Lue keskustelun säännöt.
Järjettömän kalliit harrastusmaksut
07.10.2025 |
Miksi Suomessa tilanne on se, että lasten liikuntaharrastuksia ei tueta valtion puolesta? Esimerkiksi Ruotsissa harrastaminen on lähes ilmaista.
Meillä kaksi liikkuvaa poikaa, jotka harrastaisi mielellään useampaa eri lajia. Valitettavasti esimerkiksi jääkiekon harrastaminen maksaa pelireissuineen, varusteineen, kuukausimaksuineen jne noin 500e/kk. Poika on 12v. Toinen poika harrastaa jalkapalloa ja vielä toistaiseksi lisäksi telinevoimistelua. Kyseessä 7v lapsi. Hänellä toistaiseksi vielä melko edullista harrastaminen, sillä jalkapallo maksaa kuukaudessa 100e (plus pelireissut omakustanteiset) ja telinevoimistelu maksaa vain 400e vuosi. Mutta ensi vuonna jalkapallossa nousee hinta, joten joudumme jättämään toisen harrastuksen pois.
Onko teistä tämä kohtuullista vai kuitataanko perinteisesti sillä että ilmaiseksi saa juosta metsässä? Minun mielestä tämä on vakava asia että keskituloisilla ei ole varaa laittaa lapsia harrastamaan.
Kommentit (58)
No näytä mulle seura, jossa höntsä-joukkueissa on enemmän osallistujia ja vähemmän vaihtuvuutta, kuin kilpajoukkueissa
Onko nämä taas jotenkin hienoja ja tavoiteltavia asioita? Minusta on ennemminkin surullista jos lapsen harrastusryhmässä on 30 lasta, vielä maksaa paljon vaikkei mitenkään voi saada yksilöllistä ohjausta. 🤷🏻 Ja vähäinen vaihtuvuus jossain 9-vuotiaiden porukoissa on hienoa koska? Eikö ajatuksena nyt kuitenkin ole opettaa lapsia tulemaan toimeen monissa eri porukoissa ja opettaa näkemään erilaista elämää laajalti? Siis maanantain urheilukoulussa on ihan eri jengi kuin torstain uimakoulussa, ja tämä erittäin jees.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo haisee kilometrin päähän.
Miten? Tuo 100€/kk futiksesta on halpaa siihen verrattuna mikä oma kokemus asiasta on. Mutta eihän sitä nyt ookkaan kun 3 lapsen verran ja 18v ajalta.. et mitäs mä tästä tietäisin. Samoin meillä on harrastettu jääkiekkoa, toi 500€/kk meni jo 10v sitten ko. lajiin. Telinevoimisteua, joo se on muutaman satasen per kausi, kausia on kaksi. Ja korista, joka alkoi halpana, mutta lopulta oli kalliimpaa kuin lätkä, kun uusi upea harjoitushalli maksatettiin sit lopulta kuitenkin vanhemmilla. Halvin oli musiikkiharrastus, 45min/vko yksityisopetusta maksoi muutaman satasen per lukukausi.
Ei kukaan kalliita hintoja epäile, mutta on törkeää edes ehdottaa että noita kustannuksia vyörytettäisiin veronmaksajille. Lätkää voi pelata kunnan avojääkentillä tai järven jääll
Kenen sä kuvittelet omistavan sen halllin? Tai rakentaneen sen? Tai ne futiskentät ja hallit? Ihan kuule ne kunnan veronmaksajat, kunta ei juuriaan siitä hommasta seuroja rahasta, kyllähän se kustannus syntyy jostain ihan muusta.
Vierailija kirjoitti:
Lapsille pitäisi melkein kaikki harrastukset olla edullisia ja aikuisten pitäisi maksaa terveydenhuoltomenonsa itse.
Niinhän me käytännössä maksetaankin heti kun joutuu pois työterveyshuollon reviiriltä.
Aloittajan ehdotus on juuri väärään suuntaan, että tukien avulla yritykset ja yhdistykset voivat tienata johtajille miljoonia.
Ei pidä tukea, vaan hinta pitää saada sille tasolle, että siellä voidaan käydä ilman tukea.
Jos joku on liian kallis, ei siitä ihmiset maksa, kyllä ne kysyntä ja tarjonta aina toisensa kohtaavat.
Jos vaikka rakastaa jääkiekon pelaamista yli kaiken, sitä voi kentällä pelata kavereiden kanssa ihan ilmaiseksi.
