Eläkeasiantuntija varoittaa: "Eläkeikä voi nousta yli 80 vuoden - maksupaineet kasvavat kestämättömiksi"
Suomen eläkejärjestelmä on historiallisen paineen alla, arvioi taloustieteen professori Sixten Korkman Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa väestön ikääntyminen, työurien lyhyys ja heikkenevä huoltosuhde voivat johtaa siihen, että eläkeikää joudutaan nostamaan jopa yli 80 vuoden tulevina vuosikymmeninä.
"Jos nykyinen kehitys jatkuu, eläkejärjestelmä ei yksinkertaisesti pysy pystyssä ilman merkittäviä muutoksia. Työikäisten määrä pienenee nopeasti ja maksajia on yhä vähemmän. Tämä johtaa siihen, että eläkeiän on noustava tai maksujen on kasvettava dramaattisesti", Korkman sanoo.
Hänen mukaansa laskelmat osoittavat, että kokonaiseläkemaksuja olisi nostettava 35-55 prosenttia nykyisestä, jotta järjestelmä säilyisi rahoituskelpoisena. Tämä tarkoittaisi, että työntekijän oma maksuosuus kasvaisi huomattavasti, kun taas työnantajapuolella vastustus olisi väistämätön.
"Työnantajat eivät todennäköisesti suostu lisäämään sivukulujaan, jotka ovat jo nyt korkeammat kuin työntekijän maksut. Tämä taas siirtää painetta yksittäisille palkansaajille - ja voi vähentää työnteon kannustavuutta", Korkman arvioi.
Yrittäjille helpotuksia, mutta palkansaajille kiristyksiä
Samaan aikaan hallitus valmistelee mallia, jossa yrittäjien eläkemaksuja pyritään säätämään vastaamaan tarkemmin todellisia ansiotuloja. Tavoitteena on poistaa keinotekoinen vähimmäismaksutaso ja antaa yrittäjille enemmän joustoa.
"Uudistus helpottaisi etenkin pienyrittäjiä ja toisi heidän maksunsa lähemmäs todellista tulotasoaan. Se luo myös yhden uuden kannustimen yrittäjyyteen aikana, jolloin palkkatyön verokiila ja sivukulut ovat kasvaneet liian suuriksi", toteaa Korkman.
Korkmanin mukaan valintoja ei voi enää lykätä
Asiantuntijan mukaan Suomi on "käännekohdassa", jossa joudutaan päättämään, halutaanko turvata nykyinen eläketaso tuleville sukupolville vai hyväksytäänkö, että eläkkeet tulevat olemaan pienempiä suhteessa työansioihin.
"Jos mitään ei tehdä, eläkkeiden reaaliarvo alkaa laskea, ja tulevaisuuden sukupolvet maksavat yhä enemmän saamatta vastineeksi samaa turvaa. Tämä on epäreilu yhtälö, jota ei voi enää lakaista maton alle", Korkman varoittaa.
Taustalla ikääntyvä väestö ja työvoimapula
Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Suomessa yli miljoonalla vuoteen 2060 mennessä, samalla kun työikäisten osuus väestöstä pienenee jyrkästi. Työperäinen máàhanmùùtto ja automaatio voivat helpottaa tilannetta, mutta eivät riitä poistamaan järjestelmän perusongelmaa.
"Järjestelmä perustuu siihen, että riittävän moni tekee työtä riittävän pitkään. Jos näin ei käy, on pakko joko nostaa maksuja, leikata eläkkeitä tai siirtää eläkeikää huomattavasti eteenpäin", Korkman kiteyttää.
Kommentit (564)
"Kela säästää : väki vähenee noin 150 henkilöllä vuodessa. Palvelupisteitä vähennetään 28."
Lausuntopalvelussa oli menossa käsittelyyn asia, että tekoäly tekee jatkossa sairaaloissa työvuorolistat ja lisäksi tulee älylattia jolloin hoitajia tarvitaan vähemmän.
Tää ylipainoinen liikkumaton pizzasukupolvi alkaa harventua sydänsairauksien vuoksi jo alle viisikymppisinä.
"Syntyvyys vähenee, omakotitaloja ei enää osteta."
