka mukaan ihminen, joka jankuttaa joka paikassa, kuinka kaikki aina tuntuu väärältä, olisi mielenkiintoinen. Ei ole. #tunnemeuhkaaminen#seomatunneonfakta
Vierailija kirjoitti:
45: Isojen herrojen on uskallettava sanoa vastaan omistajille ja hallituksille. Siitä se lähtee.
Aika harva vielä isompi herra haluaa oikeasti ympärilleen pelkkiä jeesjees-tyyppejä, vaan oikeasti arvostavat niitä jotka osaavat laittaa perustellusti hanttiin: sehän on myös heidän etunsa!
Todella harva hillotolppalainen vaan uskaltaa noin tehdä. Sen hinnan maksaa sitten kaikki muut.
Mut ku pelätään se oman työpaikansa puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esihenkilöiden osaamattomuus on syy.
Miksi et ole itse esihenkilö?
Peruskoululaisen tasoinen kommentti.
Suurin osa aikuisista on siellä peruskoululaisen tasolla.
Teininä tulee syömishäiriö ja kiltin tytön syndrooma, parikymppisenä erityisherkkyys, kolmekymppisenä syrjitään äitiyden takia, nelikymppisenä tyhmä aviomies ei arvosta kristallikurssilla löytynyttä sisäistä jumalatarta, viisikymppisenä ei päästetä pörssiyhtiön hallitukseen ja kuusikymppisenä miehet syrjivät, kun eivät tarjoa leffarooleja. (Tietenkään naisilla ei tule mieleen perustaa itse haluamiaan pörssifirmoja tai ohjata omalla riskillä omia elokuvia) Seitsemänkymppisenä naista vasta syrjitäänkin. Koska miehet sovinistisuuttaan kuolevat ja vievät parhaat hautapaikat nuorempina kuin naiset, vanhustenhoidon ongelmat koskevat enemmän naisia, koska miehet kuolevat liian aikaisin ja jättävät toksisuuttaan naiset Esperi Caren lattioille.
Ja kyllä olen lapsellinen. Olen sitä mielummin sitä kuin näyttelen sitä aikuisuutta mitä nyt pitikään näytellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
45: Isojen herrojen on uskallettava sanoa vastaan omistajille ja hallituksille. Siitä se lähtee.
Aika harva vielä isompi herra haluaa oikeasti ympärilleen pelkkiä jeesjees-tyyppejä, vaan oikeasti arvostavat niitä jotka osaavat laittaa perustellusti hanttiin: sehän on myös heidän etunsa!
Todella harva hillotolppalainen vaan uskaltaa noin tehdä. Sen hinnan maksaa sitten kaikki muut.
Mut ku pelätään se oman työpaikansa puolesta.
Tottakai pelätään. Suurtyöttömyys on tässä ja nyt. Uutta työtä on mahdoton löytää niiden varpaille astuttujen herrojen, sen jälkeen antamilla suosituksilla.
Yhtäkään julkisen puolen pientä tai isoa johtajaa ei kiinnosta se, että ruohonjuuritasolla asiat sujuisivat hyvin, vaan se, että iso palkka kilahtaa omalle tilille kerran kuukaudessa ja saa pitää tittelinsä ja olla ylpeä statuksestaan.
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään mikä on oma roolisi ongelmissa joita kohtaat aina uudelleen ja uudelleen? Ei ole kuin yksi ihminen joka seuraa sinua paikasta toimeen ja se olet sinä itse.