Sitten jos yrität kouluttaa lapsestasi jotain ammattiurheilijaa, sitä ei pidä maksattaa veronmaksajilla.
Miten ihmeessä joillekin lapsille valikoituu näin järjettömän hintaisia harrastuksia? Minä olen itse keskivertopalkansaajaa parempi tuloinen, mutta silti ajatus siitä, että lapsen harrastus nielisi 500-1000 euroa kuukaudessa tuntuu käsittämättömältä, eikä minulla olisi tuollaiseen mitenkään varaa enkä näkisi sitä kyllä järkevänäkään.
Oma lapseni pelaa salibandya 2 x viikossa & pari turnausta syksyllä ja keväällä - syyskausi maksaa 140 euroa.
Lisäksi käy kansalaisopiston soittotunnilla kerran viikossa, syyskausi maksoi 80 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kyllä kai alakouluikäisiä pitäisi kannustaa harrastamaan muutakin kuin pelkkää liikuntaa. Jos on yhden lajin treenit viitenä päivänä viikossa noin onhan se aika suppeaa maailmaa. Mieluiten joku hyvä kolmijako tähänkin: yksi liikuntajuttu, yksi taidejuttu ja kolmas jotain sivistävää tai ainakin jotain ihan muuta kuin liikuntaa ja taidetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha tuohon on tarttua, että onko tämä provo vaiko ei. Itse aihe on täysin oleellinen, monissa harrastuksissa kustannukset ovat täysin karanneet käsistä ja ellei satu olemaan erittäin hyvätuloinen, niin useamman kuin yhden lapsen harrastamiset alkavat olemaan jo liian monen ulottumattomissa.
Samaan aikaan sitten ihmetellään, miksi lapset ja nuoret ovat ahdistuneita, syrjäytyneitä ja sosiaalisesti kyvyttömiä läskejä.
Ja samaan aikaan löytyy valtion budjetista rahaa Kirgiisiaan, tupakanviljelyn tukemiseen, mutta ei oman maan tulevaisuudelle eli lapsille. Arvovalintoja.
lapset on tietysti syrjäytyneitä läskejä siksi, että heidän kasvamistaan ei ulkoistettu riittävästi vanhemmilta maksetuille valmentajille 🤣
Jaa,no meillä lasten isä on valmentanut ihan jokaista meidän kolme lasta, useammassa lajissa vielä. Ei sen halvempaa meille ole ollut kuin muillekkaan samassa joukkueessa harrastaneille. Itse asiassa kalliimpaa, kun se on sitonut meidät molemmat: isä seisoo futiskentällä tai jäähallissa pilli suussa ja minä kuskaan edes takaisin niitä lapsia kodin ja näiden kenttien välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnistan ongelman, vaikka itsellä ei ole lapsia. Naapurissa kaksi kilpaurheilevaa teinipoikaa, lähipiirissä lisää. Vanhemmat tekee jatkuvaa rahankeräystä ja talkoota joukkueille.
Kun 12-vuotiaalla on jo kolmet treenit viikossa ja viikonloppuina peli- ja turnausreissut, pitäytyisin yhdessä harrastuksessa. Ystävillä on 13-vuotias, jolla on neljät treenit viikossa. Äitinsä sanoi, että vähän huolestuttaa jaksaminen, kun elokuussa yläkoulun aloittaneella on selvästi aiempaa korkeampi vaatimustaso koulussa.
Kaikkea ei kannata ahnehtia.
Mitä tulee yhteiskunnan tukeen, vastikkeetonta palvelua ei ole ja jos on, sitä ei välttämättä edes käytetä. Muuan maakuntakeskus otti tänä vuonna käyttöön sakkomaksun, jos kesän ajalle varattua päiväkotipaikkaa ei käytetäkään. Tulos oli, että kesän hoitopaikoissa säästettiin huomattava rahasumma, kun henkilökuntaa voitiin käyttää keskitetymmin eikä ruokahävikkiä syntynyt. Säästyneet rahat käytetään nyt lasten äänestämään tarkoitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo haisee kilometrin päähän.
Kilpaharradtaminen on oikeasti kallista nykyään.
On, muttei ole yhteiskunnan velvollisuus kustantaa Fanny-Hjördiksen kuviokelluntaturnauksia ja Carl-Benjaminin miekkailumatkoja.
Tämä on ihan totta.
