Lue keskustelun säännöt.
Antakaa vinkkejä, miten uusien ihmisten kanssa keskustellaan?
06.10.2025 |
Olen ollut sinkku 15-vuotta. Tätä ennen sosiaalinen elämä oli hyvinkin menevää, oli ystäviä, poikaystäviä, deittejä jne. Nyt olen alkanut hiljalleen yrittämään sosiaalisemmaksi (olosuhteiden pakosta olen ollut kuin maan kielemänä kaikki nämä vuodet), mutta ongelmaksi on muodostunut se, etten keksi mitään juteltavaa enää kenenkään kanssa ja tuntuu, että sanon aina vääriä asioita. Esim työpaikan tyhypäivässä huomasin hyvin, että kun minä puhuin tai yritin kertoa jotain kaikki hiljeni ja alkoi kattelemaan eri suuntaan tyyliin ja kukaan ei nauranut mun jutuille tai halunnut kerta kaikkiaan jatkaa keskustelua millään tavalla.
Tämä vaivaa minua todella paljon. Mitä ihmettä teen väärin, yritän heittää ihan perusjuttuja ja olla mukana kuten muutkin.
Jos tapaan kivan miehen, en keksi puhuttavaa tai sanon jotain mikä vakavoittaa tilanteen. En ymmärrä.
Mitä te juttelette uusien ihmisten kanssa? Mitä ne jutut on?
Haluaisin edes hetkek pystyä pitää keskustelua yllä.
Kommentit (30)
Tässä viestinnän ja esiintymisvalmennuksen asiantuntija antaa vinkkejä miten aloittaa keskustelu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pimppi- ja kikkelijutut saa alkujännityksen laukeamaan ja juttua alkaa tulemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en puhu itsestäni vaan yleisistä asioista tai kyselen toiselta, en jaarittele mutta silti ne pakenee heti kun mahdollista tai tutut eivät ole näkevinään. Oli tosi hämmentävää kun yksikin pari kertaa tavattu tyyppi jäi seisomaan johonkin metrin päähän, selvästi näki minut mutta ei tullut vaihtamaan paria sanaa eikä edes tervehtinyt. Toisen henkilön kohdalla tervehdin iloisesti itse ja aloitin keskustelun, mutta hän oli koko ajan kävelemässä pois ja lopulta kesken toisen lauseeni käytännössä juoksi pois. Tiesin kyllä etten ole kiinnostava ihminen mutta tuo oli jo melkoinen märkä rätti kasvoille. Tuhat kertaa on myös käynyt niin että tutut tulevat kyllä juttelemaan kaverilleni mutta eivät huomioi minua siinä vieressä millään tavalla, edes moikkaamalla ja saan seisoa siinä vieressä kuin näkymätön haamu.
Mitä luulet että mikä tuossa voi olla taustalla? Itellä
Paha haju, jokin muu vastenmielisyyttä aiheuttava. Ehkä tungettelu, liian lähelle änkeäminen, liian kova ääni, muuten vain epänormaali käytös tai olemus.
Oletteko varmoja, ettei teillä ole aineenvaihduntahäiriö nimeltään kalanhajusyndrooma
https://www.terveyskyla.fi/genetiikkajaharvinaiset/tukipalvelut/vertais…
Eri asiat kiinnostavat ihmisiä. Mistä kukin innostuu. Entä itse. Mistä jaksaa puhua.
Pystyn kyllä juttelemaan kaverini kanssa normaalisti ja meillä on ihan hauskaa. En ole autistinen tms. ja sitä paitsi yksi itseäni paljon erikoisempi tyyppi on tuttavapiirissämme hyvinkin haluttua seuraa. Olen miettinyt annanko jotenkin tylyn kuvan itsestäni vieraammille. Omasta mielestäni olen ihan ystävällinen ja huomaavainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ihan vaikka tuo, että minkä asioiden kanssa on puuhaillut viime aikoina ja sen toisen vastauksesta saa helposti yleensä hyviä jatkokysymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Pystyn kyllä juttelemaan kaverini kanssa normaalisti ja meillä on ihan hauskaa. En ole autistinen tms. ja sitä paitsi yksi itseäni paljon erikoisempi tyyppi on tuttavapiirissämme hyvinkin haluttua seuraa. Olen miettinyt annanko jotenkin tylyn kuvan itsestäni vieraammille. Omasta mielestäni olen ihan ystävällinen ja huomaavainen.
Juttelepa niin normaalisti, että kysyt ihmisiltä millaisena he sinut näkee. Ei me voida tietää mikä sinun ongelma on. Se paha haju oli ihan hyvä veikkaus, mutta ellet tule tähän mun himaan haisteltavaksi, vaikea sanoa onko se totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa välttää alkuun ainakin politiikkaa ja uskontoja, paitsi jos toivoo pääsevänsä toisesta nopeasti eroon.
Politiikka ja uskonto ovat mielenkiintoiset aiheet. Tällöin näkee heti ollaanko samalla aaltopituudella henkilön kanssa.
Kysyt retorisesti ääneen käynkö mä usein täällä.
Keskustelutaidot: olen iloinen, muka hauska ja heitän juttuja. Joku siinä mättää koska tosiaan muut ympörillä alkaa keskustelemaan yhdessä ja mulle käännetään ns selkä. Olen jopa miettinyt, kuulostaa hirveältä, että olen oikeasti tyhmä ja kukaan ei halua tyhmän muijan kanssa jutella.
Oikeesti siis tosi surullinen olo kun tällaiseen tilanteeseen ajautunut. Ja esim huonekavereille töissä tullaan juttelemaan mutta mulle ei. Jos joskus kommentoin jotain toisten juttuihin ihan asiallisesti niin tuntuu tai ei vaan tunnu vaan ihmiset ei noteeraa mitä sanon.
Oon varmaan jotenkin tosi vääränlainen kaikessa. Olis vaan niin ihana jutella jonkun kanssa vähänkään pidempään.