Onko kukaan huomannut, että palkat olivat markka-aikaan hieman eri suuruusluokkaa kuin nyt euroaikaan. Isäni oli päällikkötason tehtävässä alaisia yli 100.
Mikäli muistan oikein, palkka oli 10 000...15 000 mk/kk. Itse olen asiantuntijatehtävissä, ei alaisia ja palkka on n. 5000 €/kk.
Isä oli insinööri ja minä olen DI.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Motivoivaa taas lähteä huomenna töihin. Eihän sitä ole kuin n 36 vuotta työelämää jäljellä näin 44 vuotiaana. Mutta täytyyhän sitä painaa, että suuret ikäluokat saavat seniorilomallaan vielä vaurastua.
Sulla onnhuon laskupää. Alakoulussakin pitää osata laskea 68 -44 . On 24 vuotta. Ei 36.
80 v asti pitää painaa, että ahneet suuret ikäluokat saavat vielä tienata muiden kustannuksella vuosikymmenien lomallaan. 68v olisi myös 9v pidempään kuin suuret ikäluokat.
36 vuoden kuluttua on v 2061. Nuorimmatkin suurten ikäluokkien edustajat olisivat silloin 111-vuotiaita, joten pientä rajaa siihen öyhöttämiseen. Jos teet 80-vuotiaaksi töitä, niin suuret ikäluokat siihen tuskin ovat syyllisiä.
Ja eläkeikä 68 v on vain 5 vuotta enemmän kuin suurilla ikäluokilla (63-67v).
Keskimääräiseen eläköitymisikään vaikuttaa myös esim työkyvyttömyyseläkkeet, jotka kuulemma ovat lisääntyneet nuoremmilla. Joten saattaapi olla, että keskimääräinen eläköitymisikä ei paljon nouse, vaikka yleinen eläkeikä nouseekin.
Unohditko ihan tarkoituksella sen suurten ikäluokkien 5v eläkeputken?
"Hallitus aikoo leikata valtionhallinnosta 130 miljoonaa euroa. Kuntien valtionosuuksista leikataan 75 miljoonaa euroa."
"Lähitulevaisuudessa työikäisten odotetaan huolehtivan ikääntyvistä vanhemmistaan töiden ohella. Antila uskoo, että osaltaan hoivavastuuta lisää Petteri Orpon (kok) hallituksen julkiseen talouteen kohdistamat säästöt. Taustalla on ikääntyvä väestö ja heikkenevä huoltosuhde sekä siitä johtuva julkisen talouden kestävyysvaje. "
Vierailija kirjoitti:
Lausuntopalvelussa oli menossa käsittelyyn asia, että tekoäly tekee jatkossa sairaaloissa työvuorolistat ja lisäksi tulee älylattia jolloin hoitajia tarvitaan vähemmän.
Mitä tämä älylattia tekee? Kertoo, että vanhus on kaatunut? Tuskin nostaa ylös ja hoitaa?
Vierailija kirjoitti:
"Syntyvyys vähenee, omakotitaloja ei enää osteta."
Meillä asuu naapuristossa joko sinkkuja tai nuoria pareja. Ovat joko rakennuttaneet tai ostaneet sen omakotitalon.
Vierailija kirjoitti:
Miten esim. palomies jaksaisi 79-vuotiaana?
Se ei ole jaksamiskysynys. Savusukellat, koska käsketään. On täysin oma ongelmasi jaksatko vai et. Ammatinvalintakysymys.
-P. Artanen (kok.)
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa sanonut näille "Tämän takia en hanki lapsia" -julistajille. Että sitten pitää olla valmis tekemään töitä kasikymppiseksi asti.
Se on kyllä totta, että jos ei ole kasvattanut tai kasvattamassa kahta lasta, niin ei auta valittaa eläkkeiden maksusta. Kahdesta ihmisestä täytyy tulla kaksi jälkeläistä, niin ainakin populaatio säilyy, eikä tarvitse väkisin raahata tänne sopeutumatonta väkeä.
"Näissä ammateissa on eniten psykopaatteja :
1. Toimitusjohtajat 2. Lakimiehet 3. Media (Televisio /radio) 4. Myyntihenkilöt 5. Kirurgit 6. Journalistit 7. Poliisit 8. Papisto 9.Kokit 10. Valtion virkamiehet"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Motivoivaa taas lähteä huomenna töihin. Eihän sitä ole kuin n 36 vuotta työelämää jäljellä näin 44 vuotiaana. Mutta täytyyhän sitä painaa, että suuret ikäluokat saavat seniorilomallaan vielä vaurastua.