Mutta sitten samaan aikaan minusta kenelläkään ei ole oikeutta valittaa suomalaisen urheilun heikosta laadusta ja menetyksestä.
Suomella on selvästi varaa karsia harrastajista ne, joiden vanhemmat osallistuu talkoisiin ja/tai kenellä on varaa maksaa. Tämähän ei luonnollisesti tarkoita sitä, että mitään lajia harrastaisi ne parhaimmat ja lahjakkaimmat lapset ja nuoret.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta sitten samaan aikaan minusta kenelläkään ei ole oikeutta valittaa suomalaisen urheilun heikosta laadusta ja menetyksestä.
Suomella on selvästi varaa karsia harrastajista ne, joiden vanhemmat osallistuu talkoisiin ja/tai kenellä on varaa maksaa. Tämähän ei luonnollisesti tarkoita sitä, että mitään lajia harrastaisi ne parhaimmat ja lahjakkaimmat lapset ja nuoret.
Kyllä ne lahjakkuudet löytyvät ihan ilman lasten urheiluseuraharrasteitakin. Juuri tänään oli juttua kestävyysjuoksua harrastavasta pojasta, joka juoksi jo kahdeksannella luokalla Cooperin testissä yli 3900 metriä. Kyllä jokainen liikunnanopettaja varmaan osaa jokaiselle, joka pinkoo reilusti yli kolme tonnia Cooperissa harjoittelematta, että näillä on lahjakkuutta ja kannattaisi alkaa treenaamaan. Sukulaispoika juoksi yli 3200 metriä kertaakaan treenaamatta, mutta hän vastasi opettajalleen keskittyvänsä mieluummin kitaransoittoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha tuohon on tarttua, että onko tämä provo vaiko ei. Itse aihe on täysin oleellinen, monissa harrastuksissa kustannukset ovat täysin karanneet käsistä ja ellei satu olemaan erittäin hyvätuloinen, niin useamman kuin yhden lapsen harrastamiset alkavat olemaan jo liian monen ulottumattomissa.
Samaan aikaan sitten ihmetellään, miksi lapset ja nuoret ovat ahdistuneita, syrjäytyneitä ja sosiaalisesti kyvyttömiä läskejä.
Ja samaan aikaan löytyy valtion budjetista rahaa Kirgiisiaan, tupakanviljelyn tukemiseen, mutta ei oman maan tulevaisuudelle eli lapsille. Arvovalintoja.
lapset on tietysti syrjäytyneitä läskejä siksi, että heidän kasvamistaan ei ulkoistettu riittävästi vanhemmilta maksetuille valmentajille 🤣
Jaa,no meillä lasten isä on valmentanut ihan jokaista meidän kolme lasta, useammassa lajissa vielä. Ei sen halvempaa meille ole ollut kuin muillekkaan samassa joukkueessa harrastaneille. Itse asiassa kalliimpaa, kun se on sitonut meidät molemmat: isä seisoo futiskentällä tai jäähallissa pilli suussa ja minä kuskaan edes takaisin niitä lapsia kodin ja näiden kenttien välillä.
Se on teiän perheessä se. Sellasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä kai alakouluikäisiä pitäisi kannustaa harrastamaan muutakin kuin pelkkää liikuntaa. Jos on yhden lajin treenit viitenä päivänä viikossa noin onhan se aika suppeaa maailmaa. Mieluiten joku hyvä kolmijako tähänkin: yksi liikuntajuttu, yksi taidejuttu ja kolmas jotain sivistävää tai ainakin jotain ihan muuta kuin liikuntaa ja taidetta.
Yhä useampi perhe vois ihan yhdessä käydä vaikka kirjastossa. Ei tekis pahaa lukee kirja ja pari, ilmaista on.
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä kai alakouluikäisiä pitäisi kannustaa harrastamaan muutakin kuin pelkkää liikuntaa. Jos on yhden lajin treenit viitenä päivänä viikossa noin onhan se aika suppeaa maailmaa. Mieluiten joku hyvä kolmijako tähänkin: yksi liikuntajuttu, yksi taidejuttu ja kolmas jotain sivistävää tai ainakin jotain ihan muuta kuin liikuntaa ja taidetta.
TÄMÄ! En ymmärrä, kuinka Suomessa on käynyt näin, että kun puhutaan lasten harrastuksesta, niin sillä tarkoitetaan yleensä ohjattua liikuntaa ja lajia, jossa kilpaillaan.
Aivan älytöntä. Todellakin olisi tärkeää, että lapset ja nuoret harrastaisivat myös musiikkia, kuvataidetta, teatteria, tanssia, sanataidetta... ja jotakin yleissivistävää tai yleishyödyllistä, vaikka shakkikerhoa tai kokkikerhoa sen sijaan, että kaikkia roudataan johonkin pallokentälle viisi kertaa viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen maksakoon omat harrastukset.
Taas ollaan VELAn lompakolla vaatimassa lisää rahaa.
Miksette kanna vastuuta itse vanhemmuudesta? Olette itse sen valinneet.
Vierailija kirjoitti:
Teini-iässä kahden lapseni futisharrastus kisareissuineen oli yhteensä keskimäärin 1000 euroa kuussa. Olen yh. Onneksi olen todella hyvätuloinen. Moni harrastuskaveri joutui lopettamaan harrastuksen sen järjettömän hinnan vuoksi.
Vähän kalliin puoleista. Meillä vanhempi lapsi ylä- ja nuorempi alakoulussa, ja heidän yhteenlaskettu futisharrastuksensa per kk ollut n. 150-200 euron haarukassa, pelireissujen osuus on tuossa se liikkuva tekijä plus vaatteet, nappikset ja muut varusteet päälle, mutta eihän niitäkään tarvitse uusia joka kuukausi. Treenejä nuoremmalla kaksi viikossa ja vanhemmalla taitaa olla ollut neljä viikossa nyt viime aikoina.
Junnufutiksessa kyllä mitä korkeampi sarjataso, sitä kalliimpaa pelaaminen. Ja sarjojahan on iso määrä alueellisisista vielä isompiin alueellisiin ja kansalliselle tasolle saakka, iästäkin riippuen.
Vierailija kirjoitti:
No näytä mulle seura, jossa höntsä-joukkueissa on enemmän osallistujia ja vähemmän vaihtuvuutta, kuin kilpajoukkueissa
Onko nämä taas jotenkin hienoja ja tavoiteltavia asioita? Minusta on ennemminkin surullista jos lapsen harrastusryhmässä on 30 lasta, vielä maksaa paljon vaikkei mitenkään voi saada yksilöllistä ohjausta. 🤷🏻 Ja vähäinen vaihtuvuus jossain 9-vuotiaiden porukoissa on hienoa koska? Eikö ajatuksena nyt kuitenkin ole opettaa lapsia tulemaan toimeen monissa eri porukoissa ja opettaa näkemään erilaista elämää laajalti? Siis maanantain urheilukoulussa on ihan eri jengi kuin torstain uimakoulussa, ja tämä erittäin jees.
Ei siitä lajin oppimisesta tule edes höntsätasolla mitään jos kokoonpano vaihtuu kuukauden välein, eikä lapset edes tunne toisiaan. Tällaista juttuakin on tullut kokeiltua.
"Jaa,no meillä lasten isä on valmentanut ihan jokaista meidän kolme lasta, useammassa lajissa vielä. Ei sen halvempaa meille ole ollut kuin muillekkaan samassa joukkueessa harrastaneille. "
Ei saakaan olla, seura toiminut ihan oikein. Jos sinä maksat 50 €/kk (koska valmennat) ja muut maksaa 100 €/kk niin seuran pitää ilmoittaa erotus sinulle tuloksi, maksettava verot sun muut.
Onko jotenkin erityisen tavoiteltavaa, että lapsella kehittyy jonkinlainen tunteenpalo jotain lajia kohtaan? 😃
Ennemminkin kuulostaa jonkinlaiselta tylsämielisyydeltä, jos trampoliinilla loikkiminen ei ole hauskaa ja jotain mitä lapset haluavat itse tehdä ajanvietteenä. Ja ei tietenkään mikään pelkkä trampoliini ole ainoa liikuntamuoto. Vanhempi voi myös hyvin osallistua lasten liikuntaan siten että treeneihin kuskaaminen sijaan vie lapsen uimahalliin tai lähtee vaikka hänen kanssa pyöräretkelle. Syrjäytymisvaara on juuri niissä perheissä missä vanhemmat eivät osaa muuta kuin vain korkeintaan kuljettaa. Ja kyllä vaan kahdeksanvuotiaalla oli äidin kanssa kivaa juosta kuntoportaita ihan vaan tekemisen ilosta.