Sulla onnhuon laskupää. Alakoulussakin pitää osata laskea 68 -44 . On 24 vuotta. Ei 36.
80 v asti pitää painaa, että ahneet suuret ikäluokat saavat vielä tienata muiden kustannuksella vuosikymmenien lomallaan. 68v olisi myös 9v pidempään kuin suuret ikäluokat.
36 vuoden kuluttua on v 2061. Nuorimmatkin suurten ikäluokkien edustajat olisivat silloin 111-vuotiaita, joten pientä rajaa siihen öyhöttämiseen. Jos teet 80-vuotiaaksi töit
Unohditko ihan tarkoituksella sen suurten ikäluokkien 5v eläkeputken?
Hyvä pointti. Itsekin tunnen monta eläkeputkeen päässyttä. Tyypit päässeet alle 60v eläkkeelle ja meillä se tulee olemaan lähes 70v ja nyt näköjään pelotellaan jo 80v. Kiitos vaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan huomannut, että palkat olivat markka-aikaan hieman eri suuruusluokkaa kuin nyt euroaikaan. Isäni oli päällikkötason tehtävässä alaisia yli 100.
Mikäli muistan oikein, palkka oli 10 000...15 000 mk/kk. Itse olen asiantuntijatehtävissä, ei alaisia ja palkka on n. 5000 €/kk.
Isä oli insinööri ja minä olen DI.
Olet DI ja et osaa laskea rahan arvoa eri aikoina tai ostovoimaa.
Voi nousta vaikka 100 vuoteen, mutta se ei muuta sitä, että monet vanhukset eivät kykene töihin.
Yhtä fiksua olisi laittaa taaperot työvelvollisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan huomannut, että palkat olivat markka-aikaan hieman eri suuruusluokkaa kuin nyt euroaikaan. Isäni oli päällikkötason tehtävässä alaisia yli 100.
Mikäli muistan oikein, palkka oli 10 000...15 000 mk/kk. Itse olen asiantuntijatehtävissä, ei alaisia ja palkka on n. 5000 €/kk.
Isä oli insinööri ja minä olen DI.
Olet DI ja et osaa laskea rahan arvoa eri aikoina tai ostovoimaa.
Kyllä se isän eläke oli silti suhteuttu euroaikaan sopivaksi, kun hän jäi eläkkeelle 2000-luvun alussa.
"Asuntojen tonttivuokrat nousevat 3-5 - kertaisiksi sadoissa kohteissa Helsingissä vuodenvaihteessa. Nousu tulee porrastetusti."
www.talouselama.fi/uutiset/a/fe935490-ab38-4184-8cdc-71de85e76600
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan huomannut, että palkat olivat markka-aikaan hieman eri suuruusluokkaa kuin nyt euroaikaan. Isäni oli päällikkötason tehtävässä alaisia yli 100.
Mikäli muistan oikein, palkka oli 10 000...15 000 mk/kk. Itse olen asiantuntijatehtävissä, ei alaisia ja palkka on n. 5000 €/kk.
Isä oli insinööri ja minä olen DI.
Olet DI ja et osaa laskea rahan arvoa eri aikoina tai ostovoimaa.
Vuoden 1980 10 000mk vastaa nykyrahana noin 5000 euroa.
36 vuoden kuluttua on v 2061. Nuorimmatkin suurten ikäluokkien edustajat olisivat silloin 111-vuotiaita, joten pientä rajaa siihen öyhöttämiseen. Jos teet 80-vuotiaaksi töitä, niin suuret ikäluokat siihen tuskin ovat syyllisiä.
Ja eläkeikä 68 v on vain 5 vuotta enemmän kuin suurilla ikäluokilla (63-67v).
Keskimääräiseen eläköitymisikään vaikuttaa myös esim työkyvyttömyyseläkkeet, jotka kuulemma ovat lisääntyneet nuoremmilla. Joten saattaapi olla, että keskimääräinen eläköitymisikä ei paljon nouse, vaikka yleinen eläkeikä nouseekin.